Kestävä kehitys

Kestävä kunta turvaa nykyisille ja tuleville sukupolville hyvän elämän mahdollisuudet tasavertaisesti samalla kun ottaa huomioon luonnon kantokyvyn ja planetaariset rajat. 

Kestävän kehityksen kunta turvaa nykyisille ja tuleville asukkaille hyvän elämisen mahdollisuudet.

Taloudellinen toiminta sopeutetaan luonnon reunaehtoihin samalla kun tuetaan asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Sosiaalisen kestävyyden ytimenä on yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus ja osallisuus, joita kunnat toteuttavat omassa toiminnassaan.

Sosiaalisesti kestävässä kunnassa panostetaan ylisukupolvisen huono-osaisuuden ennaltaehkäisyyn ja eriarvoisuuden kaventamiseen muun muassa ennaltaehkäisevien palvelujen avulla.

Kestävän kehityksen haasteena on, ettei yksikään maailman maa ole tavoittanut korkeaa hyvinvointia ekologisesti kestävällä tavalla.

Agenda 2030

YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030 toimii kestävän kehityksen ohjaavana viitekehyksenä. YK:n jäsenmaat sopivat syyskuussa 2015 New Yorkissa järjestetyssä huippukokouksessa kestävän kehityksen tavoitteista ja toimintaohjelmasta, joiden on tarkoitus ohjata maailman kehitysponnisteluja vuoteen 2030 asti. Sopimukseen sisältyy 17 erilaista tavoitetta, jotka käsittelevät kestävää kehitystä.

Suomi on ollut yksi Agenda 2030:n toimeenpanon edelläkävijöistä. Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus on yksi käytännön työkaluista, jonka avulla Suomi on koonnut eri alojen toimijoita mukaan edistämään yhteisiä tavoitteita.

Kestävän kehityksen tavoitteiden kuvakkeet

SDG-analyysiprosessi, työkirja

SDG-analyysiprosessi on kaupunkien, kuntien ja muiden organisaatioiden tarpeisiin kehitetty vuorovaikutteinen työpajamenetelmä, jonka päätavoitteena on lisätä organisaatioissa SDG-osaamista sekä kykyä ymmärtää ja halua toimia kestävän kehityksen tavoitteiden eteen.

SDG analyysiprossesi työkirja
Tutustu työkirjaan tästä.

SDG-aloitusprosessi, muokattavat aloitusdiat

Avaa kaikki

Kestävyyden näkökulmat

Sosiaalinen kestävyys

Sosiaalinen kestävyys on yksi kestävän kehityksen osa-alue ekologisen ja taloudellisen kestävyyden rinnalla. Sen ytimenä on yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus ja osallisuus, joita kunnat toteuttavat omassa toiminnassaan. Sosiaalisesti kestävässä kunnassa panostetaan ylisukupolvisen huono-osaisuuden ennaltaehkäisyyn ja eriarvoisuuden kaventamiseen muun muassa ennaltaehkäisevien palvelujen avulla. ​Muita tärkeitä näkökulmia ovat riittävä toimeentulo, yhdenvertaisuus, tasa-arvo, turvallisuus sekä palveluissa toteutuva sosiaalinen kestävyys. Sosiaalisesti kestävässä kehityksessä on pohjimmiltaan kyse kuntalaisten mahdollisuuksista vaikuttaa omaan elämäänsä kuntayhteisössään. Lue lisää sosiaalisesta kestävyydestä >>

Ekologinen kestävyys

Ekologinen kestävyys tarkoittaa biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien toimivuuden säilyttämistä sekä ihmisen taloudellisen ja aineellisen toiminnan sopeuttamista pitkällä aikavälillä luonnon kestokykyyn. (kestavakehitys.fi)

Taloudellinen kestävyys

Taloudellinen kestävyys tarkoittaa sisällöltään ja laadultaan tasapainoista kasvua, joka ei perustu pitkällä aikavälillä velkaantumiseen tai varantojen hävittämiseen. Kestävä talous on edellytys yhteiskunnan keskeisille toiminnoille. Siihen pitkäjänteisesti tähtäävä talouspolitiikka luo otolliset olosuhteet kansallisen hyvinvoinnin vaalimiselle ja lisäämiselle. (kestavakehitys.fi)

Teknologinen kestävyys

Teknologinen kestävyys tarkoittaa, että pystymme rakentamaan kestävän teknologian ja infrastruktuurin avulla kestävää yhteiskuntaa huomioiden muut kestävyyden periaatteet. Digitalisaatio on yksi tällainen työväline.

Kestävä kehitys kuntien toiminnassa ja johtamisessa

Kestävä kehitys ja kunnat

Kuntalaki 1 §: Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla.  Kestävä kunta turvaa nykyisille ja tuleville sukupolvillehyvän elämän mahdollisuudet tasavertaisesti samalla kun ottaa huomioon luonnon kantokyvyn ja planetaariset rajat. Kestävä kunta hyödyntää teknologiaa ja uudistaa palvelurakenteitaan. Ihminen, ympäristö, talous ja teknologia otetaan tasavertaisesti huomioon kaikessa kunnan suunnittelussa, budjetoinnissa, päätöksenteossa ja toiminnassa.

Haluamme olla edelläkävijämaa ja taata tulevaisuudessakin kansakuntamme onnellisuuden.

Suomi on yksi ensimmäisiä maita, jotka ovat asettaneet YK:n Agenda2030 kestävänkehityksen tavoitteiden saavuttamisellekansalliset painopisteet, toimenpiteet sekäseuranta- ja arviointijärjestelmät. Kunnat toteuttavat arviolta 2/3 ko. tavoitteiden toimeenpanosta ja kuntien toimintakytkeytyy lähes kaikkiin ko. tavoitteisiin. Kuntien päätösenteko ja seuraava valtuustokausi ovat kriittisiä Suomen Agenda 2030 -tavoitteidensaavuttamisen kannalta.

Kunnat kytkeytyvät suoraan kestävän kehityksen tavoitteiden laajaan kirjoon esimerkiksi koulutuksen, hoivan, puhtaan veden, energian, jätehuollon ja kestävän liikenteen järjestämisessä. Suomenkuntien vahvuuksia ovat koulutus ja osaaminen sekä vahvat paikallisdemokratiat ja osallistumisen mahdollisuudet.

Kuntien suurimmat kestävän kehityksen haasteet liittyvät ilmastonmuutokseen ja yhteiskunnan eriarvoistumiseen. Taloustilanne ja kaupungistuminen asettavat lisää haasteita monille kunnille.

Kestävä kehitys ja johtaminen

Kuntapäättäjän tehtävänä on:

1) asettaa strategisia ja toiminnallisia tavoitteita

2) yksittäisissä päätöksissä ottaa samanaikaisesti huomioon ihminen, ympäristö ja talous

3) luoda hyvät toimintaedellytykset tavoitteiden toteuttamiselle kuntaorganisaatiossa ja kuntayhteisössä

4) seurata ja arvioida tavoitteiden toimeenpanoa

5) seurata asukkaissa, kunnassa ja toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia sekä päivittää ja uudistaa tavoitteita.

Kunta organisaation johtamisen näkökulmasta:

Kuntien kestävän johtamisen näkökulmasta on ensisijaista ottaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteet strategian, ohjelmien, suunnitelmien ja budjetoinnin pohjaksi. Tämä tarkoittaa, että kestävän kehityksen tavoitteet ovat viranhaltijoiden ja päättäjien selkänojana strategiassa. Tämän jälkeen ne huomioidaan myös erilaisia suunnitelmia, kuten hyvinvointikertomusta ja talousarviota valmistellessa. Ilmastobudjetointi on puolestaan malli, jossa budjetin ilmastovaikutuksia arvioidaan varmistaen näin kestävän kehityksen ekologisen näkökulman huomioiminen. Lisää ilmastobudjetoinnista

Indikaattorit ja mittarit ovat johtajan keskeisimpiä työvälineitä. Strategiaa valmistellessa on tärkeä pohtia kestävän kehityksen mittareita ja nivottaa ne osaksi strategiaindikaattoreita ja kunnan omaa säännöllistä raportointia ja suunnittelua, jotta löydetään paikalliset haasteet ja vaikuttavimmat toimenpiteet. Mittarit ohjaavat myös muita suunnitelmia, talous- ja muita raportointiasiakirjoja.

Johtamisella on kunnissa tärkeä rooli tukea luottamushenkilöiden työtä. Kestävän kehityksen näkökulmasta olennaista on, että luottamushenkilöt tekevät päätöksiä, joilla edistetään pitkällä tähtäimellä kestävän kehityksen tavoitteita. Tämän takia on tärkeä arvioida yksittäisten päätösten vaikutuksia eri näkökulmista niin lyhyellä kuin myös pitkällä aikavälillä. Kunnilla on lakisääteinen velvollisuus arvioida päätösten vaikutuksia osana päätösten valmistelua. Kuntaliitossa on kehitetty tähän päätösten vaikutusten ennakkoarvioinnin mallin, joka tuottaa yhteisen ymmärryksen kaikkien päätösten mahdollisista vaikutuksista ympäristölle, ihmisille ja taloudelle. Tähän on myös kehitetty oma työkalu. Lisää päätösten vaikutusten ennakkoarvioinnista täällä. Kuntaliiton suosituksen arviointikehikko on kokonaisvaltainen, mutta kestävän kehityksen näkökulmasta on hyvä pitää mielessä erityisesti sosiaalinen, ekologinen sekä taloudellinen ulottuvuus.

Kestävää kehitystä edistetään kunnissa merkittäviltä osin hankintojen kautta. Kunnat ovat aktiivisia kilpailuttajia niin tuotteissa kuin myös palveluissa. Hankintoja tehtäessä on erittäin tärkeää huomioida kestävän kehityksen periaatteet. Näin kehitetään myös kestävän kehityksen huomioivia yrityksiä. Hyvä on myös huomioida, että hankinnan perusteet kumpuavat strategiasta ja niistä on hyvä tiedottaa paikallisia yrityksiä hyvissä ajoin, jotta ne voivat kehittää omia palveluitaan yhä kestävämpään suuntaan. Kuuntele täältä podcast kestävistä hankinnoista.

Kuntaliiton kestävän kehityksen toimet

Suomen Kuntaliitto tukee kuntia kestävän kehityksen edistämisessä.

Suomen Kuntaliitto on linjannut omaa ja kuntien kestävän kehityksen työtä muun muassa omalla kestävän kehityksen toimintaohjelmallaan ja linjauksilla.

Kuntaliitto on tehnyt Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen, jossa Kuntaliitto lupaa toteuttaa kestäviä ratkaisuja omassa toiminnassaan sekä kannustaa kuntia laatimaan oma Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus.

Anna oma sitoumuksesi osoitteessa Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus

Kestävät kunnat 2030 -ennakointijulkaisu

Kunnat ovat tärkeässä roolissa sekä paikallisen että valtakunnallisen kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Alkaneella valtuustokaudella asetetaan strategisia tavoitteita ja tehdään lukuisia päätöksiä, joilla on kauaskantoisia vaikutuksia tuleville sukupolville.

Kestävä kunta turvaa sekä nykyisille että tuleville sukupolville hyvän elämän mahdollisuudet tasavertaisesti samalla, kun ottaa huomioon luonnon kantokyvyn ja planetaariset rajat. Työ kestävän kehityksen puolesta on samalla työtä kunnan kilpailukyvyn, kehityksen ja vetovoiman puolesta myös tulevina vuosina ja vuosikymmeninä.

Teimme tueksesi tämän kuntien kestävän kehityksen julkaisun, joka esittelee neljä erilaista skenaariota tulevaisuuden kunnista, sekä lukuisia toimenpiteitä eri kokoisille kunnille kohti kestävämpää tulevaisuutta. Toimenpiteet ovat kunnissa hyväksi havaittuja keinoja ja käytäntöjä niin johtamisen, sosiaalisen kestävyyden, osallisuuden ja yhteisöllisyyden, ilmaston ja ympäristön sekä taloudellisen kestävyyden rakentamiseksi.

Toivottavasti löydät vinkkejä siihen, miten sinun kunnassasi rakennetaan kestävää tulevaisuutta. Tärkeintä on löytää työkalut, jotka soveltuvat oman kunnan toimintaan parhaiten, ja joiden kautta kestävän kehityksen työssä päästään parhaiten vauhtiin. Oppia voi ottaa myös muun kokoisilta kunnilta. 

Tarkempaa tietoa julkaisuissa esitellyistä toimenpiteistä löytyy täältä.

Kestävät kunnat 2030 -ennakointijulkaisu (julkaisu)

Kestävä kehitys kunnissa – Lähtölaskenta uhkakuvasta unelmaan (kirjoituksia tulevaisuuden skenaarioista)

Kestävän kehityksen keskustelutilaisuudet

Kuntaliitto yhteistyökumppaneiden kanssa järjesti kestävän kehityksen Teams-tilaisuuksia keväällä  ja syksyllä 2021.

Tilaisuudet olivat kuntapäättäjille ja viranhaltijoille suunnattuja avoimia tilaisuuksia, joissa kuntaedustajat, tutkijat, yhteistyökumppanit ja Kuntaliiton asiantuntijat keskustelevat kestävään kehitykseen liittyvistä teemoista. Keskustelutilaisuuksissa pääset kuulemaan muiden kuntien käytänteistä ja toimenpiteistä, saat herätteitä tutkijoilta ja sparrausta asiantuntijoilta.

Kestävän kehityksen keskustelutilaisuudet antoivat lisätietoja, mitä kestävä kehitys tarkoittaa kuntien toiminnassa, miten kunnat edistävät YK:n Agenda2030 tavoitteita sekä mitä kestävä kehitys tarkoittaa kuntajohtamiselle. Yhteinen tavoitteemme on luoda edellytyksiä tulevaisuuden kestävälle kunnalle, joka ottaa tasavertaisesti huomioon ihmisen, ympäristön ja talouden kaikessa kunnan suunnittelussa, budjetoinnissa, päätöksenteossa ja toiminnassa.

#kekekekkerit

    Syksyn tilaisuudet:

    Menneet tilaisuudet

    18.11. Sosiaalisesti kestävä kehittäminen - polkuja asuinaluesuunnittelusta osallisuustyöhön

    Tällä kertaa keke-kekkereiden teemana on sosiaalisesti kestävä kehittäminen. Tilaisuus järjestetään Teamsin kautta.

    Ohjelma

    13.30 Tervetulosanat

    Erityisasiantuntija, ratkaisupäällikkö Maria Salenius, Kuntaliitto

    13.40 Asuinalueiden erilaistuminen – kaupunkien kestävyystoimien kutsumaton vieras

    Tutkija Antti Wallin, Tampereen yliopisto, ORSI-tutkimushanke

    Kysymyksiä ja keskustelua

    14.10  Kommenttipuheenvuoro

    Asumisen asiantuntija Laura Hassi, Kuntaliitto

    14.25  Sosiaalinen ja ekologin kestävyys Jyväskylän Kankaalla

    Projektipäällikkö Kaisa Hirvaskoski-Leinonen, Jyväskylän kaupunki

    14.55 Sosiaalisesti kestävä osallisuus - voiko sitä syödä?       

    Asiantuntija Ville Nieminen, Kuntaliitto                           

    Kysymyksiä ja keskustelua

    15.15 Kommenttipuheenvuoro

    Kehittämispäällikkö Hanna Karojärvi, Tampereen kaupunki

    Kysymyksiä, keskustelua ja päätössanat

    15.30 Tilaisuus päättyy

     

    29.10. Ilmastobudjetointi työkaluna kestävyyden johtamisessa

    Klo 9.00-12.00

    Tällä kertaa keke-kekkereiden teemana on ilmastobudjetointi, jonka avulla ilmastotavoitteiden käytännön toimeenpano voidaan kytkeä osaksi kunnan talousjohtamista ja tehdä ilmastotyö uudella tavalla näkyväksi. Näillä kekkereillä esitellään ilmastobudjetoinnin aloittamista, hyviä käytäntöjä ja saamme asiantuntijoilta sparrausta, miten omassa kunnassa ilmastobudjettia voi lähteä rakentamaan ja kehittämään!

    • Sini Sallinen, kehityspäällikkö, Kuntaliitto
    • Jari Vaine, erityisasiantuntija, Kuntaliitto
    • Okariina Rauta, johtava asiantuntija, Motiva

    Ilmastobudjetointi pähkinänkuoressa: mitä ja miksi?

    • Eija Vinnari, professori, Tampereen yliopisto

    Ilmastobudjetointi käyntiin kunnassa: Näin se tehdään

    • Tampereen kaupunki
    • Kommenttipuheenvuoro: Jari Leinonen, Joensuun Kaupunki

    Ilmastobudjetointiklinikat

    Tilaisuus toteutetaan yhdessä Motivan, SYKEn ja Tampereen kaupungin kanssa.

    22.9. Kestävät kunnat 2030 -ennakointiraportin julkaisu ja kestävän kehityksen toimenpiteet (Euroopan kestävän kehityksen viikko)

    Kestävän kehityksen viikon keke-kekkereiden teemana on tulevaisuuden kestävät kunnat ja erityisesti käytännön toimenpiteet, joita kunnat voivat tehdä rakentaakseen kestävämpää tulevaisuutta. Keke-kekkereillä esiteltävät toimenpiteet nostetaan pääosin Kuntaliiton Kestävät kunnat -ennakointiraportista, joka julkistetaan tilaisuudessa. 

    Näillä kekkereillä esitellään joukko kestävän kehityksen hyviä käytäntöjä ja saamme tutkijoilta sparrausta, mihin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota. Tule tutkimaan ja oppimaan, millä keinoin kunnat ovat edistäneet kestävää kehitystä! 

    OHJELMA

    Kuntaliiton tervehdys, Markus Pauni, Strategia- ja kehitysjohtaja

    Kestävät kunnat 2030 -ennakointiraportin julkistus, Sini Sallinen, kehityspäällikkö, Kuntaliitto, Tutustu raporttiin

    Ennakointiprosessi ja tulokset tutkijan silmin, Anni Jäntti, tutkijatohtori, Tampereen yliopisto

    Ekologisesti painottunut kunta - toimenpiteitä

    • Ympäristösertifioitu hankintajärjestelmä (Karoliina Hartikainen, hankinta-asiantuntija, Kemi)
    • Kestävän elämäntapojen opetus koko ikäluokalle (Johanna Saastamoinen, Piia Larinen, Josefiina Marola, Petra Larvus, Lahti)
    • Bio Hub (Heikki Mäkilä, elinvoimajohtaja, Heinola)
    • Hävitetään hävikki (Juuso Puurula, ilmastokoordinaattori Hämeenlinna)

    Kestävä kunta - toimenpiteitä eri toimialoilta

    • Nuorten osallistaminen kuntien työhön - Arendal (NO) (Pipsa Salolammi, Senior Communications Advisor, Nordregio)
    • Nuorten politiikkakoulu (Noora Mäkinen, osallisuusvalmentaja, Oulun kaupunki)
    • Empaattinen hallinto (Annukka Berg, erikoistutkija SYKE)

    Esimerkkikuntien toimenpiteiden arviointi kestävän kehityksen näkökulmasta, Juha Peltomaa, erikoistutkija, SYKE

    Kevään tilaisuudet:

    28.5. Kestävä kehitys koulutuksessa - kunta vaikuttajana ja mahdollistajana 

    klo 14-15.30, Teams

    Tilaisuuden avaus, fasilitoijana erityisasiantuntija Mari Sjöström

    Tutkija-alustusAskelmerkkejä kestävää koulutusta kehittäville kunnille, apulaisprofessori Ilkka Ratinen, Lapin yliopisto 

    Keskustelu kuntaesimerkein: Lasten ja nuorten kasvatus- ja koulutuspalvelut uuden edessä
    Minna Rovio, opetuspalveluiden päällikkö, Imatran kaupunki
    Petra Larvus, opetuksen suunnittelija, Lahden kaupunki
    Tanja Tuulinen, ympäristökasvatuksen asiantuntija, Keski-Suomen ELY-keskus
    Jenni Kauppila, vaikuttamistyön vastaava, YK-liitto
    Keskustelun juontaa kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen, Kuntaliitto

    Keskustelu: Aikuiset ja koulutus - Miten koulutuspalveluilla vastataan monipuolisiin tarpeisiin ja kestävän kehityksen vaateisiin?
    Riikka-Maria Yli-Suomu, liiketoiminnanjohtaja, Omnia sekä työllisyysrahaston selvityshenkilö, Sosiaali- ja terveysministeriö
    Pekka Fredriksson, lukiokoulutuksen ja vapaan sivistystyön johtaja, Oulun kaupunki
    Keskustelun juontaa erityisasiantuntija Sami Niemi, Kuntaliitto

    Loppupuheenvuoro kestävä kehitys edellyttää uudenlaista osaamista
    yliopistotutkija Mikael Puurtinen

    Ilmoittaudu tilaisuuteen

    Kaikki tilaisuudet pidetään klo 14.00-15.30.

    12.5. Kunnat ja kiertotalous - eväitä myös elpymiseen

    Ohjelma: keskiviikko 12.5., 14.00-15.30 

    29.4. Kunta asukkaan kestävän elämäntavan mahdollistajana 

    • Tilaisuuden avaus, puheenjohtaja Pauliina Jalonen, asiantuntija, Kuntaliitto  
    • Kestävä elämätapa kunnissa, Michael Lettenmeier, tutkijatohtori, Aalto yliopisto 
    • Kestävä arki Porvoossa Sanna Päivärinta, kestävän kehityksen asiantuntija, Porvoon kaupunki 
    • Kävely- ja pyöräilymahdollisuudet tukemassa kuntalaisten kestävää elämäntapaa, Jonne Silonsaari, väitöskirjatutkija, Jyväskylän yliopisto
    • Kommenttipuheenvuoro: Kimmo Kiuru, liikenneinsinööri, Hyvinkään kaupunki
    • Kestävä julkinen ruokapalvelu, Teea Kortetmäki, tutkijatohtori, Jyväskylän yliopisto
    • Kommenttipuheenvuoro: Liisa Belaid, Ruokapalvelupäällikkö, Lempäälän kunta

    31.3. Kestävyyden johtaminen

    Miksi kestävyyden johtaminen on tärkeää 2020-luvulla? Miten kestävyyttä johdetaan ja toimeenpannaan kunnissa? Miten kestävyys näkyy kuntastrategioissa? Miten sitä mitataan ja mitä hyötyä mittaamisesta on?

    19.3. Sosiaalinen kestävyys

    Maaliskuun toisilla keke-kekkereillä teemana on sosiaalinen kestävyys. Mistä sosiaalisessa kestävyydessä on kysymys? Kuinka asiaa lähestytään tutkimuksessa? Entä kuinka kunnat ovat soveltaneet näkökulmaa johtamiseen? Miten ennalta ehkäisevillä palveluilla edistetään sosiaalista kestävyyttä? Kekkereiden kuullaan esimerkkejä neljän kunnan käytännöistä ja käydään vuoropuhelua johtamisen ja sivistyspalveluiden roolista kuntalaisten hyvinvoinnin vahvistamisessa. Tervetuloa mukaan linjoille ja keskusteluun!

    Ohjelma: perjantai 19.3., 14.00-15.30

    Tilaisuuden esitykset

    Mari Ahonen-Walker, erityisasiantuntija, Kuntaliitto - Tilaisuuden avaus

    Tuuli Hirvilammi, yliopistotutkija, Tampereen yliopisto -Tutkijan puheenvuoro - johdatus sosiaaliseen kestävyyteen

    Keskustelu: Sosiaalinen kestävyys strategisesta ja kuntajohtamisen näkökulmasta

    • Lauri Hietanen, Kestävä Espoo-ohjausryhmän jäsen, nuorisovaltuuston jäsen, Espoon kaupunki

    • Henna Hovi, kaupunginvaltuutettu, kasvatus- ja opetuslautakunnan puheenjohtaja, Kouvolan kaupunki

    • Sari Rautio, kaupunginhallituksen puheenjohtaja, Hämeenlinnan kaupunki

    Keskustelu: Sosiaalinen kestävyys sivistyspalveluiden näkökulmasta

    • Jouni Erola, nuorisojohtaja, Joensuun kaupunki

    • Mika Penttilä, sivistysjohtaja, Oulun kaupunki

    Maria Salenius, erityisasiantuntija, Kuntaliitto - Yhteenveto ja Kuntaliiton sosiaalisesti kestävät kunnat -kokonaisuus

    5.3. Hankinnat ja ilmastobudjetointi työkaluina kuntien kestävyyden johtamisessa

    Maaliskuun ensimmäisillä kekekekkereillä pöytään on katettu uunituoretta asiaa julkisten hankintojen johtamisesta ja ilmastobudjetoinnista. Tule keskustelemaan siitä, miten hankintojen ja ilmastobudjetoinnin avulla sinun kunnassa voidaan edistää kestävää kehitystä.

    Ohjelma: perjantai 5.3., 14.00-15.30 

    12.2. Ekologisen kunnan tulevaisuuden työkaluja

    Helmikuun 12. päivä avataan näkymä ekologisesti kestävän kunnan tulevaisuuteen: Mitä kunta voi käytännössä tehdä noudattaakseen niin sanottua luonnon kokonaisheikentymättömyyden periaatetta? Mitä ekologinen kompensaatio tarkoittaa, voidaanko siihen velvoittaa ja miten kunta voi varautua asiaan? Webinaarissa kuullaan myös uudistuvan Maankäyttö- ja rakennuslain vaikutuksista rakennusten ilmastovaikutusten sääntelyyn.

    Ohjelma: perjantai 12.2., 14.00-15.30

    28.1. Kestävän kehityksen kokonaisuus ja donitsitalousmalli kuntien toiminnassa 

    Kekkereillä saat jäsennyksen, mitä kaikkea tarkoittaa kestävä kehitys ja miten se näkyy kuntien toiminnassa. Tutustumme maailmalla kehitettyyn donitsitalouden malliin, joka perustuu tasapainoon ihmisten välttämättömien tarpeiden ja planeetan rajojen välillä. Pääset myös tutustumaan Amsterdamin kaupungissa pilotoituun kestävän kehityksen donitsitalousmalliin.

    Ohjelma: torstai 28.1., 14.00-15.30  

    Keke-kekkereiden kumppanit

    Kekkerit toteutetaan laajassa yhteistyössä eri tahojen kanssa. Tällä hetkellä mukana ovat ORSI -tutkimushanke (Towards Eco-Welfare State: Orchestrating for Systemic Impact (ORSI) -hanke, Jyväskylän yliopiston Resurssiviisausyhteisö JYU.Wisdom, Helsingin yliopiston Kestävyystieteen instituutti HELSUS ja YK-liitto. 

    Kuntaliiton asiantuntijat, jotka voivat kertoa lisää

    Löydä lisää sisältöä samoista teemoista

    Muutoksia kuntien muutoksenhakuohjeisiin

    Kuntien valitusosoituksissa on huomioitava kaksi kesän 2023 aikana tullutta muutosta.

    Tutustu ohjeistukseen.

    Kuntaliiton ratkaisut teknisen toimen osaajapulaan

    Teknisen alan työvoimapula on pahenemassa. Kunnista puuttuu kaavoittajia, rakennustarkastajia, kiinteistöinsinöörejä ja rakennuttajia sekä monia muita maankäytön, rakentamisen ja infrapalvelujen ammattilaisia.

    Tutustu Kuntaliiton ratkaisuihin!