TE-palvelut 2024 kysymyksiä ja vastauksia

Tälle sivulle kootaan Kuntaliiton vastaukset TE-palvelut 2024 -uudistuksen infotilaisuuksissa esitettyihin kysymyksiin.

13.12. TE-uudistuksen viestintä

Millaisia tekoälyratkaisuja TE24 viestinnässä voisi hyödyntää?

Hyvä kysymys, me Kuntaliitossa voisimme tuottaa tästä aiheesta lisätietoa kunnille heti alkuvuodesta, otamme asiaa esille case-esimerkkien avulla. 

Onko tulossa valtakunnallista viestintää TE-palvelujen siirrosta kuntiin? Millaista, milloin ja missä kanavissa?

On tulossa, aloittelemme valtakunnallista mediaviestintää heti vuoden vaihteen jälkeen. Tavoitteena on toteuttaa sekä tiedotustilaisuuksia sekä tiedotteita (valtakunnallisesti, sekä alueellisiin ja paikallismedioihin).

Tuleeko kunnille yhteistä materiaalia, esim. asiakkaiden täytettäväksi tarkoitettuja lomakkeita ja niiden kieliversioita?

Kartoitamme kuntien tarpeita tällä hetkellä ja tavoitteena on, että pystyisimme auttamaan kuntia siinä, ettei jokaisen kunnan tarvitse toteuttaa erikseen mm. lomakkeita vaan pystyisimme tukemaan ja tuottamaan keskitetysti materiaaleja. Vielä emme tarkalleen tiedä, mitä yhteisiä materiaaleja voisimme kunnille tuottaa. Tästä lisätietoa ensi vuoden puolella.

Jos Kotuksen mukaan maakunnan nimeä ei saa käyttää kuin siinä tilanteessa, jossa koko maakunnan kunnat ovat mukana työllisyysalueessa ja tällaisia on kuitenkin jo nimetty, tuleeko niistä joku ohjaus korjaamaan virheellisesti nimetyt alueet?

Suosittelemme yhdessä (TEM & Kuntaliitto), että kaikkien työllisyysalueiden nimet ovat Kotuksen suositusten mukaisia ja niihin tehdään tarvittavia muutoksia.

Työllisyysalue Tunturi-Lappi ja Pello. Käykö ?

Vaikuttaisi Kotuksen ohjeistuksen mukaiselta nimeltä, jos kyseessä on vastuukuntamalli.

22.11. Ammatillisen koulutuksen rooli TE-palvelut 2024-uudistuksen toimeenpanossa

Kannustaako rahoitusjärjestelmä tutkinnon osien tuottamista?

Rahoitusjärjestelmän ensisijainen tehtävä on mahdollistaa toimintalainsäädännön mukainen toiminta. Rahoitusjärjestelmä on laskennallinen ja yleiskatteellinen, mikä tarkoittaa sitä, että koulutuksen järjestäjä saa rahoituksen laskennallisin perustein, mutta saa saamansa kokonaisrahoituksen koulutuksen järjestäjä kohdentaa haluamallaan tavalla. Rahoitusjärjestelmän tehtävänä on ensisijaisesti tunnistaa merkittävimmät kustannuksia aiheuttavat tekijät.  

Toimintalainsäädäntö tunnistaa ja mahdollistaa tutkinnon osien tuottamisen.

Entä tutkinnon osia pienemmät kokonaisuudet (nk. mikrotutkinnot)? Miten niihin suhtaudutaan?

Lain ammatillisesta koulutuksesta (531/2017)  8 §:n mukaan ammatillisena koulutuksena voidaan järjestää myös ammatillista osaamista syventävää tai täydentävää koulutusta, jonka tavoitteena ei ole tutkinnon tai sen osan suorittaminen

Meillä on paljon maahanmuuttajia, miten osatutkintoihin voidaan liittää kielen oppimista?

Lain ammatillisesta koulutuksesta ( 531/2017) 63 §:n mukaan osana tutkintokoulutusta voidaan tutkinnon perusteissa määrätyn lisäksi järjestää opiskeluvalmiuksia tukevia opintoja. Opiskeluvalmiuksia tukevien opintojen tarkoituksena on, että opiskelija hankkii sellaista yksilöllisiin tarpeisiinsa perustuvaa osaamista, joka antaa hänelle edellytykset osallistua tutkintokoulutukseen ja osoittaa osaamisensa näytössä tai muulla tavoin.

Opiskeluvalmiuksia tukevien opintojen tarkoituksena on, että opiskelija hankkii sellaista hänen tarpeisiinsa perustuvaa osaamista, joka antaa hänelle edellytykset osallistua tutkintokoulutukseen ja osoittaa osaamisensa. Opiskeluvalmiuksia tukevat opinnot voivat olla suomen tai ruotsin kielen koulutusta niille opiskelijoille, jotka tarvitsevat vahvistusta suoritettavaan tutkintoon liittyvässä sanastossa tai esimerkiksi alana liittyvien kirjallisten aineiston tuottamiseen

Ammatilliset oppilaitokset voivat itsenäisesti määritellä, haluavatko toteuttaa koko tutkintoja vai osatutkintoja. Tässä on eroja eri oppilaitosten välillä. Varmasti myös rahoitusjärjestelmän kannustavuus vaikuttaa tähän halukkuuteen (en tunne kovin tarkkaan). Myös kieliopintoja voidaan liittää kaikenlaisiin tutkintoihin, mutta sekin vaatii rahaa. Esim. monessa työvoimakoulutuksessa on yhdistetty kieliopintoja ja ammatillisia opintoja (osatutkinto).

Rahasta on aina niukkuutta. Keskeistä on pohtia, miten rahoitus ensisijaisti kannattaa kohdentaa, jotta palvelut ovat tehokkaita ja vaikuttavia.

Miten oppilaitosten ja työvoimaviranomaisten yhteistyötä voitaisiin vahvistaa työkokeilujen aikaisessa opinnollistamisessa, systemaattisessa osaamisen kehittämisessä ja osaamisen tunnistamisessa, jopa tunnustamisessa? Ts. miten vahvistaa oppilaitosten ja työelämän yhteistyötä myös työllisyyspalvelujen rajapinnalla?

Parhaiten yhteistyötä rakennetaan paikallisella tasolla osallistamalla ja kehittämällä yhteisiä prosesseja oppilaitosten, työllisyyspalveluiden ja elinkeinopalveluiden sekä työelämän edustajien kanssa.

Työvoimakoulutus on yksi parhaita työvoimapalveluita ja vaikuttavuus on hyvä. Sitä ei kannata lähteä tekemään kokonaan uudestaan "paremmaksi", koska se toimii. Miten taataan, ettei palvelu huonone?

Kuntien TE-palveluiden rahoitusjärjestelmän kannusteet varmistavat, että palveluiden tulee olla tehokkaita ja vaikuttavia. Lisäksi niiden tulee johtaa työllistymiseen avoimille työmarkkinoille.

Kuntien omat oppilaitokset tarjoavat lähinnä 2. asteen koulutusta, miten korkeakoulutetut huomioidaan?

Korkeakoulut ovat tärkeä osa TE-palveluiden osaamisen ekosysteemiä. Useilla aluilla korkeakoulut ovatkin jo mukana yhteistyössä. Korkeakoulujen kannattaa myös itse olla aktiivisia alueen TE-valmistelijoihin päin.

Miten yhteishankintakoulutukset huomioidaan tulevassa uudistuksessa? Esimerkiksi ei-tutkintoon johtava työnantajalle/työnantajille räätälöity RekryKoulutus on työnhakijoille nopea polku työelämään ja vaikuttavuus on erinomainen. Lyhyimmillään esimerkiksi alanvaihto onnistuu RekryKoulutuksella 1-2 kuukaudessa. Saman alan VOS-koulutukset ovat merkittävästi pidempiä. Eli oletteko miettineet miten tätä loistavaa koulutusmuotoa hyödynnetään tulevaisuudessa vai aiotaanko se romuttaa tyystin?

ReryKoulutukset ovat jatkossakin tärkeä työnantajalle/työnhakijalle räätälöity koulutuspalvelu. Kuntien talouden näkökulmasta palveluihin, jotka auttavat yritysten osaavan työvoiman saatavuutta ja työnhakijoiden tehosta ja vaikuttavaa työllistymistä, kannattaa hyödyntää ja edelleen kehittää niitä.

Case Vantaa

Eija Väätäinen, Työllisyyden ja kotoutumisen palvelut, työllisyyspäällikkö

Pekka Tauriainen, rehtori Ammattiopisto Varia

Miten käytännössä koulutuksen tarjoajat ja PKS yhteinen asiakaspooli kohtaavat, ja missä esim. aikataulutukset koulutuksille ja koordinointi tehdään?

PKS- yhteinen asiakaspooli on työvoiman alueelliseen ja ammatilliseen liikkuvuuteen tähtäävä tavoite, joka on toteutettavissa pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteistyönä. Vantaan työllisyyden ja kotoutumisen palveluissa TYÖTÄ  -palvelutori on kohtaanto-palvelu, jossa koulutuksen tarjoajien palvelutarjonta toteutuu nykymallilla kumppanuusperustaisesti tai ostopalveluina. Lähtökohtana ovat kaikissa malleissa työnhakijoiden palvelutarpeiden- ja työnantajien osaamis- tai osaajatarpeet.  Koulutusyhteistyömallien rakentaminen ja toiminnan organisointi toteutetaan koordinoidusti TYÖTÄ -palvelutori -palvelukokonaisuudessa.  Koulutushankintoihin liittyvät aikataulutukset ja koordinointi tehdään erikseen sovittavalla tavalla sekä pääkaupunkiseudun yhteistyönä että kaupungeissa.

Mitä tarkoittaa ekosysteemimäinen toimintatapa Vantaalla?

Tarkoitamme kunnan johtamalla työllisyyden ekosysteemillä dynaamista yhteistyötä eri toimijoiden (ml. oppilaitokset, yritykset, yksityinen ja kolmas sektori) ja kuntien omien palveluiden välillä. Kumppanit luovat paikallisesti yhteiset tavoitteet ja sitoutuvat yhteistyöhön.

Viittaamme palveluekosysteemissä puhuessamme Tikkurilan osaamiskampus -alustalle syntyvään verkostoon, jonka lisäarvo syntyy eri toimijoiden yhteistyössä tuottamasta asiakaspalvelu-kokonaisuudesta, jota on kuvattu alla olevassa kuvassa.

Miten olette Vantaalla aikoneet kytkeä asiakastyön dokumentoinnin KEHAn tiedolla johtamisen seuranta ja arviointityöhön, jossa on tekeillä työvoimaviranomaisten työn tulosten seurantaan liittyvät mittarit

Vantaa ja Keravan työllisyyden kuntakokeilun seuranta perustuu jatkuvaan seurantaan ja PowerBi – kehitystyöhön. Seuraamme kuntakokeilun tavoitteiden toteutumista vaikutus- ja tulosmittareiden kautta. Lisäksi seuraamme asiakaspalvelun laatua vuosittain toteutettavan asiakaskyselyn avulla sekä henkilöstökokemusta niin ikään parin vuoden välein toteutettavalla henkilöstökyselyllä. 

Tästä syystä Vantaan työllisyysalueella on hyvä perusta jatkaa tiedolla johtamisen seuranta ja arviointityötä myös TE24- ja KOTO24 -uudistuksessa.

Jatkokehittämisen turvaamiseksi Vantaan työllisyyspalvelun kokeilupäällikkö on osallistunut KEHA:n Santtu Sundvallin vetämään tiedolla johtamisen työryhmään jo mittariston valmisteluvaiheessa. Lisäksi Vantaan työllisyyspalveluiden tiedolla johtamisen asiantuntijat osallistuvat marraskuussa käynnistettyyn ja KEHA:n vetämään arvioinnin ja seurannan pilotointiin.

Kyse on edellä kuvatuilla tavalla jatkokehitettävästä tiedolla johtamisen kokonaisuudesta, jota Vantaalla kehitetään pitkäjänteisesti eteenpäin.

Lähtökohtana Vantaalla on, että TE24 – ja KOTO24 -uudistuksessa asiakastyön dokumentointi kytkeytyy osaksi palvelu- ja organisoitumisrakennetta, jossa toteutetaan samanaikaisesti tiedonkeruuta (asiakkaiden/henkilö- ja työnantaja-asiakkaiden tarvetieto) ja tiedon käyttämistä osana palvelua (työnvälitystä ja asiakasneuvontaa). Tästä toimintojen sisään rakentuvasta mallista syntyy asiakastietotoiminto, mikä ohjaa asiakastoimintaa ja palveluiden hallintaa, segmentointia ja vaikkapa tekemiämme hankintoja.

Uusimaa on yhtenäinen työssäkäyntialue, jonne tullaan myös lähialueilta töihin. Sama juttu on koulutusten kohdalla. Toivottavasti tämä huomioidaan sitten, kun alue pirstaloituu eikä mennä esim. työvoimakoulutusten kohdalla siihen, että opiskelijoita valitaan vain omalta työllisyysalueelta.

Uudenmaan yhtenäisellä työssäkäyntialueella on varmistettava työvoiman alueellinen ja ammatillinen liikkuvuus. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi pääkaupunkiseudun kaupungit ovat perustaneet PKS-  projektitoimiston, joka valmistelee pääkaupunkiseudun yhteistyösopimusta hankintojen ja alueellisen työnvälityksen ja neuvontapalveluiden toteuttamiseksi. 

Pääkaupunkiseudun hankintayhteistyön tavoitteena on turvata PKS- yhteistyössä hankintojen vaikuttavuus ja kustannustehokkuus asiakaspalvelun näkökulmasta sekä riittävät asiakasvirrat palveluihin.   Lisäksi työvoimaviranomaiset tekevät sopimusperusteista yhteistyötä, jonka toteuttamiseksi esimerkiksi Vantaalla ja -Keravalla eli nykyisillä kuntakokeilukumppaneilla, on aiesopimus.

8.11. Rahoituslaskelmat tutuksi: mitä TE-budjetoinnissa pitäisi huomioida?

Palkkatuki. Mikä taho sen maksaa jatkossa? Vai onko se osa valtionosuutta?

Kunta maksaa palkkatuen jatkossa. Palkkatuen kulut korvataan osana valtionosuusjärjestelmää.

TEM:n laskelmassa palveluissa on eriteltynä kotoutumiskoulutus, mutta sitä ei ole laskettu mukaan palveluiden kokonaiskustannuksiin. Rahoitetaanko kotoutumiskoulutus jostain muualta, vai mikä tälle on syynä?

Kotoutumiskoulutus rahoitetaan kahta kautta. Muiden kuin pakolaisten osuus kotoutumiskoulutuksesta on osana te-rahoituskokonaisuutta (vieraskielisyyskriteeri). Pakolaisten kotoutumiskoulutus maksetaan kunnille pakolaisten laskennallisena korvauksena 1.1.2025 alkaen, johon lisätään ensimmäiselle vuodelle +8333e kutakin 18-vuotta täyttänyttä pakolaista kohden. Vuonna 2022 muiden kuin pakolaisten osuus kotoutumiskoulutuksesta oli 60 %ja pakolaisten laskennallisen korvauksen osuus oli 40 %.

Työttömyysturvakustannukset ovat tämän vuoden osalta reippaasti suuremmat kuin julkaistuissa laskelmissa, joten tuleeko tämän kompensoitua?

Etuuskulujen lopullinen kompensaatio tulee perustumaan vuoden 2023 etuustietoihin. Jos kuluvan vuoden etuuskulut ovat vuotta 2022 korkeammat, näkyy tämä korkeampana kompensaationa.

Kuka kotoutumiskoulutuksen maksaa?

Järjestäjä eli työllisyysalue maksaa kotoutumiskoulutuksen työvoimaan kuuluville. Kotoutumiskoulutus on nykyisin ELYn hankkimaa ja järjestämää, mikä siirtyy kuntiin hankittavaksi ja järjestettäväksi.

Onko näissä laskelmissa huomioitu se, että osa rahoituksesta esim palkkatukiin ja startteihin tulee STM kautta eli vain osa menee nykyisin 51 momentilta.

On huomioitu.

Oliko työttömyysturvan rahoitusvastuun määrittelyn "leikkauspiste" v. 2023 toteutuma?

Tähän liittyvän kompensaatio määritellään vuoden 2023 toteuman mukaan.

Onko TE24 muutoksessa siirtymässä kunnille keskeneräisiä projekteja?

Valtion liikkeenluovutuksen perusteella järjestäjille siirtyy hankintasopimukset ja avustuspäätökset (henkilöstön lisäksi). Esim. ESR-rahoitetut hankkeet eivät siirry kuntien rahoitettavaksi.

30.10. Tiedolla johtaminen

Raportointi ja seuranta suuntaa pitkälti taaksepäin. Onko tulossa jonkinlaista tulevaisuuteen suuntaavaa / ennakoivaa tiedolla johtamisen tukea kunnille?

Raportit pitävät sisällään usein myös laskennallisen ennusteen volyymien kehityksestä. Luotettava ennuste vaatii kuitenkin tuekseen huomattavan määrän dataa, joten kyseessä on ensisijassa tarkemman trendin kuvaaminen.

Työvoimaviranomainen = kunta, työllisyysalue muodostuu monesta työvoimaviranomaisesta.

Laissa työvoimaviranomainen on kattokäsite joka pitää sisällään ns. yksinään palvelut järjestävän kunnan (esim. Helsinki) kuin useammasta kunnasta koostuvan työllisyysalueen (esim. Tampereen seudun työllisyysalue).

Dialla 22 luki, että raporttiin saadaan suunnitelmavelka. Saadaanko myös suunnitelmavelkalista, eli lista asiakkaista suunnitelman tekopäivän mukaan?

Raportit eivät tule sisältämään yksittäisiä asiakaslistauksia tai hetullista rivitietoa (tyyliin QV). Tällaisten listojen teko tarkoitus jatkossa toteuttaa A-TMT:n puolella.

Kiitos Santulle hyvästä esittelystä. Todella tärkeää, että valtio tarjoaa kunnille tietoa ja työkaluja. Silloin, kun tiedon ja datan kautta lähestytään johtamista, voitanee valtakunnallisilla malleilla päästä pitkällekin tukemaan kuntien tarpeita. Kun taas lähestytään tietoa puhtaasti johtamisen näkökulmasta, tulee ottaa huomioon erilaiset tarpeet: 40-50 järjestäjällä tullee runsaasti toisistaan poikkeavia tarpeita tietoon ja myös omanlaisia tulkintakehikkoja sekä varmuudella erilaisia malleja työvoimapalveluiden johtamiselle. Jo nyt näyttää siltä, että työllisyysalueet ja kunnat järjestämisvastuullisina toimijoina tulevat päättämään ja johtamaan toimintaansa hyvin erityyppisesti ja kuten parhaaksi näkevät. Yhtenäistä on oikeastaan vain se, että ei haluta monistaa yhtä samaa tai nykyistä mallia. Tämä tuleekin olemaan kuntien järjestämisvastuun ja hajautetun palvelujärjestelmän vahvuus, johon myös tiedolla johtamisen tukiratkaisujen tulisi perustua. Yksi suurimmista tarpeista on avata tietolähteitä mahdollisimman laajasti kuntien hyödynnettäväksi. Esim. tämä tulorekisteriajattelu tukee tätä vahvasti.

KEHA tulee avaamaan mahdollisimman kattavasti työvoimaviranomaisten yhdessä KEHA:n kanssa omistamat tiedot järjestävien tahojen käyttöön. Tämä tarkoittaa tiedolla johtamisen osalta sitä, että Mylly-alustalta löytyvät lakisääteiset tiedot voidaan siirtää suoraan kunnille joko raakadatana tai tietokuutioina. Tässä huomioitava kuitenkin kaksi asiaa: 1) Mylly ei ole asiakastietojärjestelmän kopio, eli alusta sisältää vain raportoinnin kannalta olennaiset tiedot. Nämä voidaan lähettää tuleville kuntaasiakkaille helposti. Mutta yksittäisenä esimerkkinä asiakkaan yhteystiedot eivät ole raportoinnin kannalta olennaisia, joten tätä reittiä pitkin ne eivät siirry. Suunnitelmissa se, että A-TMT:lle kehitettäisiin toiminto jolla yhteystiedot saisi helposti koostettua sellaiseen muotoon, että asiakkaita voidaan esim. lähestyä massasähköposteilla.

Toisekseen viranomaisille voidaan tätä reittiä pitkin siirtää ainoastaan lakisääteiset tiedot, eli esim. tulorekisteritietojen toimitus järjestäville tahoille ei ole lainsäädännön osalta mahdollista.

23.8. Reilua meininkiä: Kuntien sopimuksellinen yhteistyö TE-palvelut 2024 -uudistuksessa

Eikös ole niin, että kyseiset toimielimen kokoonpanoa koskevat kannanotot koskevat tilanteita, joissa lainsäätäjä määrää tietyt kunnat tai alueet yhteistyöhön. TE uudistuksessa kunnilla on lähtökohtaisesti sopimusvapaus.

Lähtökohtaisesti on sopimusvapaus määritellyllä työllisyysalueella, kunhan lain reunaehdot täyttyvät. Hyvään hallintotapaan tulee kuitenkin kiinnittää huomiota.

Ymmärsinkö oikein, että jos kunnasta siirtyy työllisyyshenkilöstöä vastuukuntaan, ei kysymyksessä ole liikkeen luovutus, vaan työpaikan vaihto muutosneuvotteluiden perusteella?

Kyllä. Liikkeenluovutus tapahtuu vain kerran valtiolta kuntiin.

Soveltaja viittaa aikaisemmassa kirjoituksessaan KHO:2023:22 perusteluihin.

Hyvä tapaus. Tässä vielä lyhennelmä KHO:2023:22

“Korkeimmassa hallinto-oikeudessa oli hallintoriita-asiana ratkaistavana, tuliko kuntayhtymän perussopimuksen jäsenkuntien äänivaltaa koskevia määräyksiä tulkita niiden sanamuodosta huolimatta siten, että millään yksittäisellä kuntayhtymän jäsenkunnalla ei ollut yksipuolista määräämisvaltaa yhtymävaltuuston päätöksenteossa.

Korkein hallinto-oikeus totesi, että tavallisella lailla tai valtion viranomaisen päätöksellä ei voida kuntien itsehallinnon perustuslainsuoja huomioon ottaen säätää tai määrätä kuntien yhteistoiminnalle sellaista päätöksentekojärjestelmää, joka velvoittaa muut yhteistoimintaan osallistuvat kunnat hyväksymään yhden kunnan yksipuolisen määräämisvallan. Perustuslain kunnallista itsehallintoa koskevaa sääntelyä oli kuitenkin perusteltua tulkita siten, ettei se ole esteenä sille, että kunnat voivat itsehallintonsa puitteissa kuntayhtymän perussopimuksessa yksimielisesti sopia myös sellaisesta järjestelystä, joka antaa jollekin kunnalle yksipuolisen määräämisvallan päätöksenteossa.

Esillä olevassa asiassa hallintoriitahakemuksen tehneille jäsenkunnille oli syntynyt perussopimuksen valmistelun perusteella oikeutettuja odotuksia olettaa, ettei sopimuksen äänivallan määräytymistä koskevien määräysten perusteella kuntayhtymän suurimmalle jäsenkunnalle ollut syntynyt yksipuolista määräämisvaltaa yhtymävaltuuston päätöksenteossa. Suurin jäsenkunta oli ollut tai ainakin sen olisi pitänyt olla tästä tietoinen, joten sen velvollisuutena olisi ollut saattaa muiden sopimusneuvotteluihin osallistuvien jäsenkuntien tietoon valmistelun aikana saamansa selvitys sanamuodon mukaisesta äänivallan tosiasiallisesta jakautumisesta. Se ei voinut omaksi edukseen vedota siihen, että muiden jäsenkuntien olisi sopimusmääräysten sanamuodon perusteella pitänyt ymmärtää sen saavan yksipuolisen määräämisvallan uudessa kuntayhtymässä. Perussopimuksen äänivaltaa koskevia määräyksiä oli tämän johdosta perusteltua tulkita siten, että millään yksittäisellä jäsenkunnalla ei ole yksipuolista määräämisvaltaa yhtymävaltuuston päätöksenteossa.”

8.3.2023: Järjestämisvastuu

Siis toimivaltaa ei voi siirtää työllisyysalueeseen kuuluvalle kunnalle, mutta sopimuksellisesti voi tuottaa palveluita? En saa kiinni tästä nyt; esim. lakisääteisten henkilöasiakkaan palveluiden tuottamiseen tarvitaan kuitenkin toimivallan siirtämistä? Vai tarkoitettiinko, että järjestämisvastuun osalta toimivaltaa ei vi siirtää, mutta esim. yksittäisten palveluiden osalta taas voi?

Olennaista on erottaa järjestämisvastuu ja yksittäisen tehtävän hoitaminen.

Järjestämisvastuu kuuluu vain edellytykset täyttävälle kunnalle tai työllisyysalueelle (työvoimaviranomainen). Palveluja voi kuitenkin tuottaa myös yksittäinen työllisyysalueen (yhteistoiminta-alue) kunta. Toisin kuin palveluja markkinoilta hankittaessa, myös viranomaiselle kuuluvaa toimivaltaa on mahdollista siirtää yksittäiselle kunnalle. Tämä tarkoittaa, että kunta toimii työvoimaviranomaisena siirretyn tehtävän osalta. Järjestämisvastuuta eli vastuuta yhdenvertaisesta saatavuudesta koko alueella, valvonnasta jne. ei voida muutoin kuitenkaan sopia hajautettavaksi. Jos palvelu ei toteudu yhdenvertaisesti, järjestämisvastuussa oleva tahon on puututtava asiaan.

Miten TE2024 lain 16§ Nuorten työllistymistä edistävä monialaisen tuen yhteispalvelu suhteessa kuntalain 8§:ään. 16§ määrittelee, että työvoimaviranomainen vastaa toimintaedellytysten järjestämisestä toiminnalle, neuvottelusta ja siitä että toiminnalla on koordinoinnista vastaava henkilö. TEM:n mukaan edelleenkin kustannusten jako ja toiminta olisi monialaista. Miten työvoimaviranomainen ko. tilanteessa huolehtii / huolehtiiko toiminnan yhdenvertaisuudesta? Miten seurataan? Ilmeisesti voidaan olemassa olevien ohjaamoiden osalta todeta sen toimivan, eikä 16§ suoraan määrittele järjestämisvastuuta työvoimaviranomaiselle.

Työvoimaviranomamaiselle on tärkeää, että palvelut toteutuvat yhdenvertaisesti. Vastuista työnhakijan palveluprosessissa on sovittava selkeästi toimijoiden kesken (työvoimaviranomamainen, hyvinvointialue ja Kela). Ministeriö ja AVI valvovat toimintaa.

Mitä asioita tulee selvittää, jotta työvoimaviranomaisten välinen sopimuksellinen yhteistyö on teknisesti mahdollista? Miten esim. hankintayhteistyö on mahdollista organisoida? Käsittääkseni ministeriöön lokakuussa toimitettavassa suunnitelmassa tulee ottaa kantaa myös tähän.

Työllisyysalueiden välinen yhteistyö on mahdollista kuntalain puitteissa. Hankintalainsäädäntö tulee kuitenkin huomioida. Esimerkiksi yhteishankinnat alueiden kesken ovat mahdollisia kuten kuntien kesken muutoinkin. Hankintayhteistyötä voidaan tehdä hankintakohtaisesti tai sopimalla, että tietyt hankinnat valmistellaan keskitetysti jonkun alueen toimesta.

Voidaanko palvelutuotannossa hyödyntää kuntalain tarkoittamia yhteisiä virkoja?

Lakiehdotuksen 13 §:n mukaan ”Työllisyysalueen muodostavien kuntien tulee sopia työvoimapalveluiden ja niihin liittyvien tehtävien järjestämisestä kuntalain (410/2015) tarkoittamassa lakisääteisessä yhteistoiminnassa.”  Kuntalain 53 §:n mukaan kunnat ja kuntayhtymät voivat yhtäpitävillä päätöksillä perustaa yhteisiä virkoja. Yhteinen virka on siten yksi vaihtoehto palvelujen tuottamisessa.

Miten hyvinvointialueen rooli näyttäytyy te-uudistuksessa? Nyt alueita mietittäessä näyttäytyy, että pahimmillaan työllisyysalue muodostuu kolmelle eri hyvinvointialueelle maakuntarajat ylittäen. En pysty mitenkään näkemään tällaista ratkaisua asiakkaan kannalta järkevänä ja toimivana, että alue laajenee kohtuuttoman suureksi.

Työllisyysalue muodostetaan lain mukaiset kriteerit huomioon ottaen. Hyvinvointialueilla ja niiden rajoilla ei ole merkitystä työllisyysalueita muodostettaessa.

Olisiko mahdollista avata tuota toimivallan siirtoa vielä esimerkein? Eli jos on vastuukuntamalli ja joku muu kuin vastuukunta tuottaisi jonkun sovitun palvelun. Mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Tuottaa vain omalle kunnalle vai sitten koko työllisyysalueelle? Sovitaanko konkreettisesti jostain yksittäisestä palvelusta, esim. avo? Vai mitä se tarkoittaa?

Jos yksittäiselle kunnalle siirretään tehtävä, siirretään samalla myös siihen kuuluva toimivalta. Esimerkiksi palkkatuen myöntäminen. Tehtävä ja siihen kuuluva toimivalta on kuvattava tarkasti sekä viranhaltijan että organisaatioiden vastuun ja toimivallan kohdistamisen vuoksi. Tämä vaikuttaa myös kunnan rahoitusosuuteen. Periaatteessa on mahdollista, että kunta tuottaa joitain palveluja koko alueelle, mutta voidaan sopia myös, että kunta tuottaa vain omalla alueellaan. Tämä on resursseihin ja palvelutarpeeseen liittyvä sopimuskysymys.

Toimivallan siirrossa vastuukuntamallissa jonkin TE-tehtävän hoitamisessa, niin siirtyykö työnjohto-oikeus myös toimivallan siirron mukana kunnalle? Tuleeko viranomaistehtäviä suorittavasta virkailijasta kunnan työntekijä vai onko hän vastuukunnan työntekijä?

Toimivallan siirtäminen ei välttämättä edellytä henkilöstön siirtämistä, jos kunnassa on jo henkilöstöä, joka voi hoitaa tehtävää. Jos sovitaan, että kunta hoitaa tehtävää, tehtävää kunnassa hoitava henkilöstö on kunnan palveluksessa. Työllisyysalueella ei ole työnjohto-oikeutta toisen kunnan henkilöstöön.

15.3.2023: Palvelusuunnittelu

Mitkä on pakollisia ja lakisääteisiä palveluita, joita kuntien tulee uudistuksen jälkeen toteuttaa? 

Hallituksen esityksessä 207/2022 vp on lueteltu lakisääteiset palvelut. Tasavallan presidentti hyväksyy lain viikolla 12. Tällöin saamme vahvistetun lain. 

Toimeenpano. Onko tulossa tarkennuksia tuohon suunnitelmaan liittyen? Eli millä tarkkuudella ja missä muodossa tuo suunnitelma tulee olla lokakuun lopussa?  

Valiokunnan mietinnön (TyVM 26/2022 vp) mukaan suunnitelmasta ei anneta tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella, vaan valiokunta listasi mitä suunnitelmasta on käytävä ilmi (15 § ilmoitusvelvollisuus). Tasavallan presidentti hyväksyy lain viikolla 12. Tällöin saamme vahvistetun lain. 

Laissa oli kirjattu, että sopimus/yksin toteuttavan kunnan päätös ja palvelusuunnitelma sen liitteenä tulee toimittaa TEM:n 2 viikkoa sopimuksen hyväksymisestä. Jos kuntia on useita, niin tarkoittaako tämä 2 viikkoa viimeisen kunnan hyväksymisestä? Ei kai työllisyysalueen muodostavista kunnista toimita kuin yksi sen sopimuksen ja suunnitelman? Deadline 2 vkoa hyväksymisestä voi olla aiemminkin kuin lokakuun loppu, vaikkei tätä ole tuotu esiin, vaan koko ajan puhuttu lokakuun lopusta. 

Jos kuntia on useita, niin tieto työllisyysalueen muodostumisesta tapahtuu, kun kaikki kunnat on sopimuksen hyväksynyt.  

Kun sopimus on tehty kaikkien kuntien kesken tulee se lähettää työ- ja elinkeinoministeriöön kahden viikon kuluessa.  

Luontevaa olisi, että järjestämisvastuuseen valittu kunta tai kuntayhtymä toimittaa sopimuksen ja suunnitelman työ- ja elinkeinoministeriöön.  

Lokakuun loppu on laissa asetettu takaraja sopimuksen ja suunnitelman toimittamiselle.  

Mitä tarkoittaa sidosyksikkö? 

Täältä lisätietoa sidosyksiköstä:

https://www.hankinnat.fi/mika-julkinen-hankinta/soveltamisala/sidosyksikkohankinnat 

Henkilöasiakkaan palvelut- listalta taisi puuttua ammatinvalinta- ja uraohjaus? 

Tämä ehdottomasti sisältyy, se on esitetyssä kaaviossa toisten termien takana. Mutta on hyvä tunnistaa erillisenä. 

Mikä on "Nuorten TYP"? Tarkoitetaanko tällä ohjaamon kaltaista toimintaa (16§)? Käsite on tässä harhaanjohtava, jos sitä tarkoitetaan  

Tällä sitaatilla tarkoitetaan nuorten työllistymisen edistämisen monialaisen tuen yhteispalvelua eli Laki työllistymisen monialaisesta edistämisestä, pykälä 16.  

Listassa mainittiin yhteensovittaminen elinvoiman kehittämiseen. Kuinka palvelusuunnittelussa on otettu huomioon yhteensovittaminen elinkeinojen kehittämisen kanssa? Paikallisen elinkeino ja -voimayhtiöt tulevat olemaan tärkeä kumppani työllisyyspalvelujen kanssa ja on tärkeää ottaa valmistelussa huomioon, kuinka esim. paikallisten yritysneuvojien ja TE-palvelun yhteistyö rakennetaan tässä uudistuksessa. 

Tämä on tärkeä huomio, ja kannattaa ottaa osaksi suunnittelua alueilla ja kunnissa. Myös Pirjo Oksasen esimerkki kuvasi hyvin, miten Kuopiossa tämä on ajateltu tehtävän. Laki ei kuitenkaan tätä suoraan määrittele miten yhteensovitus tehdään. On tiettyjä asioita, joita yhteensovittamisessa tulee kuitenkin ottaa huomioon, esimerkiksi tiedonsaantioikeudet.  

Näkisin, että jalkautuminen yrityksiin on kehitysyhtiön/elinkeinotoimen tehtävää (tekee sitä perustyönään) ja se tuo viestin työllisyyspalveluihin työvoimatarpeista

Työvoimaviranomaisen lakisääteisiin tehtäviin kuuluu myös työnantajalähtöinen työnvälitys.  

On tärkeää, että kuntien elinkeinotoimi ja muut kumppanit edistävät laajasti työvoiman saatavuutta. 

TE-palveluissahan on jo ammatinvalinta ja uraohjaus -palvelut, että sinällään esim. opinto-ohjaus ei ole mitään uutta. Ja palvelut ovat myös muiden kuin työttömien käytettävissä. 

Vaikeassa työvoimatilanteessa on hyvä pohtia ammatinvalintapsykologien, opinto-ohjaajien ja jopa erityisopettajien työnjakoa uudella tavalla, jotta asiakkaiden palvelutarpeet voidaan täyttää. 

22.3.2023: Rahoitus

Tuleva malli suosii selvästi isompia kaupunkeja sekä kuntia ja etenkin sellaisia missä on hyvät opiskelu sekä työ mahdollisuudet. Muuttotappiota tekevät pienet kunnat joilla on vähän työpaikkoja tarjolla joutuvat ilman muuta haastavaan tilanteeseen. Miksi ns. hyvin pärjäävän suuremman kaupungin kannattaisi ottaa mukaan pienempiä lähialueen "muuttotappio kuntia" ja perustaa täten suurempia työllisyysalueita? (haastavista paikkakunnista voi ja varmasti tuleekin isoja kulueriä hyvin pärjäävälle kaupungille) Kun kuntien joiden työvoimamäärä on alle 20 000 pitää muodostaa tällöin yhdessä työllisyysalueita jotta työvoimamäärä saadaan työllisyysalueelle yli 20 000, miten varmistetaan että rahoitus jonka alue saa on tasapuolinen alueen eri kunnille? Millä varmistetaan, että asiakkaille jotka asuvat alueella, on tasavertaisesti palveluita saatavilla? Palvelut eivät sijaitse toisen kunnan alueella jonne kulkeminen voi olla haasteellista? Miten varmistetaan, että rahoitus jaetaan tasaisesti ja palvelut ovat kattavasti myös pienemmillä paikkakunnilla saatavilla? 

Työllisyysalueen muodostamiselle on monia eri syitä ja erikseen niitä ohjaa myös järjestämiskriteerit. Riittävä rahoitus on keskeinen elementti palveluiden järjestämistä. Rahoitus tulee jokaiselle kunnalle yleiskatteisena valtionosuuslisäyksenä ja työllisyysalueen kuntien kesken määritellään erikseen palveluiden kustannusarviot sekä kustannustenjakomallit. Hyvän kuntayhteistyön ja neuvottelujen tuloksena on saavutettavissa kaikille tasapuolinen malli, jossa osa kulurasitteesta voidaan kohdentaa aiheuttamisperiaatetta hyödyntäen asiakkaiden kotikunnille. Toimiva kustannustenjakomalli pienentää kuntien välistä kitkaa. 

Kts. Myös seuraava vastaus.  

Miten kuntien odotetaan jakavan rahoitusta eri palveluihin ja eri asiakasryhmiin? Onko lainsäätäjällä toivetta rahoituksen kohdentamisesta alueellisen yhdenvertaisuuden näkökulmasta? 

Lain lähtökohta on se, että palveluille turvataan riittävä rahoitus. Tätä ei yksiselitteisesti kuitenkaan määritellä. Järjestämisvastuuseen kuuluu se, että järjestäjä vastaa palveluiden ja muiden toimenpiteiden yhdenvertaisesta saatavuudesta ja myös vastaa palveluiden tarjonnasta asiakastarpeita vastaavalla tavalla. Järjestämisvastuunsa siirtäneiden kuntien tulee rahoittaa järjestäjää ja järjestäjä vastaa, että rahoitus on riittävä koko työllisyysalueen palveluihin. Rahoituksen yleiskatteellisuus tarkoittaa sitä, että järjestäjillä yhdessä työllisyysalueen kuntien kanssa on joustavampi mahdollisuus suunnitella palveluita sekä vaikuttavia ja kustannustehokkaista järjestämis- ja tuottamistapoja, määritellä palvelutasoa ja budjetoida palvelut.

Mitä tapahtuu, jos budjetoitu raha ei riitä työllisyysalueen lakisääteisten palveluiden tuottamiseen? Miten tämä on hyvä huomioida sopimuksessa? Mitä vähintään tulee kokonaisuudessa rahoittaa ja missä kohdin on väljempää säätelyä? Tehdäänkö hankinnat työllisyysaluetasolla vai voidaanko hankkia jäsenkuntatasolla? 

Ensisijaisesti järjestäjä vastaa siitä, että budjetoitu rahoitus riittää. Mikäli budjetti ylitetään esimerkiksi äkillisen työttömyyskasvun seurauksena, on suositeltavaa määritellä tähän erikseen kustannustenjakoperiaatteet. Työllistymistä edistävien lakisääteisten palveluiden hankintatehtävä on järjestämisvastuun piirissä (eli tuottamistavan valinta) eikä näitä voi tehdä järjestämisvastuunsa siirtäneet kunnat.  

Järjestäjä voi hankkia palveluita myös jäsenkuntakohtaisesti palveluiden yhdenvertaisuus huomioiden.  

Hankintatehtävien osalta on nähtävissä myös, että järjestäjät sopisivat asioista keskitettynä laajempana tehtävänä. Tällaisia suunnitelmia on esimerkiksi pääkaupunkiseudulla. 

Hankintojen toteuttaminen isompien toimijoiden kautta on pääsääntöisesti taloudellisesti kannattavampaa eli lähtökohtaisesti hankintoja kannattaa toteuttaa työllisyysalueen tasolla. 

Kaikki kunnat voivat kuitenkin hankkia nk. Yleisiä työllisyyttä edistäviä palveluita.  

Kuntien tulee toimittaa 31.10.23 mennessä suunnitelma työvoimapalvelujen toteuttamisesta. Suunnitelmassa on käytävä ilmi työvoima- ja yrityspalvelujen tehtävien hoitamiseen varattavat taloudelliset ja henkilöstövoimavarat sekä niiden kohdentuminen jne. Valtion yt-prosessi käynnistyy vasta syksyllä ja kunnilla on käytettävissä vain vuoden 2019 lukuja. Millä tarkkuudella em. asiat (talous ja henkilöstö) tulee suunnitelmassa ilmetä? Onko tähän tulossa ohjetta? 

Työ- ja elinkeinoministeriön TEPA2024 -toimeenpanon tietopaketissa on laskettu kustannusarvioita sekä henkilöstömääriä. Valtiovarainministeriön ja Työ- ja elinkeinoministeriön yhdessä tekemiä kuntakohtaisia valtionosuus- ja työttömyysturvan laskelmia voi käyttää myös pohjatietona. Jälkimmäisissä aineistoissa on tosin huomioitava, että laskelmat perustuvat vuoden 2019 tilanteeseen ja laskelmat tästä ajankohdasta vielä tarkentuvat. Henkilöstömäärän arviointiin liittyy haastetta siinä, että henkilöstön siirtyminen työllisyysalueille riippuu myös siitä, minkälaisia muita työllisyysalueita alueelle mahdollisesti muodostuu.  

Erikseen olisi suositeltavaa, että tämän hetken tilanteessa tehtävien talous- tai henkilöstöarvioiden lisäksi erikseen suunnitelmassa tunnistetaan ja kuvataan ne mekanismit, jotka vaikuttavat talousarvion suuruuteen ja henkilöstömäärään. Esimerkiksi työttömyyden vuosittaiset vaihtelut voivat vaatia eri vuosina erilaisen määrärahan ja henkilöstömäärän. 

Ministeriö valmistelee juuri kuntaedustajien kanssa toimeenpanon käsikirjaa, jossa tätä asiaa voidaan selventää.

Erilaisia kustannusten jakoperusteita työllisyysalueen kuntien kesken olisi hyvä saada "pureskeltuna" eli millaisia vaihtoehtoja tähän on ja mikä niissä on hyvää/huonoa? 

“Kustannustenjakomallit tyypillisesti muodostuvat kuntien välisissä neuvotteluissa. Valittavaksi malliksi voi sopia sellainen, joka on alueella ollut käytössä muissa palveluissa tai se voi perustua esimerkiksi erikseen määriteltäviin ja tuotteistettaviin nk. palvelupaketteihin. Kustannusjakomalleissa voi myös heijastella yhteisessä palvelusuunnittelussa esiin nousseita kuntien välisiä painotuksia. Jos kuntien asiakastarve-erot ovat suuret, voi olla perusteltua ainakin osaan palveluista käyttää myös nk. aiheuttamisperiaatetta. “  

Miten työnhakijan osallistuminen tuleviin työvoimapalveluihin vaikuttaa kuntien kannustimiin? Saako kunta enemmän rahaa vai vähemmän rahaa, jos työnhakija osallistuu työllistymistä edistäviin palveluihin? 

Kunta saa valtionosuutta laajan työttömyyden perusteella. Laaja työttömyys pitää sisällään työttömät sekä työllistymistä edistävissä palveluissa ja palkkatuella työllistetyt. Palveluissa olo ei siten vaikuta valtionosuusrahoitukseen. Myöskään työttömyysturvakustannukset eivät jatkossa poistuisi kunnalta, mikäli asiakas saa työttömyysturvaa aktiivitoimenpiteessä. 

Hyvinvointialueen/sote-palvelujen saatavuus monialaista tukea tarvitsevien asiakkaiden työllisyyden edistämiseksi on kuntakannusteiden ja pitkäaikaistyöttömyyden kehityksen kannalta keskeinen. Hyvinvointialueilla ei ole vastaavia kannusteita työllisyyden edistämiseen. #Pitkäaikaistyöttömyys #työttömyysturvamaksut 

Hyvinvointialueille ja kunnille on rakennettu nk. rahoituksen HYTE-kerroin, jossa on jonkinlaista kannustin- ja ohjausvaikutusta. Kertoimen merkitys on kuitenkin verrattain pieni, mutta toivottavasti jatkossa esimerkiksi sitä kehittämällä voitaisiin lisätä myös hyvinvointialueiden kannusteita hoitaa työllisyyttä.  

Kuntien ja työllisyysalueiden on hyvä sopia yhteistyöstä hyvinvointialueiden kanssa monialaista tukea tarvitsevien asiakkaiden työllistymisen edistämiseksi. 

Jos kustannusten jako olisi käyttöperusteista, niin miten huomioitaisiin vastuukunnan/kuntayhtymän kaikki palveluiden toteutumisen mahdollistamiseksi tekemä työ, joka ei suoraan palvelua (hallinto, viestintä jne.) 

Vastuukunnan tai kuntayhtymän välilliset kulut kuten johtaminen, palkanlaskenta, ict, kiinteistöt sekä muut hallinnon tukipalvelut tulee myös muistaa lisätä sopimus tai jäsenkuntien maksuosuuksiin aiheuttamisperiaatteen mukaan. Kuntien pitää kattaa työllisyysalueen kulut täysimääräisesti. Kunnat ovat taloudellisessa vastuussa siitä, ettei järjestäjä tee alijäämä. Työllisyysalueen kustannusten sekä mahdollisen alijäämän kattamisesta pitää mainita konkreettisella tasolla jo sopimuksessa. 

29.3.2023: Digiasiat

Te-toimiston käyttämät ns. digitaaliset palvelut ovat todella vanhanaikaisia ja kankeita. Onko kunnilla tarkoituksena kehittää näitä ja miten varmistetaan, että uudet mahdolliset järjestelmät toimivat paremmin? Onko riskinä se, että jokainen kunta tai työllisyysalue saa itse päättää mitä softia käyttää ja tällöin esim. vähiten rahoitusta saavat alueet eivät mitenkään pysty kehittämään digiasioitaan vastaamaan nykyisiä tarpeita. Elämme tällä hetkellä vuotta 2023 ja järjestelmät joita TE-toimisto on tottunut käyttämään on vuodelta jotain? Digiasioiden ja softien kehittäminen täytyy olla jatkuvaa. Maailma kehittyy koko ajan. Kuinka kunnat tulevat pitämään huolta siitä, ettei käytössä ole enää kivikaudelta tutut softat ja järjestelmät? Ja miten näiden jatkuva kehittäminen varmistetaan. 

Kuntien käyttöön 2025 alusta on tarkoitus tulla nyt TE-Digi –hankkeessa rakennettava uusi järjestelmäkokonaisuus, eli tällä hetkellä käytössä oleva URA-järjestelmä ei ole tulossa kuntien käyttöön. Järjestelmäkokonaisuutta on tarkoitus kehittää yhteistyössä KEHA-keskuksen ja kuntien/työvoimaviranomaisten kanssa. Tämän yhteistyön käytännön muodot tulee rakentaa tässä valmistelun aikana. 

Onko yhteinen tietojärjestelmä myös taloushallinnon järjestelmä? Maksetaanko tämän kautta palkkatuki, starttiraha jne ja onko siitä liittymä kunnan kirjanpitoon ja maksuliikenneohjelmaan? Seurataanko järjestelmällä sidottuja määrärahoja mm. palkkatukeen, työvoimakoulutuksiin jne? 

Viitearkkitehtuurityössä selvitetään ja pyritään kuvataan keskitetyn järjestelmän suhdetta kunnan omiin tukijärjestelmiin, esim. taloushallinnon järjestelmiin. Tämän hetken tiedon mukaan yleisellä avustusjärjestelmällä (joka on osa keskitettyä kokonaisuutta) on tarkoitus käsitellä palkkatuki ja starttiraha –asiat, mutta maksatus ja kirjanpito tehtäisiin kuntien omilla järjestelmillä. 

Toivoisin, että kaikkien kuntien olisi otettava käyttöön yhteinen Työmarkkinatori/A-TMT-asiakastietojärjestelmä, jota parhaillaan kehitetään KEHA-keskuksen toimesta. Järjestelmästä on tulossa hyvä. Työllisyyden seurannan, työnhakijoiden muuttaminen alueelta toiselle ym. seikkojen vuoksi olisi älytöntä, mikäli eri kunnilla olisi eri asiakastietojärjestelmät. Lisäksi se tulisi maksamaan veronmaksajille ylimääräistä, kun valtio on jo satsannut uuteen yhteiseen asiakastietojärjestelmään. Toivoisin puhujaksi KEHA-keskuksesta, Elystä henkilöä/henkilöitä, jota vastaavat/tietävät uudesta asiakastietojärjestelmästä. 

Työmarkkinatoriin ja valtion asiakastietojärjestelmään on käyttövelvoite työvoimaviranomaisille. Järjestäjillä on kuitenkin mahdollisuus kehittää myös omia täydentäviä lisäosia. Näihin liittyy velvoite käyttää yhteistä ja yhtenäistä asiakastietokantaa (tietoalustaa), joiden kautta varmistetaan, että asiakastieto pysyy kansallisella tasolla yhtenäisenä ja kokonaisvaltaisena.  

Olisi hyvä tietää, mitä valtakunnallisia järjestelmiä jää käyttöön järjestämisvastuun siirron jälkeen ja mikä taho vastaa niiden ylläpidosta sekä sisällöntuotannosta, esim. työmarkkinatori-kokonaisuus (ml. tyomarkkinatori -verkkopalvelu, asiakkaan sähköinen asiointi, uusi asiakastietojärjestelmä A-TMT). Entäs nykyisin työllisyyden kuntakokeiluissa kunta- ja TE-taustaisen käytössä oleva TKK-TE -perehdytysalusta ja TE-Akatemia (ylipäänsä valtakunnallisesti asiantuntijatyön ohjeistatamiseen liittyvät palvelut). 

Valtion tarjoamia ratkaisuja työvoimaviranomaisille ovat työmarkkinatori, asiakastietojärjestelmä sekä asiakastietoalusta. Muista järjestelmistä tarkennus saadaan KEHA-keskukselta myöhemmin. 

Toivon, että valtio vastaa digitalisaatiosta ja jokaiseen kuntaan tulee sama, yhteinen asiakastietojärjestelmä. Työmarkkinatorista, A-TMT:stä tulee hyvä. Yhteisellä tietojärjestelmällä kunnat säästävät rahaa. Lisäksi se on järkevämpi, kun työnhakija muuttaessaan asuinpaikkaakuntaa, hänen asiakastietonsa näkyvät yhteisestä tietojärjestelmästä. Näin taataan myös tietoturva-asiat paremmin. 

Valtion tarjoamia ratkaisuja työvoimaviranomaisille ovat työmarkkinatori, asiakastietojärjestelmä sekä asiakastietoalusta. Tarkoitus on juuri se, että yhteiseen tietokantaan tallennetut tiedot ovat käytettävissä esim. silloin, kun työnhakija muuttaa toisen työvoimaviranomaisen alueelle. 

Miten typpi-järjestelmän käy, tuleeko osaksi uutta järjestelmää kun Ura poistuu käytöstä? 

Myös TYPPI-järjestelmä uudistetaan osana TE-Digi –hanketta, eli tulee osaksi uutta järjestelmää. 

Miten viitearkkitehtuurin rakentamisessa on huomioitu tietosuoja? 

Toistaiseksi materiaalissa on todettu, että tietosuoja on yksi olennaisista vaikuttavista yleislainsäädännöstä. Parhaillaan työn alla on työllisyyden ekosysteemikuvausten tarkennus ja tiedon liikkuminen toimijoiden välillä. Tässä yhteydessä tietosuojalainsäädännön vaikutukset tulevat myös keskusteluun. Myös  Palvelut ja digitalisaatio - valmisteluryhmän agendalla on tietosuojakysymysten avaaminen. 

Puhutaan kykyviisarista, entä muut työ- ja toimintakykyä mittaavat kyselyt, saavatko he paikan Työmarkkinatorilta? 

Tämä selviää jatkovalmistelussa. Yleisemmällä tasolla tulisi tehdä linjaus mitä ovat rajaukset siitä, mitä ratkaisuja tehdään valtion toimesta järjestäjille ja mitkä ratkaisuista ovat sellaisia, joita erilaiset yksityiset järjestelmäratkaisujen toimittajat voivat tarjota järjestäjien käyttöön markkinaehtoisesti. Myös näistä markkinoilla olevista ratkaisuistakin voisi ainakin olla koottua tietoa työmarkkinatorilla. 

Juuri mainittu mahdollisuus kehy/elinkeinotoimi/muut kuntien päästä KasvuCRM on pointti, palvelisi myös laajemmin yhteistyötä yrityskehityksessä Team Finland - toimijoiden kanssa 

Tässä vaiheessa KasvuCRM:ään tai sen hyödyntämään yritysasiakastietovarantoon (Y-ATV) ei ole laissa laajennettu käyttöä kunnille tai työvoimaviranomaisille (paitsi tiettyjen yritystukien tietojen tallentamisen osalta). Tähän palataan todennäköisesti jatkovalmistelussa. 

Erotetaanko harkinnanvarainen kulukorvaus lakisääteisestä kulukorvauksessa tässä viitearkkitehtuurissa? 

Viitearkkitehtuurin palvelu-/prosessikartassa on erikseen harkinnanvarainen kulukorvaus. 

Miten tieto esim. myönnetystä palkkatuesta liikkuu yleisestä avustusjärjestelmästä kunnan taloushallintoon? 

Viitearkkitehtuurityössä selvitetään ja pyritään kuvataan keskitetyn järjestelmän suhdetta kunnan omiin tukijärjestelmiin, esim. taloushallinnon järjestelmiin. Tämän hetken tiedon mukaan yleisellä avustusjärjestelmällä (joka on osa keskitettyä kokonaisuutta) on tarkoitus käsitellä palkkatuki ja starttiraha –asiat, mutta maksatus ja kirjanpito tehtäisiin kuntien omilla järjestelmillä. 

Tuleeko uudessa tietojärjestelmässä olemaan OPAL- ja ARVI-tyyppiset toiminnallisuudet vai ajetaanko ne alas? 

Tämä selviää jatkovalmistelussa. Yleisemmällä tasolla tulisi tehdä linjaus mitä ovat rajaukset siitä, mitä ratkaisuja tehdään valtion toimesta järjestäjille ja mitkä ratkaisuista ovat sellaisia, joita erilaiset yksityiset järjestelmäratkaisujen toimittajat voivat tarjota järjestäjien käyttöön markkinaehtoisesti. Myös näistä markkinoilla olevista ratkaisuistakin voisi ainakin olla koottua tietoa työmarkkinatorilla.  

Miten viitearkkitehtuurissa otetaan huomioon kuntien tarjoamat vapaaehtoiset palvelut? Entä miten viitearkkitehtuuri kytkeytyy kunnan ekosysteemiin, joka oli yksi uudistuksen tavoite? 

Viitearkkitehtuurin ensimmäisessä versiossa keskityttiin lakisääteisiin palveluihin. Tällä hetkellä käynnissä olevassa jatkotyössä käsitellään tarkemmin juurikin TE-kokonaisuuden kytkeytymistä kunnan ekosysteemiin (ja myös alueelliseen/kansalliseen laajempaan toimintaympäristöön) sekä kunnan johtamiseen ja sen ohjaus-, ydin- ja tukiprosesseihin. Näistä saamme toivottavasti pian materiaalia julkaistua. Kovin tarkasti kuntien vapaaehtoisten palvelujen kuvaamisen ei voida viitearkkitehtuuritasolla mennä, mutta ylätason kaikille yhteisten mallien tasolla asiaa on tarkoitus kuvata. 

Jatkoa Talouspäällikön viestiin. Onko suunnitelmissa esim viitearkkitehtuurissa huomioitu kuntien normi sovellusportfolio, kuten juuri taloushallinto taikka infra yleensä? Ainakin KEHAn Ajanvaraus- ja videoneuvottelujärjestelmän kohdalla EI ole. 

Viitearkkitehtuurityössä on parhaillaan työn alla tarkemmat kuvaukset TE-kokonaisuuden integroitumisesta kunnan johtamiseen, ohjaus-, ydin- ja tukiprosesseihin, sekä näiden yhtymäpinnoista ja tietotarpeista keskitettyyn järjestelmäkokonaisuuteen. Kuntien paikalliset tietojärjestelmäpalvelut on tunnistettu ja kuvattu otsikkotasolla (esim. paikallinen taloushallinnon järjestelmä), mutta tarkempia rajapintakuvauksia ei ole tehty.

Miten kunnat, tulevat työvoimaviranomaiset, otetaan paremmin mukaan kokonaisuuden rakentamiseen? 

Kansallisiin uudistuksen valmisteluryhmiin on nimetty edustajat kunnista (Kuntaliiton kuntatyyppiverkostoista) ja Kuntaliitosta, kuin myös viitearkkitehtuurityön projektiryhmään. Heidän kauttaan tietoa välittyy muille ko. verkoston kunnille. Nyt valmistelun edetessä on tarkoitus rakentaa yhteistyömallit kuntien ja KEHA-keskuksen yhteiselle kehittämiselle. Kuntaliitto edistää myös kuntien näkyvyyttä valmistelussa ja tarjoaa kunnille omaa muutostukea. Tästä on tulossa lisää tietoa myöhemmin.

Nyt on menossa niin monella taholla TE24-uudistukseen liittyviä digihankkeita ja sidosryhmäverkosto on aivan valtava. Voidaanko toimijoiden yhteistyötä tiivistää ja näin järkevöittää digitaalisen asiakastyön kehittämistä siten, ettei samaa pyörää rakennettaisi kustannustehottomasti usealla taholla samanaikaisesti? Ison kuvan kirkastamista kaivattaisiin. Lisäksi tulisi huomioida mm asiointipalveluihin, asiakashallinjajärjestelmiin, järjestelmäarkkitehtuuriin, tietosuoja-asioihin ja kuntatason vs. valtion hankintakustannusten, tiedolla johtamiseen ja vaikuttavuuden mittarointiin ja tehostamiseen liittyviä seikkoja - kuullaanko näissä kuntia? Kohtaanto-ongelman hanskaaminen edellyttää hyvin tiivistä yhteistyötä työnantajien, tulevaisuuden TE-palveluiden ja oppilaitosten välillä, ennustedatan hyödyntämistä - miten nämä asian huomioidaan digitalisaatiossa? Kuntien ja työnantajien yhteistyötä tukevat, modernit digitaaliset asiointipalvelut ovat äärimmäisen tärkeitä. Puhujaksi ehdottaisin julkisen palvelujen hankinnoissa toimivaa kansallisen tason ehdotonta huippuasiantuntijaa. 

Kokonaiskuvan kirkastamista erityisesti kansallisten keskitettyjen tietojärjestelmäpalveluiden osalta pyritään tekemään paitsi viitearkkitehtuurityössä myös Palvelut ja digitalisaatio -valmisteluryhmässä. Näissä ryhmissä on edustukset sekä kunnista että valtiolta. Tiedolla johtamisen kansallista kokonaisuutta ja mm. vaikuttavuutta ja mittarointia on myös käsitelty ja tullaan käsittelemään omassa valmisteluryhmässään, jossa on myös kuntien edustus mukana. Hankinnat on myös nostettu omaksi ryhmäksi ja valmisteltavaksi kokonaisuudeksi. Näiden kansallisten ministeriö- tai KEHA-vetoisten valmistelujen lisäksi Kuntaliitossa pyrimme tuomaan esiin kunnissa tehtävää digikehittämistä mm. TE24-uudistukseen liittyen, sekä toki myös viemään kansalliseen valmisteluun viestiä kuntien tarpeista katsoa uudistusta laajasti ja asiakaskeskeisesti toimialat ylittäen ja tarpeita ennakoiden.

Miten tietojärjestelmissä huomioidaan palveluiden järjestämisen kannalta välttämättömien tietojen (mm. asiakkaan henkilötiedot) välittäminen työvoimaviranomaiselta palveluntuottajille ja toisaalta tietojen vaihtaminen palveluntuottajilta työvoimaviranomaisille (mm. asiakkaan jatkosuunnitelma, saavutettu kielitaitotaso kielikurssin jälkeen jne.)? Tällä hetkellä esim. Koulutusporttia sekä erilaisia epävirallisempia kanavia käytetään tähän tiedonvaihtoon. 

Työvoimakoulutusten ja valmennusten kokonaisuuden määrittelytyö on tällä hetkellä käynnissä. Vielä emme osaa vastata tarkkaan yksityiskohtien osalta kuinka palveluiden järjestämisen kannalta välttämättömien tietojen vaihtaminen tullaan toteuttamaan, ennen kuin määrittelytyö on edennyt pidemmälle.

Olisi hyvä tietää, mitä valtakunnallisia järjestelmiä jää käyttöön järjestämisvastuun siirron jälkeen ja mikä taho vastaa niiden ylläpidosta sekä sisällöntuotannosta, esim. työmarkkinatori-kokonaisuus (ml. tyomarkkinatori -verkkopalvelu, asiakkaan sähköinen asiointi, uusi asiakastietojärjestelmä A-TMT). Entäs nykyisin työllisyyden kuntakokeiluissa kunta- ja TE-taustaisen käytössä oleva TKK-TE -perehdytysalusta ja TE-Akatemia (ylipäänsä valtakunnallisesti asiantuntijatyön ohjeistatamiseen liittyvät palvelut).

KEHA-keskus vastaa valtakunnalliseen käyttöön jäävien järjestelmien kehittämisestä ja ylläpidosta, kuten Työmarkkinatorista, Asiantuntijan Työmarkkinatorista sekä Yleisestä Avustusjärjestelmästä. Valtakunnalliset asiantuntijatyön ohjeistamiseen liittyvät palvelut tarkentuvat uudistuksen valmistelun edetessä.  

Tuleeko uudessa tietojärjestelmässä olemaan OPAL- ja ARVI-tyyppiset toiminnallisuudet vai ajetaanko ne alas?

Toiminnallisuudet tulevat olemaan. Työvoimakoulutusten ja valmennusten kokonaisuuden määrittelytyö on tällä hetkellä käynnissä. Vielä emme osaa vastata tarkkaan OPALin ja ARVIn yksityiskohtien osalta ennen kuin määrittelytyö on edennyt pidemmälle.

Puhutaan kykyviisarista, entä muut työ- ja toimintakykyä mittaavat kyselyt, saavatko he paikan Työmarkkinatorilta?

Työmarkkinatorilla on mahdollista hyödyntää muitakin hyödylliseksi katsottavia työ- ja toimintakyvyn arviointiin käytettäviä itsepalvelu työkaluja.

URAan ei ole ollut mahdollisuutta liittää erillisinä dokumentteina saapuneita asiakirjoja. Tuleeko Työmarkkinatoriin muihinkin osioihin (kuin nyt käyttöön otettuun) ominaisuus liittää edellä kuvatulla tavalla tulleet dokumentit. Eli pääsemmekö eroon asiakirjojen siirtelystä asianhallintajärjestelmiin säilytettäväksi? 

Tavoitteena on, että asiakkaan ja asiantuntijan välinen viestintä olisi A-TMT:n myöhemmissä versioissa mahdollista hoitaa järjestelmän toiminnallisuuksien kautta.

Miten kunnille saadaan tarkempaa tietoa sisällöstä? Mitä MVP pitää sisällään?

A-TMT:n ensimmäinen kokonainen versio pitää sisällään välttämättömät toiminnallisuudet, jotta tulevat työvoimaviranomaiset voivat hoitaa heille asetetut lakisääteiset tehtävät. Järjestelmää tullaan jatkokehittämään ketterästi lisäämällä järjestelmän automaattista päättelykykyä sekä hyödyntämällä tekoälyratkaisuja esimerkiksi työn ja palveluiden kohtaannon edistämisessä.

31.3. AN-reformen på svenska

Hur vet man vem och hurdant kunnande som överförs från TE byråerna till kommunerna? 

Frågor som berör personalärenden finns på webbplatsen här under: 

https://tem.fi/sv/fragor-och-svar-om-personalarenden 

Hur är det med finansieringen av extra kostnader i samband med uppstarten av verksamheten i kommunerna? Blir det extra pengar för det? 

I planen för de offentliga finanserna har det reserverats förändringsstöd för reformen av AN-tjänsterna 2024 och till den hörande kostnader.  

Kan kommunerna inom samma område (20.000 arbetsföra) köpa tjänster från olika tjänsteleverantörer eller är det samkommunen/ansvariga kommunen som bestämmer hur/av vem den specifika tjänsten sköts?

Sysselsättningsområdet, dvs. samkommunen eller den ansvariga kommunen, eller den kommun som på egen hand kan ordna arbetskraftsservicen, har organiseringsansvaret och därmed också det övergripande ansvaret för att besluta om hur man väljer att producera tjänsterna. Då kommunerna nu i omställningsprocessen tillsammans avtalar om hur sysselsättningsområdet ska bildas är det förstås möjligt att föreslå olika alternativ, såsom att en kommun som ingår i samarbetet exempelvis ska producera en viss sorts arbetskraftsservicetjänster för hela sysselsättningsområdet eller en del av det.  Det är möjligt att avtala om innehållet i denna sorts “delegerade” produktion av tjänster på olika sätt.  

Sysselsättningsområdet ska se till och övervaka att servicenivån upprätthålls och att produktionen av tjänsterna fungerar. Det är en annan sak att enskilda kommuner som deltar i samarbetet kan ges rätten att producera en del av tjänsterna och att då även utöva myndighetens befogenheter, dvs. sysselsättningsområdets befogenheter. Organiseringsansvaret och beslutsfattandet vad gäller produktionen av tjänsterna kvarstår likväl hos sysselsättningsområdet. Det gäller för kommunerna som bildar ett sysselsättningsområde att avtala om dessa saker så att allting blir smidigt även i praktiken. 

5.4.2023 Hankinnat

Vaikuttaako lainsäändäntö mahdollisuuteen, jossa kunnat hankkisi valmennuksia ja koto-koulutuksia esim. omilta kansalaisopistoilta ns. sisäisinä ostoina? Toki varmasti koulutusjärjestäjä oikeus tulee opistoilla olla ko. Palveluihin? 

Jos kunnalla on hankintalain mukainen sidosyksikköasema kyseiseen opistoon, on hankinta mahdollinen. Ks. https://www.hankinnat.fi/mika-julkinen-hankinta/soveltamisala/sidosyksi…

Vaikuttaako sopimusten siirtoon, siirtyvätkö ne kunnalle vai kuntien muodostamalle alueelle? Ei vielä tiedossa vastaanottava taho tarkalleen. 

Oleellista on arvioida, muuttuuko sopimuksen sisältö ja laajuus. Ei sinänsä se taho mille sopimus siirtyy.

Missä määrin hankintalakia tulee soveltaa, jos palveluita tuottaa työllisyysalueen kuntien omistama koulutuskuntayhtymä? Täytyykö kaikkien työllisyysalueen kuntien omistaa yhtymää, jotta on ns. sisäistä palveluntuotantoa? 

Jos tilaajalla on hankintalain mukainen sidosyksikköasema kyseiseen koulutuskuntayhtymään, on hankinta mahdollinen. Sidosyksikköasema tulee arvioida tapauskohtaisesti. Ks. https://www.hankinnat.fi/mika-julkinen-hankinta/soveltamisala/sidosyksi… 

Kannustava rahoitusmalli tähtää siihen, että työnhakijat työllistyvät mahdollisimman nopeasti. Miten kannustava rahoitusmalli otetaan huomioon palveluja suunniteltaessa ja hankittaessa? 

Keskeistä on arvioida jo etukäteen, edistetäänkö hankituilla palveluilla työllisyyttä ja tietysti hankittujen palveluiden vaikuttavuutta tulee koko ajan seurata.  

Kannustava rahoitusmalli tähtää siihen, että työnhakijat työllistyvät mahdollisimman nopeasti. Miten kannustava rahoitusmalli otetaan huomioon palveluja suunniteltaessa ja hankittaessa? 

Keskeistä on arvioida jo etukäteen, edistetäänkö hankituilla palveluilla työllisyyttä ja tietysti hankittujen palveluiden vaikuttavuutta tulee koko ajan seurata.  

Rajoittaako vasta hyväksytty lainsäädäntö sitä, miten kunnat voivat järjestää hankintatoimensa ja tehdä yhteistyötä hankinnoissa? 

Ei rajoita, vaan nimenomaan toivotaankin kuntien välistä yhteistyötä. 

Muistetaan hyödyntää hankintahenkilöstöä, jotka ovat olleet mukana kuntien siirtäessä sopimuksia hyvinvointialueille. Vieläkin näin huhtikuussa ostolaskuja tulee kuntiin ja kuntayhtymiin, jotka kuuluvat HVA:lle. Laskuissa on saajana ao. hyvinvointialue, mutta sähköinen laskutusosoite on kuntaan tai kuntayhtymään. 

Kyllä, näin juuri. Hyvä huomio. 

12.4.2023 KOTO2024

Tuleeko järjestelmään eri toimijoille erilaiset käyttöoikeudet esim. sen suhteen kuka näkee ja mitä tietoa?

Asiakastietojärjestelmään tulee erilaisia käyttö- ja katseluoikeuksia, jotka määrittyvät käyttäjän tehtävien perusteella.

Tuleeko Työmarkkinatorin ja Kotodigin välille yhteys/integraatio?

Kyllä. Ainakin kotoutumissuunnitelmatiedot liikkuvat järjestelmien välillä tarpeellisissa tilanteissa.

Näin tiukka aikataulu tietää puolitekoisen softan käyttöönottamista. Tämä tietää paljon ongelmia järjestelmän käyttäjille!

Kunnat ratkaisevat, missä vaiheessa ottavat asiakastietojärjestelmän käyttöön aikavälillä 1.1.2025-1.1.2027

Käyttävätkö työllisyysalueen viranomaiset rinnakkain työmarkkinatoria/URAA ja tätä Kotodigiä, vai siirtyykö kaikki kotoutumistyö tänne uuteen?

TE-palveluissa asiakastiedot kirjataan TE-palvelujen asiakastietojärjestelmään. Muissa kuin TE-palveluina järjestettävissä kotoutumispalveluissa asiakastiedot kirjataan kotoutumisen asiakastietojärjestelmään.

Jatkoa edelliseen kysymykseen; tuleeko yhteys/integraatio KELAn tietoihin, jotta kotona lastaan hoitavat tavoitetaan?

Kyllä.

Mitä tapahtuu, kun kotoutumisaika päättyy? Siirtyvätkö asiakkaan tiedot kotodigistä yleiseen asiakastietojärjestelmään?

Kotoutumisen asiakastietojärjestelmään voi kirjata asiakastietoa, joka liittyy kotoutumislain mukaisten tehtävien hoitamiseen. Myös muista kuin kotoutumissuunnitelmaan sisältyvistä palveluista voi tehdä kirjauksia kotoutumisen asiakastietojärjestelmään.

Mihin ilmoitettiin yhteyshenkilöt?

Ohjeet yhteyshenkilön ilmoittamiseen on lähetetty Manner-Suomen kuntien kirjaamoihin sähköpostitse. Tarvittaessa ohjeet voi pyytää osoitteesta koto-digi@ely-keskus.fi.

Selventäkää nyt meille mikä on kunnan omaa kotiutumisasiaa ja mikä tulevan työllisyysalueen kotoutumisasiaa. Vai onko tämä kaikki samaa pakettia?

Kunta vastaa jatkossa sekä työnhakijana olevien että työvoiman ulkopuolella olevien maahanmuuttaneiden kotoutumisen edistämisestä. Työnhakijana olevien maahanmuuttajien palvelut järjestetään työllisyysalueella. Kunta voi päättää, mikä hallinnonala vastaa työvoiman ulkopuolella olevien kotoutumisen edistämisestä.

Miten korvataan uusi tehtävä; kielitaidon päättötestaus, ja kuinka paljon siihen on arvioitu rahoitusta? Tekeekö sama asiakas kielitaidon päättötestauksen useammin kuin kerran?

Kielitaidon päättötestauksen kehittämisestä ja ylläpidosta vastaa Opetushallitus ja se rahoitetaan valtion varoista. Päättötestaus kytkeytyy kotoutumiskoulutukseen, jolloin päättötestaus mittaa sen kielitaidon tason, jonka henkilö on saavuttanut koulutuksen päättyessä.

Korvataanko kunnille osallistumisesta tietojärjestelmän kehittämiseen? Entä miten kunnille korvataan niiden väliajalle (vv. 2023-2025) rakentamat järjestelmät, kun useassa kunnassa kotoon liittyvät tietojärjestelmät siirtyivät hyvinvointialueille?

Erillistä korvausta tietojärjestelmän kehittämiseen osallistumisesta ei makseta. Osallistuminen kehittämistyöhön on vapaaehtoista. Tietojärjestelmien siirtyminen soten myötä hyvinvointialueille ei ole aiheutunut kotoutumislain muutoksesta, joten korvauksia väliaikaisista järjestelyistä ei makseta, mutta koto-digi-kokonaisuuden kehittäminen ja ylläpito rahoitetaan valtion varoista. Tietojärjestelmän käyttö kunnille on maksutonta.

Tuusulassa perinteinen nuorisotyön kokonaisuus on hajautettu työllisyyspalveluiden ja vapaa-aikapalveluiden kesken?

Tuusulassa perinteinen nuorisotyö on edelleen vapaa-aikapalveluiden alla. Etsivä nuorisotyö, nuorten starttipaja ja nuorten aikuisten kohdennettu tuki on osa uutta kohdennetun asiakastyön kokonaisuutta. Eli ns. Entisen Ohjaamon palvelut kulkee nykyään nimellä Nuorten Aikuisten Palvelut.    

Miten maahanmuuttajien työhönvalmennus ja sen kustannukset jakaantuvat valtion ja kuntien välillä? Paljonko määrällisesti/ euroissa paikallinen TE-toimisto järjestää maahanmuuttajille valmennusta?

Tässä on varmasti paikkakuntakohtaisia eroja paljon. Riippuu erityisesti siitä, kuinka paljon kunta on resursoinut omaan työhönvalmennukseensa. Hyvinkäällä esimerkiksi on 4 työhönvalmentajaa kaikkien kunnan työttömien työhönvalmennukseen. Yhden työhönvalmentajan tehtävänä on vieraskielisten työhönvalmennus. Hyvinkäällä on vajaa 50 000 asukasta. Tällä hetkellä myös TE-palvelut tarjoaa omia valmennuksiaan sekä on hankkeiden puitteissa työhönvalmennusta.

Tietojärjestelmiin liittyen: "Monialainen yhteistyö" & "Viranomaisten ja palvelutuottajien yhteistyö" kuulostavat hyviltä, mutta miten yhteistyötä aidosti edistetään tietojen vaihtamisella, kun jo nyt esim. TE-toim. aktiivisesti vaikeuttaa tietojen edelleen lähettämistä palveluntuottajille? Vedotaan gdpr:ään ja vaikka mihin, piittaamatta siitä, että kärsijöinä ovat työnhakija jonka tiedot eivät päädy potentiaaliselle työnantajalle ja työnantaja joka ei saa tarvitsemaansa työvoimaa.

Tietojärjestelmissä tiedot liikkuvat aina lakisääteisten tiedonsaantioikeuksien puitteissa.

Syntyykö jatkossa myös matalan kynnyksen TNO-palveluista asiakkuuksia? Nythän kävijät on merkitty esim. ALPOon ilman henkilötietoja.

Kunta voi päättää, miten se matalan kynnyksen neuvonta- ja ohjauspalveluja järjestää. Lähtökohtaisesti ajatuksena on ollut, että matalan kynnyksen neuvonta- ja ohjauspalveluista ohjataan tarvittaessa muihin palveluihin, joissa voi syntyä asiakkuuksia.

Tarkennusta vielä tähän vastaukseen. Mitä tapahtuu, kun kotoutumisaika päättyy? Siirtyvätkö asiakkaan tiedot kotodigistä yleiseen asiakastietojärjestelmään? Esimerkiksi kun kotiäiti siirtyy kotojärjestelmästä työnhakija-asiakkaaksi näkyvätkö/siirtyvätkö aiemmat tiedot kotojärjestelmästä työmarkkinatorille?

Eli millaisia rajapintoja järjestelmään rakennetaan ja toimivatko molempiin suuntiin

Sen aikaa, kun henkilöllä on oikeus kotoutumissuunnitelmaan, hänen tietojaan voidaan siirtää kotoutumisen asiakastietojärjestelmän ja TE-palvelujen asiakastietojärjestelmän välillä. Sen jälkeen, kun oikeus kotoutumissuunnitelmaan päättyy, ei ole mahdollista siirtää tietoja kotoutumisen asiakastietojärjestelmän ja TE-palvelujen asiakastietojärjestelmän välillä.

Kysymyksessä kysytään esimerkiksi kotivanhemmasta. Mikäli kotivanhemmasta työnhakijaksi siirtyvällä henkilöllä on oikeus kotoutumissuunnitelmaan, hänen tietojaan voidaan liikuttaa kotoutumisen asiakastietojärjestelmän ja TE-palvelujen asiakastietojärjestelmän välillä.

Kotoutumisen asiakastietojärjestelmään rakennetaan siis rajapinta mm. TE-palvelujen asiakastietojärjestelmään. Lisäksi rakennetaan rajapintoja muihinkin viranomaisten tietojärjestelmiin.

Tämä on tietysti vain pieni yksityiskohta tässä kokonaisuudessa, mutta kun pankeilla on omat säännöt ja velvoitteet, joista yksi on "know-your-customer". Tämä valitettavasti vaikeuttaa maahanmuuttajan mahdollisuuksia avata pankkitiliä. Tili puolestaan on välttämättömyys henkilön työllistymisen kannalta. Myöskään yrittäjäksi maahanmuuttaja ei voi ryhtyä jollei itselleen tai yritykselleen saa tiliä. Onko tätä kohtaa mietitty mitenkään?

Keski-Uudellamaalla olemme toimineet seuraavasti pankkitilin avaamisasioissa. Pankkitilin saa auki, kun henkilöllä on ulkomaalaisen henkilökortti. Henkilökorttia haetaan paikallispoliisilta. Henkilökorttia hakiessa tulee vain varmistua siitä, että henkilön oleskelu-lupakortissa on biometriset tunnisteet. Yleensä biometriset tunnisteet ovatkin automaattisesti kunnossa, mutta korona-aikana mm. Osalla kiintiöpakolaisten oleskelu-lupakorteista nämä puuttuivat. Ulkomaalaisen henkilökortin käsittelyaika on 5-8 arkipäivää. Myös ukrainalaiset tilapäistä suojelua saavat ovat käytännössä saaneet pankkitilin auki, koska osalla pankeista on kuitenkin löytynyt joustavuutta pankkitilin avaamiseen. Monella ukrainalaisista on myös Ukrainan passi.

19.4. TE-palvelut 2024 -uudistus kuntapäättäjille

Helsingin kehyskunnissa pääosa töistä on pääkaupunkiseudulla eikä omassa kunnassa. Kulkeminenkin voi olla helpompaa pääkaupunkiseudulle kuin oman kunnan sisällä tai muihin kehyskuntiin. Miten tämä yhtälö saadaan toimimaan? 

Työvoiman liikkuvuus kannattaa ottaa palveluiden suunnittelun lähtökohdaksi kaikissa kunnissa ja erityisen tarpeellinen tämä on Uudellamaalla. Työvoiman liikkuvuutta voidaan edistää monella eri keinolla eikä nk. hallinnollinen ratkaisu työllisyysalueesta tule tälle esteeksi 

Sakkomaksut ovat kasvaneet tänä vuonna kunnilla huomattavasti, miten ja koska siihen tulee muutos? 

Kuntien työttömyysturvavastuuseen vaikuttavat tällä hetkellä sekä suhdannetekijät (yleinen työttömyystilanne), mutta myös esim. aktivointipalvelut. Esimerkiksi hyvinvointialueuudistuksen myötä on jollain alueilla mahdollista, että kuntakohtaiset aktivointimäärät mm. kuntouttavassa työtoiminnassa ovat vähentyneet ja tätä kautta kustannukset kasvaneet.  

Jatkossa työttömyysturvavastuu tarkoittaa sitä, että kunta maksaa myös palveluajalta nk. sakkomaksua. Työttömyysturvakustannuksiin vaikutetaan siis sillä, että palvelut johtavat ansiotyöhön. Myös suhdanteilla ja kuntien muilla elinvoimatekijöillä on jatkossa isompi vaikutus työttömyysetuuteen.  

Miten niin sanotut sakkomaksut kunnille määräytyvät uudistuksen jälkeen?

Kuntien rahoitusosuus työttömyysetuuskuluihin (sakkomaksuihin) määräytyy työttömyysjaksojen pituuden sekä työttömien määrän mukaan. Miten pidempään yksilö on työttömänä, sitä suuremmalla osuudella kunta osallistuu etuuskulujen rahoittamiseen eli sitä suuremmaksi sakkomaksut kasvavat. Sakkomaksut kasvavat kuusiportaisen asteikon mukaan siten, että yli 700 päivää työttömänä olleen henkilön etuuskuluista kunta maksaa 50 % (asteikon korkein pylväs). Työssäoloehdon täyttyminen nollaa etuuskuluihin liittyvän päivälaskurin. 

Ks. Etuuskulujen porrastus esityksen diasta nro 18-19.

Kunnille tulevat lisävelvoitteet tehtävät eivät toimi ellei raha siirry tehtäväsiirron myötä. 

Uusien tehtäväkokonaisuuksien menestyksellinen toteuttaminen on tosiaan riippuvaista riittävästä rahoituksesta. Valtiolta kuntiin siirtyvä palvelukokonaisuus on luvattu korvata täysimääräisesti osana valtionosuusjärjestelmää eli lisäkulut korvataan kunnille valtionosuuksina. Valtionosuudet tosin maksetaan yksittäisille kunnille ja työllisyysalueella kuntien pitää sopia resurssien jaosta keskenään. Riittävän rahoituksen turvaaminen on keskeinen osa Kuntaliiton edunvalvontaa.  

Tuleeko kuntien hallintosääntöihin tarvittavista muutoksista ohjausta Kuntaliitosta? 

Tärkeä asia, josta ohjausta varmasti tarvitaan.   

Yritys- ja työnantajapalvelut kannattaisi hoitaa laajemmalla alueella yhteistyössä, jos alueet haluavat pärjätä kilpailussa osaavasta työvoimasta 

Yritys- ja työnantajapalvelut ovat ehdottomasti sellaisia palveluja, joita on hyvä miettiä työllisyysalueilla kuntien kesken sekä myös yhteistyössä muiden työllisyysalueiden kanssa. 

Mitä jos kunnassa lopettaa yritys, joka on työllistänyt runsaasti ihmisiä. Onko saatavilla jotain lisäavustuksia? 

Äkillinen rakennemuutos voi lisätä nopeasti kuntien sakkomaksuja, aiheuttaa merkittäviä verotulomenetyksiä ja aiheuttaa siten ison loven kunnan talouteen. Työttömyyden lisäys kasvattaa hieman kunnan valtionosuuksia mutta ei riitä korvaamaan taloudellisia menetyksiä. Näissä tilanteissa kuntien tulisi hakea harkinnanvaraista valtionosuutta. 

“Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 30 §:n mukaan kunnan valtionosuutta voidaan korottaa hakemuksesta harkinnanvaraisesti valtion talousarvion rajoissa, jos kunta ensisijaisesti poikkeuksellisten tai tilapäisten kunnallistaloudellisten vaikeuksien vuoksi on lisätyn taloudellisen tuen tarpeessa.” 

Miten kunnissa voidaan valvoa ylijäämän rahan käyttöä, että se menee työllisyyttä vahvistaville toimenpiteille ja alueille? 

Yhteistoimintasopimuksissa pitäisi määritellä täsmällisesti taloudellisen yli- tai alijäämän käsittelystä riippumatta siitä onko kyseessä vastuukunta- vai kuntayhtymämallilla järjestetty toiminta. Työllisyysalueen kuntien tulee päästä yhteisymmärrykseen alueen resurssien käytöstä. 

26.4. Toimitilat ja omaisuus

Miten nämä asiat tullaan yhdistämään kuntien elinvoimaisuuteen? se liittyy te-uudistukseen.

Toimitilojen osalta TE-uudistuksessa kunnilla on ainutlaatuinen mahdollisuus arvioida TE-palvelujen saavutettavuutta kuntalaisen näkökulmasta, niin että palvelut ovat hyvin saavutettavissa ja matalla kynnyksellä. Tässä voi hyödyntää kuntaekosysteemiajattelua. 

24.5. Ammatillisen koulutuksen strateginen ohjaus

Pääseekö työkyvyttömät helpommin eläkkeelle tämän uudistuksen jälkeen? Moni pitkään työttömänä olleista ei ole todellisuudessa työkykyisiä, lääkärinkään mukaan, mutta Kela tai työeläkeyhtiöt eivät silti myönnä eläkettä. Jos kunnille jäisi hoidettavaksi vain ne oikeasti työkykyiset, olisi paremmat resurssit hoitaa asioita. 

TE2024-uudistuksella ei ole vaikutuksia eläkkeelle siirtymiseen. Kuntaliitto on esittänyt, että tulevan hallituksen tulisi selvittää millaisia kustannuksia syntyisi siitä, että työkyvyttömille luodaan mahdollisuus siirtyä heidän omien palvelutarpeidensa mukaisiin ratkaisuihin ja päättää sen pohjalta jatkotoimenpiteet. 

Ettei vaan tarkoita sitä, että kunnat laittavat työttömät kuntouttavaan työtoimintaan hinnalla millä hyvänsä. Valvotaanko laatua, tai onko mitään kriteereitä, kuka näitä palveluja voi tarjota? 

Uusi järjestelmä on rakennettu siten, että huomion pitäisi kohdentua asiakkaiden yksilöllisiin tarpeisiin. Mallissa paras kustannusvaikuttavuus syntyy yksinkertaisesti siitä, kun ihmiset saadaan töihin. 

Uudessa rahoitusmallissa kun kunnan maksu velvoite ei pääty työllistymistä edistävän palvelun ajalta, niin koskeeko tämä myös työmarkkinatuella opiskelevia? 

Jos henkilölle maksetaan työttömyysetuutta (esimerkiksi työmarkkinatukea), rahoittaa kunta tästä aina etuusportaikon mukaisen osuuden. Tämä koskee myös työmarkkinatuella opiskelevia. 

31.5. Järjestämisvastuu ja rahoitus

Ei kysymyksiä

7.6. Työttömyysetuuksien kuntalaskutus

Laitetaanko kehitysehdotukset mihin osoitteeseen? Jos kysymykset ja kehitysehdotukset tulee kaikki Jukalle, voi tulla vähän ruuhkaa 

jukka.veijalainen@kela.fi  

Onko joku aikataulu näille kehitysehdotuksille? Mihin mennessä tulee toimittaa? Ja minne (yllä jo tätä kysyttiinkin)?

Mahdollisimman pian, mutta mielellään 31.12.2023 mennessä. Toki ehdotuksia voi aina tehdä, mutta tässä vaiheessa ei kovin ihmeellisiä muutoksia voi enää tehdä.  

Uudistuksessa olisi hyvä huomioida myös kuntien maksuosuuksiin vaikuttavat tekijät. Kelalla ja Hyvinvointialueella on myös vastuuta työnhakijoiden toiminta- ja työkykyasioissa, jos heillä jää palvelut hoitamatta niin kunta maksaa toisten tekemättömät työt työttömyysturvaan liittyvinä maksuina ja on velvollinen tuottamaan sen lisäksi palvelut. Julkiset työvoimapalvelut eivät kuitenkaan ole näiden työnhakijoiden tarvitsemia palveluja vaan tarvitsisivat kuntoutuspalveluja. 

TE 2024 -uudistuksessa uudistetaan myös nykyinen TYP-laki. Jatkossa monialainen yhteistyö ei ole sidottu etuuspäivien kertymään vaan ratkaisevaa on työnhakijan palvelutarve. Muutoksen myötä todennäköisesti myös kuntoutukseen ohjaus tehostuu. 

Palkkatuettu työ ja starttiraha lasketaan palveluiksi eli kuntien maksuosuus ei ilmeisesti poistu myöskään näiden palvelujen aikana? 

Nämä eivät ole ns. työllistymistä edistäviä palveluja, eli näiden osalta tilanne ei muutu uudistuksen yhteydessä. Jos palkkatuettu työ on osa-aikaista, samalta ajalta voidaan maksaa soviteltua työttömyysetuutta, joka on kunnan rahoitusvastuun piirissä. Näin on nykyäänkin, tosin vain työmarkkinatuessa. Starttirahaa ja työttömyysetuutta ei lähtökohtaisesti makseta samalta ajalta. 

Saako palveluiden järjestämisvastuussa oleva kunta muiden kuntien osalta myös puheena olleita tietoja. 

KELA toimittaa tiedot etuuden saajan kotikunnalle. Vastuu tietojen lain mukaisesta käyttämisestä on ao. kunnalla itsellään. 

Onko sovitellut työttömyysetuuden päivät kerryttäneet jo nykyisin sakkoa vai onko tämä uusi "kannustavan rahoituksen" toimenpide vuodesta 2025 alkaen? 

Soviteltuna maksettu työmarkkinatuki on nykyisinkin kuntien rahoitusvastuun piirissä 

Miten taloussuunnittelussa tulee jatkossa etuusmenojen rahoitus huomioida? 

Etuusmenot otetaan talousarviossa huomioon kuten aiemminkin, mutta suuremmalla euromäärällä. Etuusmenot kasvavat koko maan tasolla keskimäärin kolmanneksella (500 --> 660 miljoonaan euroon), mutta kuntakohtainen muutos määräytyy toki todellisten etuuden piirissä olevien henkilöiden määrän muutoksen mukaan. 

Työttömyysturvan lisäystä kompensoidaan vos:n kautta, mutta se jämähtää johonkin poikkileikkaustilanteeseen? Oliko näin ja jos niin miksi? 

Kuntien kasvaneet työttömyysetuuskulut kompensoidaan kunnille osana valtionosuusjärjestelmää. Kompensaation suuruus perustuu poikkileikkaustilanteen mukaisiin tietoihin eli se lasketaan vuoden 2023 työttömyystiedoilla. Tätä kiinteää kompensaatioita korotetaan kuitenkin vuosittain kansaneläkeindeksille eli ei se nyt kokonaan jämähdä siihen arvoon millä kompensaatio valtionosuuksiin tuodaan. Tämä luo taloudellisen kannustimen, kun kompensaatio ei muutu työttömyystilanteen mukaan eli jos työttömyystilanne parane pysyy kompensaatio samana. Sama toimiin toisinpäin. On vakiintunut tapa, että tämän tyyliset etuuskulumuutoksiin liittyvät rahat, siirretään valtion kuntien välillä poikkileikkaustilanteen mukaisesti. 

Elinkeinopalvelut: Ei saa unohtaa E:tä

Miten TE24-uudistuksessa varmistetaan se, etteivät TE-palveluiden kankeat ja byrokraattiset käytännöt valu kuntien käytäntöön estäen mahdollisuuden rakentaa jouhevampaa, uutta toiminnan kulttuuria? Ennakoidaanko tätä kunnissa, suunnittelemalla käytänteet etukäteen kuntiien siirtyville työntekijöille, valmiiksi pureksittuina paketteina? Jollei, tämän muutoksen aihio voidaan menettää. Tästä suuri huoli.

Valtakunnallisten muutosvalmennusten avulla siirtyvällä henkilöstöllä on mahdollisuus vaikuttaa tähän. Toisaalta kuntien ja järjestäjien tulisi myös pohtia omia perehdytysohjelmiaan ym. Joilla tätä varmistetaan. Palveluiden suunnittelun puolella usealla alueella on tämä tunnistettu ja varmasti palveluita suunnitellaan uudelta pohjata. Työkulttuurin ja osaamisen kehittämisellä on kuitenkin tärkeä merkitys.

edellä mainittu huoli on siis noussut käytännössä, kun kuntakokeilussa toimivat, TE puolen esihenkilöt yrittävät juurruttaa kunnan puolelle juurikin lisää jäyhää käytäntöä. Vaatii kunnan työntekijöiltä jämäkkyyttää kyseenalaistaa. Onko tällaista nähty muualla Suomessa?

Työllisyyden kuntakokeiluista on löydettävissä muutamia hyviä esimerkkejä, jossa on näitä haasteita taklattu.

Yksi suurista haasteista TE-palvelut 2024 -uudistuksessa on, millä kannustimilla saamme työmarkkinoiden ulkopuolella olevat mahdollisimman laajasti töihin. On kestämätön tilanne, että meillä on samaan aikaan kuusinumeroinen luku avoimia työpaikkoja ja satoja tuhansia työmarkkinoiden ulkopuolella. Yksi mietinnän arvoinen asia ovat myös ne kannustimet, joilla tuetaan yksinyrittäjiä ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen.

Näihin molempiin erittäin tarpeellisiin haasteisiin löytyy jonkin verran työkaluja TE-palvelupuolelta, mutta kuntien laajemmilla elinvoimatehtävillä (hyvinvoinnin edistäminen, elinkeinopalvelut) on tärkeä merkitys.

Yrityslähtöisyys on kaunis ajatus, mutta täytyy muistaa että nykyisellään TE-toimiston henkilöasiakaspalvelut ovat usein lähempänä sosiaalityötä kuin mitään työllisyyteen liittyvää. Alueet ovat erilaisia, mutta monin paikoin työelämään suuntaavat ovat TE-toimiston asiakkaista vähemmistö.

Tätäkin kunnat voivat painottaa uudella tavalla ja esimerkiksi pyrkiä entisestään nopeuttamaan nk. omatoimisesti työtä saavien työllistymistä. Toisaalta myös moni työnantaja (erityisesti pieni ja keskisuuri) tarvitsisi palvelua esimerkiksi työvoimahankinnan suunnittelussa ja toteutuksessa.  

Osaan kysymyksistä ei ole vielä tarkkoja vastauksia. Kysymykset on toimitettu eteenpäin ministeriöille.