Rakennetun ympäristön lainsäädäntö

Kuntaliiton tavoitteena on eheä ja kokonaisuutena toimiva rakennetun ympäristön lainsäädäntö. Rakennetun ympäristön palveluja ovat maapolitiikka, kaavoitus, kiinteistönmuodostus, tonttipalvelut, kuntainfran kehittäminen, rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu. Digitaalisten prosessien ja tiedonhallinnan kehittäminen ovat tärkeä osa kunnan nykypäivän palveluja.

Rakennetun ympäristön suunnittelua ja toteutusta ohjasi vuoden 2024 loppuun asti maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999). Lakia on alettu uudistaa vaiheittain niin, että ensimmäisenä valmistui rakentamista koskeva osuus. Uusi rakentamislaki (751/2023) tuli voimaan 1.1.2025. Kaavoitusta ja kaavojen toteuttamista koskevat säännökset säilyivät pääpiirteittään ennallaan maankäyttö- ja rakennuslaissa, jonka nimeksi muutettiin alueidenkäyttölaki (132/1999). 

Rakennetun ympäristön tiedonhallinnan järjestämiseen vaikuttaa myös 1.1.2024 voimaan tullut laki rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä (RYTJ-laki).

Uusi lainsäädäntö muuttaa merkittävästi kunnan rakennetun ympäristön toimintaympäristöä ja toimintatapoja. Muutokseen vaikuttaa myös kuluvalla hallituskaudella jatkuva alueiden käyttöä (kaavoitusta, maapolitiikkaa ja kaavojen toteuttamista) koskevan sääntelyn uudistaminen. Nykyisen alueidenkäyttölain lisäksi muutoksia on odotettavissa katujen kunnossapitoa koskevaan lakiin.

Tarjoamme näillä sivuilla kunnille tukea alueidenkäyttölain, rakentamislain ja RYTJ-lain toimeenpanoon sekä tietoa käynnissä olevien ja tulevien uudistusten etenemisestä. 

Kunnille järjestettyjen lakiuudistusta koskevien webinaarien esitykset