
Selina Sassila
- Muutoskoordinaattori TE-palvelut 2024 -uudistuksen muutosvalmennuksessa
Tälle sivulle kootaan Kuntaliiton vastaukset TE-palvelut 2024 -uudistuksen infotilaisuuksissa esitettyihin kysymyksiin.
Eikös ole niin, että kyseiset toimielimen kokoonpanoa koskevat kannanotot koskevat tilanteita, joissa lainsäätäjä määrää tietyt kunnat tai alueet yhteistyöhön. TE uudistuksessa kunnilla on lähtökohtaisesti sopimusvapaus.
Lähtökohtaisesti on sopimusvapaus määritellyllä työllisyysalueella, kunhan lain reunaehdot täyttyvät. Hyvään hallintotapaan tulee kuitenkin kiinnittää huomiota.
Ymmärsinkö oikein, että jos kunnasta siirtyy työllisyyshenkilöstöä vastuukuntaan, ei kysymyksessä ole liikkeen luovutus, vaan työpaikan vaihto muutosneuvotteluiden perusteella?
Kyllä. Liikkeenluovutus tapahtuu vain kerran valtiolta kuntiin.
Soveltaja viittaa aikaisemmassa kirjoituksessaan KHO:2023:22 perusteluihin.
Hyvä tapaus. Tässä vielä lyhennelmä KHO:2023:22
“Korkeimmassa hallinto-oikeudessa oli hallintoriita-asiana ratkaistavana, tuliko kuntayhtymän perussopimuksen jäsenkuntien äänivaltaa koskevia määräyksiä tulkita niiden sanamuodosta huolimatta siten, että millään yksittäisellä kuntayhtymän jäsenkunnalla ei ollut yksipuolista määräämisvaltaa yhtymävaltuuston päätöksenteossa.
Korkein hallinto-oikeus totesi, että tavallisella lailla tai valtion viranomaisen päätöksellä ei voida kuntien itsehallinnon perustuslainsuoja huomioon ottaen säätää tai määrätä kuntien yhteistoiminnalle sellaista päätöksentekojärjestelmää, joka velvoittaa muut yhteistoimintaan osallistuvat kunnat hyväksymään yhden kunnan yksipuolisen määräämisvallan. Perustuslain kunnallista itsehallintoa koskevaa sääntelyä oli kuitenkin perusteltua tulkita siten, ettei se ole esteenä sille, että kunnat voivat itsehallintonsa puitteissa kuntayhtymän perussopimuksessa yksimielisesti sopia myös sellaisesta järjestelystä, joka antaa jollekin kunnalle yksipuolisen määräämisvallan päätöksenteossa.
Esillä olevassa asiassa hallintoriitahakemuksen tehneille jäsenkunnille oli syntynyt perussopimuksen valmistelun perusteella oikeutettuja odotuksia olettaa, ettei sopimuksen äänivallan määräytymistä koskevien määräysten perusteella kuntayhtymän suurimmalle jäsenkunnalle ollut syntynyt yksipuolista määräämisvaltaa yhtymävaltuuston päätöksenteossa. Suurin jäsenkunta oli ollut tai ainakin sen olisi pitänyt olla tästä tietoinen, joten sen velvollisuutena olisi ollut saattaa muiden sopimusneuvotteluihin osallistuvien jäsenkuntien tietoon valmistelun aikana saamansa selvitys sanamuodon mukaisesta äänivallan tosiasiallisesta jakautumisesta. Se ei voinut omaksi edukseen vedota siihen, että muiden jäsenkuntien olisi sopimusmääräysten sanamuodon perusteella pitänyt ymmärtää sen saavan yksipuolisen määräämisvallan uudessa kuntayhtymässä. Perussopimuksen äänivaltaa koskevia määräyksiä oli tämän johdosta perusteltua tulkita siten, että millään yksittäisellä jäsenkunnalla ei ole yksipuolista määräämisvaltaa yhtymävaltuuston päätöksenteossa.”
Olennaista on erottaa järjestämisvastuu ja yksittäisen tehtävän hoitaminen.
Järjestämisvastuu kuuluu vain edellytykset täyttävälle kunnalle tai työllisyysalueelle (työvoimaviranomainen). Palveluja voi kuitenkin tuottaa myös yksittäinen työllisyysalueen (yhteistoiminta-alue) kunta. Toisin kuin palveluja markkinoilta hankittaessa, myös viranomaiselle kuuluvaa toimivaltaa on mahdollista siirtää yksittäiselle kunnalle. Tämä tarkoittaa, että kunta toimii työvoimaviranomaisena siirretyn tehtävän osalta. Järjestämisvastuuta eli vastuuta yhdenvertaisesta saatavuudesta koko alueella, valvonnasta jne. ei voida muutoin kuitenkaan sopia hajautettavaksi. Jos palvelu ei toteudu yhdenvertaisesti, järjestämisvastuussa oleva tahon on puututtava asiaan.
Työvoimaviranomamaiselle on tärkeää, että palvelut toteutuvat yhdenvertaisesti. Vastuista työnhakijan palveluprosessissa on sovittava selkeästi toimijoiden kesken (työvoimaviranomamainen, hyvinvointialue ja Kela). Ministeriö ja AVI valvovat toimintaa.
Työllisyysalueiden välinen yhteistyö on mahdollista kuntalain puitteissa. Hankintalainsäädäntö tulee kuitenkin huomioida. Esimerkiksi yhteishankinnat alueiden kesken ovat mahdollisia kuten kuntien kesken muutoinkin. Hankintayhteistyötä voidaan tehdä hankintakohtaisesti tai sopimalla, että tietyt hankinnat valmistellaan keskitetysti jonkun alueen toimesta.
Lakiehdotuksen 13 §:n mukaan ”Työllisyysalueen muodostavien kuntien tulee sopia työvoimapalveluiden ja niihin liittyvien tehtävien järjestämisestä kuntalain (410/2015) tarkoittamassa lakisääteisessä yhteistoiminnassa.” Kuntalain 53 §:n mukaan kunnat ja kuntayhtymät voivat yhtäpitävillä päätöksillä perustaa yhteisiä virkoja. Yhteinen virka on siten yksi vaihtoehto palvelujen tuottamisessa.
Työllisyysalue muodostetaan lain mukaiset kriteerit huomioon ottaen. Hyvinvointialueilla ja niiden rajoilla ei ole merkitystä työllisyysalueita muodostettaessa.
Jos yksittäiselle kunnalle siirretään tehtävä, siirretään samalla myös siihen kuuluva toimivalta. Esimerkiksi palkkatuen myöntäminen. Tehtävä ja siihen kuuluva toimivalta on kuvattava tarkasti sekä viranhaltijan että organisaatioiden vastuun ja toimivallan kohdistamisen vuoksi. Tämä vaikuttaa myös kunnan rahoitusosuuteen. Periaatteessa on mahdollista, että kunta tuottaa joitain palveluja koko alueelle, mutta voidaan sopia myös, että kunta tuottaa vain omalla alueellaan. Tämä on resursseihin ja palvelutarpeeseen liittyvä sopimuskysymys.
Toimivallan siirtäminen ei välttämättä edellytä henkilöstön siirtämistä, jos kunnassa on jo henkilöstöä, joka voi hoitaa tehtävää. Jos sovitaan, että kunta hoitaa tehtävää, tehtävää kunnassa hoitava henkilöstö on kunnan palveluksessa. Työllisyysalueella ei ole työnjohto-oikeutta toisen kunnan henkilöstöön.
Hallituksen esityksessä 207/2022 vp on lueteltu lakisääteiset palvelut. Tasavallan presidentti hyväksyy lain viikolla 12. Tällöin saamme vahvistetun lain.
Valiokunnan mietinnön (TyVM 26/2022 vp) mukaan suunnitelmasta ei anneta tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella, vaan valiokunta listasi mitä suunnitelmasta on käytävä ilmi (15 § ilmoitusvelvollisuus). Tasavallan presidentti hyväksyy lain viikolla 12. Tällöin saamme vahvistetun lain.
Jos kuntia on useita, niin tieto työllisyysalueen muodostumisesta tapahtuu, kun kaikki kunnat on sopimuksen hyväksynyt.
Kun sopimus on tehty kaikkien kuntien kesken tulee se lähettää työ- ja elinkeinoministeriöön kahden viikon kuluessa.
Luontevaa olisi, että järjestämisvastuuseen valittu kunta tai kuntayhtymä toimittaa sopimuksen ja suunnitelman työ- ja elinkeinoministeriöön.
Lokakuun loppu on laissa asetettu takaraja sopimuksen ja suunnitelman toimittamiselle.
Täältä lisätietoa sidosyksiköstä:
https://www.hankinnat.fi/mika-julkinen-hankinta/soveltamisala/sidosyksikkohankinnat
Tämä ehdottomasti sisältyy, se on esitetyssä kaaviossa toisten termien takana. Mutta on hyvä tunnistaa erillisenä.
Tällä sitaatilla tarkoitetaan nuorten työllistymisen edistämisen monialaisen tuen yhteispalvelua eli Laki työllistymisen monialaisesta edistämisestä, pykälä 16.
Tämä on tärkeä huomio, ja kannattaa ottaa osaksi suunnittelua alueilla ja kunnissa. Myös Pirjo Oksasen esimerkki kuvasi hyvin, miten Kuopiossa tämä on ajateltu tehtävän. Laki ei kuitenkaan tätä suoraan määrittele miten yhteensovitus tehdään. On tiettyjä asioita, joita yhteensovittamisessa tulee kuitenkin ottaa huomioon, esimerkiksi tiedonsaantioikeudet.
Työvoimaviranomaisen lakisääteisiin tehtäviin kuuluu myös työnantajalähtöinen työnvälitys.
On tärkeää, että kuntien elinkeinotoimi ja muut kumppanit edistävät laajasti työvoiman saatavuutta.
Vaikeassa työvoimatilanteessa on hyvä pohtia ammatinvalintapsykologien, opinto-ohjaajien ja jopa erityisopettajien työnjakoa uudella tavalla, jotta asiakkaiden palvelutarpeet voidaan täyttää.
Työllisyysalueen muodostamiselle on monia eri syitä ja erikseen niitä ohjaa myös järjestämiskriteerit. Riittävä rahoitus on keskeinen elementti palveluiden järjestämistä. Rahoitus tulee jokaiselle kunnalle yleiskatteisena valtionosuuslisäyksenä ja työllisyysalueen kuntien kesken määritellään erikseen palveluiden kustannusarviot sekä kustannustenjakomallit. Hyvän kuntayhteistyön ja neuvottelujen tuloksena on saavutettavissa kaikille tasapuolinen malli, jossa osa kulurasitteesta voidaan kohdentaa aiheuttamisperiaatetta hyödyntäen asiakkaiden kotikunnille. Toimiva kustannustenjakomalli pienentää kuntien välistä kitkaa.
Kts. Myös seuraava vastaus.
Lain lähtökohta on se, että palveluille turvataan riittävä rahoitus. Tätä ei yksiselitteisesti kuitenkaan määritellä. Järjestämisvastuuseen kuuluu se, että järjestäjä vastaa palveluiden ja muiden toimenpiteiden yhdenvertaisesta saatavuudesta ja myös vastaa palveluiden tarjonnasta asiakastarpeita vastaavalla tavalla. Järjestämisvastuunsa siirtäneiden kuntien tulee rahoittaa järjestäjää ja järjestäjä vastaa, että rahoitus on riittävä koko työllisyysalueen palveluihin. Rahoituksen yleiskatteellisuus tarkoittaa sitä, että järjestäjillä yhdessä työllisyysalueen kuntien kanssa on joustavampi mahdollisuus suunnitella palveluita sekä vaikuttavia ja kustannustehokkaista järjestämis- ja tuottamistapoja, määritellä palvelutasoa ja budjetoida palvelut.
Ensisijaisesti järjestäjä vastaa siitä, että budjetoitu rahoitus riittää. Mikäli budjetti ylitetään esimerkiksi äkillisen työttömyyskasvun seurauksena, on suositeltavaa määritellä tähän erikseen kustannustenjakoperiaatteet. Työllistymistä edistävien lakisääteisten palveluiden hankintatehtävä on järjestämisvastuun piirissä (eli tuottamistavan valinta) eikä näitä voi tehdä järjestämisvastuunsa siirtäneet kunnat.
Järjestäjä voi hankkia palveluita myös jäsenkuntakohtaisesti palveluiden yhdenvertaisuus huomioiden.
Hankintatehtävien osalta on nähtävissä myös, että järjestäjät sopisivat asioista keskitettynä laajempana tehtävänä. Tällaisia suunnitelmia on esimerkiksi pääkaupunkiseudulla.
Hankintojen toteuttaminen isompien toimijoiden kautta on pääsääntöisesti taloudellisesti kannattavampaa eli lähtökohtaisesti hankintoja kannattaa toteuttaa työllisyysalueen tasolla.
Kaikki kunnat voivat kuitenkin hankkia nk. Yleisiä työllisyyttä edistäviä palveluita.
Työ- ja elinkeinoministeriön TEPA2024 -toimeenpanon tietopaketissa on laskettu kustannusarvioita sekä henkilöstömääriä. Valtiovarainministeriön ja Työ- ja elinkeinoministeriön yhdessä tekemiä kuntakohtaisia valtionosuus- ja työttömyysturvan laskelmia voi käyttää myös pohjatietona. Jälkimmäisissä aineistoissa on tosin huomioitava, että laskelmat perustuvat vuoden 2019 tilanteeseen ja laskelmat tästä ajankohdasta vielä tarkentuvat. Henkilöstömäärän arviointiin liittyy haastetta siinä, että henkilöstön siirtyminen työllisyysalueille riippuu myös siitä, minkälaisia muita työllisyysalueita alueelle mahdollisesti muodostuu.
Erikseen olisi suositeltavaa, että tämän hetken tilanteessa tehtävien talous- tai henkilöstöarvioiden lisäksi erikseen suunnitelmassa tunnistetaan ja kuvataan ne mekanismit, jotka vaikuttavat talousarvion suuruuteen ja henkilöstömäärään. Esimerkiksi työttömyyden vuosittaiset vaihtelut voivat vaatia eri vuosina erilaisen määrärahan ja henkilöstömäärän.
Ministeriö valmistelee juuri kuntaedustajien kanssa toimeenpanon käsikirjaa, jossa tätä asiaa voidaan selventää.
“Kustannustenjakomallit tyypillisesti muodostuvat kuntien välisissä neuvotteluissa. Valittavaksi malliksi voi sopia sellainen, joka on alueella ollut käytössä muissa palveluissa tai se voi perustua esimerkiksi erikseen määriteltäviin ja tuotteistettaviin nk. palvelupaketteihin. Kustannusjakomalleissa voi myös heijastella yhteisessä palvelusuunnittelussa esiin nousseita kuntien välisiä painotuksia. Jos kuntien asiakastarve-erot ovat suuret, voi olla perusteltua ainakin osaan palveluista käyttää myös nk. aiheuttamisperiaatetta. “
Kunta saa valtionosuutta laajan työttömyyden perusteella. Laaja työttömyys pitää sisällään työttömät sekä työllistymistä edistävissä palveluissa ja palkkatuella työllistetyt. Palveluissa olo ei siten vaikuta valtionosuusrahoitukseen. Myöskään työttömyysturvakustannukset eivät jatkossa poistuisi kunnalta, mikäli asiakas saa työttömyysturvaa aktiivitoimenpiteessä.
Hyvinvointialueille ja kunnille on rakennettu nk. rahoituksen HYTE-kerroin, jossa on jonkinlaista kannustin- ja ohjausvaikutusta. Kertoimen merkitys on kuitenkin verrattain pieni, mutta toivottavasti jatkossa esimerkiksi sitä kehittämällä voitaisiin lisätä myös hyvinvointialueiden kannusteita hoitaa työllisyyttä.
Kuntien ja työllisyysalueiden on hyvä sopia yhteistyöstä hyvinvointialueiden kanssa monialaista tukea tarvitsevien asiakkaiden työllistymisen edistämiseksi.
Vastuukunnan tai kuntayhtymän välilliset kulut kuten johtaminen, palkanlaskenta, ict, kiinteistöt sekä muut hallinnon tukipalvelut tulee myös muistaa lisätä sopimus tai jäsenkuntien maksuosuuksiin aiheuttamisperiaatteen mukaan. Kuntien pitää kattaa työllisyysalueen kulut täysimääräisesti. Kunnat ovat taloudellisessa vastuussa siitä, ettei järjestäjä tee alijäämä. Työllisyysalueen kustannusten sekä mahdollisen alijäämän kattamisesta pitää mainita konkreettisella tasolla jo sopimuksessa.
Kuntien käyttöön 2025 alusta on tarkoitus tulla nyt TE-Digi –hankkeessa rakennettava uusi järjestelmäkokonaisuus, eli tällä hetkellä käytössä oleva URA-järjestelmä ei ole tulossa kuntien käyttöön. Järjestelmäkokonaisuutta on tarkoitus kehittää yhteistyössä KEHA-keskuksen ja kuntien/työvoimaviranomaisten kanssa. Tämän yhteistyön käytännön muodot tulee rakentaa tässä valmistelun aikana.
Viitearkkitehtuurityössä selvitetään ja pyritään kuvataan keskitetyn järjestelmän suhdetta kunnan omiin tukijärjestelmiin, esim. taloushallinnon järjestelmiin. Tämän hetken tiedon mukaan yleisellä avustusjärjestelmällä (joka on osa keskitettyä kokonaisuutta) on tarkoitus käsitellä palkkatuki ja starttiraha –asiat, mutta maksatus ja kirjanpito tehtäisiin kuntien omilla järjestelmillä.
Työmarkkinatoriin ja valtion asiakastietojärjestelmään on käyttövelvoite työvoimaviranomaisille. Järjestäjillä on kuitenkin mahdollisuus kehittää myös omia täydentäviä lisäosia. Näihin liittyy velvoite käyttää yhteistä ja yhtenäistä asiakastietokantaa (tietoalustaa), joiden kautta varmistetaan, että asiakastieto pysyy kansallisella tasolla yhtenäisenä ja kokonaisvaltaisena.
Valtion tarjoamia ratkaisuja työvoimaviranomaisille ovat työmarkkinatori, asiakastietojärjestelmä sekä asiakastietoalusta. Muista järjestelmistä tarkennus saadaan KEHA-keskukselta myöhemmin.
Valtion tarjoamia ratkaisuja työvoimaviranomaisille ovat työmarkkinatori, asiakastietojärjestelmä sekä asiakastietoalusta. Tarkoitus on juuri se, että yhteiseen tietokantaan tallennetut tiedot ovat käytettävissä esim. silloin, kun työnhakija muuttaa toisen työvoimaviranomaisen alueelle.
Myös TYPPI-järjestelmä uudistetaan osana TE-Digi –hanketta, eli tulee osaksi uutta järjestelmää.
Toistaiseksi materiaalissa on todettu, että tietosuoja on yksi olennaisista vaikuttavista yleislainsäädännöstä. Parhaillaan työn alla on työllisyyden ekosysteemikuvausten tarkennus ja tiedon liikkuminen toimijoiden välillä. Tässä yhteydessä tietosuojalainsäädännön vaikutukset tulevat myös keskusteluun. Myös Palvelut ja digitalisaatio - valmisteluryhmän agendalla on tietosuojakysymysten avaaminen.
Tämä selviää jatkovalmistelussa. Yleisemmällä tasolla tulisi tehdä linjaus mitä ovat rajaukset siitä, mitä ratkaisuja tehdään valtion toimesta järjestäjille ja mitkä ratkaisuista ovat sellaisia, joita erilaiset yksityiset järjestelmäratkaisujen toimittajat voivat tarjota järjestäjien käyttöön markkinaehtoisesti. Myös näistä markkinoilla olevista ratkaisuistakin voisi ainakin olla koottua tietoa työmarkkinatorilla.
Tässä vaiheessa KasvuCRM:ään tai sen hyödyntämään yritysasiakastietovarantoon (Y-ATV) ei ole laissa laajennettu käyttöä kunnille tai työvoimaviranomaisille (paitsi tiettyjen yritystukien tietojen tallentamisen osalta). Tähän palataan todennäköisesti jatkovalmistelussa.
Viitearkkitehtuurin palvelu-/prosessikartassa on erikseen harkinnanvarainen kulukorvaus.
Viitearkkitehtuurityössä selvitetään ja pyritään kuvataan keskitetyn järjestelmän suhdetta kunnan omiin tukijärjestelmiin, esim. taloushallinnon järjestelmiin. Tämän hetken tiedon mukaan yleisellä avustusjärjestelmällä (joka on osa keskitettyä kokonaisuutta) on tarkoitus käsitellä palkkatuki ja starttiraha –asiat, mutta maksatus ja kirjanpito tehtäisiin kuntien omilla järjestelmillä.
Tämä selviää jatkovalmistelussa. Yleisemmällä tasolla tulisi tehdä linjaus mitä ovat rajaukset siitä, mitä ratkaisuja tehdään valtion toimesta järjestäjille ja mitkä ratkaisuista ovat sellaisia, joita erilaiset yksityiset järjestelmäratkaisujen toimittajat voivat tarjota järjestäjien käyttöön markkinaehtoisesti. Myös näistä markkinoilla olevista ratkaisuistakin voisi ainakin olla koottua tietoa työmarkkinatorilla.
Viitearkkitehtuurin ensimmäisessä versiossa keskityttiin lakisääteisiin palveluihin. Tällä hetkellä käynnissä olevassa jatkotyössä käsitellään tarkemmin juurikin TE-kokonaisuuden kytkeytymistä kunnan ekosysteemiin (ja myös alueelliseen/kansalliseen laajempaan toimintaympäristöön) sekä kunnan johtamiseen ja sen ohjaus-, ydin- ja tukiprosesseihin. Näistä saamme toivottavasti pian materiaalia julkaistua. Kovin tarkasti kuntien vapaaehtoisten palvelujen kuvaamisen ei voida viitearkkitehtuuritasolla mennä, mutta ylätason kaikille yhteisten mallien tasolla asiaa on tarkoitus kuvata.
Viitearkkitehtuurityössä on parhaillaan työn alla tarkemmat kuvaukset TE-kokonaisuuden integroitumisesta kunnan johtamiseen, ohjaus-, ydin- ja tukiprosesseihin, sekä näiden yhtymäpinnoista ja tietotarpeista keskitettyyn järjestelmäkokonaisuuteen. Kuntien paikalliset tietojärjestelmäpalvelut on tunnistettu ja kuvattu otsikkotasolla (esim. paikallinen taloushallinnon järjestelmä), mutta tarkempia rajapintakuvauksia ei ole tehty.
Kansallisiin uudistuksen valmisteluryhmiin on nimetty edustajat kunnista (Kuntaliiton kuntatyyppiverkostoista) ja Kuntaliitosta, kuin myös viitearkkitehtuurityön projektiryhmään. Heidän kauttaan tietoa välittyy muille ko. verkoston kunnille. Nyt valmistelun edetessä on tarkoitus rakentaa yhteistyömallit kuntien ja KEHA-keskuksen yhteiselle kehittämiselle. Kuntaliitto edistää myös kuntien näkyvyyttä valmistelussa ja tarjoaa kunnille omaa muutostukea. Tästä on tulossa lisää tietoa myöhemmin.
Kokonaiskuvan kirkastamista erityisesti kansallisten keskitettyjen tietojärjestelmäpalveluiden osalta pyritään tekemään paitsi viitearkkitehtuurityössä myös Palvelut ja digitalisaatio -valmisteluryhmässä. Näissä ryhmissä on edustukset sekä kunnista että valtiolta. Tiedolla johtamisen kansallista kokonaisuutta ja mm. vaikuttavuutta ja mittarointia on myös käsitelty ja tullaan käsittelemään omassa valmisteluryhmässään, jossa on myös kuntien edustus mukana. Hankinnat on myös nostettu omaksi ryhmäksi ja valmisteltavaksi kokonaisuudeksi. Näiden kansallisten ministeriö- tai KEHA-vetoisten valmistelujen lisäksi Kuntaliitossa pyrimme tuomaan esiin kunnissa tehtävää digikehittämistä mm. TE24-uudistukseen liittyen, sekä toki myös viemään kansalliseen valmisteluun viestiä kuntien tarpeista katsoa uudistusta laajasti ja asiakaskeskeisesti toimialat ylittäen ja tarpeita ennakoiden.
Työvoimakoulutusten ja valmennusten kokonaisuuden määrittelytyö on tällä hetkellä käynnissä. Vielä emme osaa vastata tarkkaan yksityiskohtien osalta kuinka palveluiden järjestämisen kannalta välttämättömien tietojen vaihtaminen tullaan toteuttamaan, ennen kuin määrittelytyö on edennyt pidemmälle.
KEHA-keskus vastaa valtakunnalliseen käyttöön jäävien järjestelmien kehittämisestä ja ylläpidosta, kuten Työmarkkinatorista, Asiantuntijan Työmarkkinatorista sekä Yleisestä Avustusjärjestelmästä. Valtakunnalliset asiantuntijatyön ohjeistamiseen liittyvät palvelut tarkentuvat uudistuksen valmistelun edetessä.
Toiminnallisuudet tulevat olemaan. Työvoimakoulutusten ja valmennusten kokonaisuuden määrittelytyö on tällä hetkellä käynnissä. Vielä emme osaa vastata tarkkaan OPALin ja ARVIn yksityiskohtien osalta ennen kuin määrittelytyö on edennyt pidemmälle.
Työmarkkinatorilla on mahdollista hyödyntää muitakin hyödylliseksi katsottavia työ- ja toimintakyvyn arviointiin käytettäviä itsepalvelu työkaluja.
Tavoitteena on, että asiakkaan ja asiantuntijan välinen viestintä olisi A-TMT:n myöhemmissä versioissa mahdollista hoitaa järjestelmän toiminnallisuuksien kautta.
A-TMT:n ensimmäinen kokonainen versio pitää sisällään välttämättömät toiminnallisuudet, jotta tulevat työvoimaviranomaiset voivat hoitaa heille asetetut lakisääteiset tehtävät. Järjestelmää tullaan jatkokehittämään ketterästi lisäämällä järjestelmän automaattista päättelykykyä sekä hyödyntämällä tekoälyratkaisuja esimerkiksi työn ja palveluiden kohtaannon edistämisessä.
Frågor som berör personalärenden finns på webbplatsen här under:
https://tem.fi/sv/fragor-och-svar-om-personalarenden
I planen för de offentliga finanserna har det reserverats förändringsstöd för reformen av AN-tjänsterna 2024 och till den hörande kostnader.
Sysselsättningsområdet, dvs. samkommunen eller den ansvariga kommunen, eller den kommun som på egen hand kan ordna arbetskraftsservicen, har organiseringsansvaret och därmed också det övergripande ansvaret för att besluta om hur man väljer att producera tjänsterna. Då kommunerna nu i omställningsprocessen tillsammans avtalar om hur sysselsättningsområdet ska bildas är det förstås möjligt att föreslå olika alternativ, såsom att en kommun som ingår i samarbetet exempelvis ska producera en viss sorts arbetskraftsservicetjänster för hela sysselsättningsområdet eller en del av det. Det är möjligt att avtala om innehållet i denna sorts “delegerade” produktion av tjänster på olika sätt.
Sysselsättningsområdet ska se till och övervaka att servicenivån upprätthålls och att produktionen av tjänsterna fungerar. Det är en annan sak att enskilda kommuner som deltar i samarbetet kan ges rätten att producera en del av tjänsterna och att då även utöva myndighetens befogenheter, dvs. sysselsättningsområdets befogenheter. Organiseringsansvaret och beslutsfattandet vad gäller produktionen av tjänsterna kvarstår likväl hos sysselsättningsområdet. Det gäller för kommunerna som bildar ett sysselsättningsområde att avtala om dessa saker så att allting blir smidigt även i praktiken.
Jos kunnalla on hankintalain mukainen sidosyksikköasema kyseiseen opistoon, on hankinta mahdollinen. Ks. https://www.hankinnat.fi/mika-julkinen-hankinta/soveltamisala/sidosyksi…
Oleellista on arvioida, muuttuuko sopimuksen sisältö ja laajuus. Ei sinänsä se taho mille sopimus siirtyy.
Jos tilaajalla on hankintalain mukainen sidosyksikköasema kyseiseen koulutuskuntayhtymään, on hankinta mahdollinen. Sidosyksikköasema tulee arvioida tapauskohtaisesti. Ks. https://www.hankinnat.fi/mika-julkinen-hankinta/soveltamisala/sidosyksi…
Keskeistä on arvioida jo etukäteen, edistetäänkö hankituilla palveluilla työllisyyttä ja tietysti hankittujen palveluiden vaikuttavuutta tulee koko ajan seurata.
Keskeistä on arvioida jo etukäteen, edistetäänkö hankituilla palveluilla työllisyyttä ja tietysti hankittujen palveluiden vaikuttavuutta tulee koko ajan seurata.
Ei rajoita, vaan nimenomaan toivotaankin kuntien välistä yhteistyötä.
Kyllä, näin juuri. Hyvä huomio.
Asiakastietojärjestelmään tulee erilaisia käyttö- ja katseluoikeuksia, jotka määrittyvät käyttäjän tehtävien perusteella.
Kyllä. Ainakin kotoutumissuunnitelmatiedot liikkuvat järjestelmien välillä tarpeellisissa tilanteissa.
Kunnat ratkaisevat, missä vaiheessa ottavat asiakastietojärjestelmän käyttöön aikavälillä 1.1.2025-1.1.2027
TE-palveluissa asiakastiedot kirjataan TE-palvelujen asiakastietojärjestelmään. Muissa kuin TE-palveluina järjestettävissä kotoutumispalveluissa asiakastiedot kirjataan kotoutumisen asiakastietojärjestelmään.
Kyllä.
Kotoutumisen asiakastietojärjestelmään voi kirjata asiakastietoa, joka liittyy kotoutumislain mukaisten tehtävien hoitamiseen. Myös muista kuin kotoutumissuunnitelmaan sisältyvistä palveluista voi tehdä kirjauksia kotoutumisen asiakastietojärjestelmään.
Ohjeet yhteyshenkilön ilmoittamiseen on lähetetty Manner-Suomen kuntien kirjaamoihin sähköpostitse. Tarvittaessa ohjeet voi pyytää osoitteesta koto-digi@ely-keskus.fi.
Kunta vastaa jatkossa sekä työnhakijana olevien että työvoiman ulkopuolella olevien maahanmuuttaneiden kotoutumisen edistämisestä. Työnhakijana olevien maahanmuuttajien palvelut järjestetään työllisyysalueella. Kunta voi päättää, mikä hallinnonala vastaa työvoiman ulkopuolella olevien kotoutumisen edistämisestä.
Kielitaidon päättötestauksen kehittämisestä ja ylläpidosta vastaa Opetushallitus ja se rahoitetaan valtion varoista. Päättötestaus kytkeytyy kotoutumiskoulutukseen, jolloin päättötestaus mittaa sen kielitaidon tason, jonka henkilö on saavuttanut koulutuksen päättyessä.
Erillistä korvausta tietojärjestelmän kehittämiseen osallistumisesta ei makseta. Osallistuminen kehittämistyöhön on vapaaehtoista. Tietojärjestelmien siirtyminen soten myötä hyvinvointialueille ei ole aiheutunut kotoutumislain muutoksesta, joten korvauksia väliaikaisista järjestelyistä ei makseta, mutta koto-digi-kokonaisuuden kehittäminen ja ylläpito rahoitetaan valtion varoista. Tietojärjestelmän käyttö kunnille on maksutonta.
Tuusulassa perinteinen nuorisotyö on edelleen vapaa-aikapalveluiden alla. Etsivä nuorisotyö, nuorten starttipaja ja nuorten aikuisten kohdennettu tuki on osa uutta kohdennetun asiakastyön kokonaisuutta. Eli ns. Entisen Ohjaamon palvelut kulkee nykyään nimellä Nuorten Aikuisten Palvelut.
Tässä on varmasti paikkakuntakohtaisia eroja paljon. Riippuu erityisesti siitä, kuinka paljon kunta on resursoinut omaan työhönvalmennukseensa. Hyvinkäällä esimerkiksi on 4 työhönvalmentajaa kaikkien kunnan työttömien työhönvalmennukseen. Yhden työhönvalmentajan tehtävänä on vieraskielisten työhönvalmennus. Hyvinkäällä on vajaa 50 000 asukasta. Tällä hetkellä myös TE-palvelut tarjoaa omia valmennuksiaan sekä on hankkeiden puitteissa työhönvalmennusta.
Tietojärjestelmissä tiedot liikkuvat aina lakisääteisten tiedonsaantioikeuksien puitteissa.
Kunta voi päättää, miten se matalan kynnyksen neuvonta- ja ohjauspalveluja järjestää. Lähtökohtaisesti ajatuksena on ollut, että matalan kynnyksen neuvonta- ja ohjauspalveluista ohjataan tarvittaessa muihin palveluihin, joissa voi syntyä asiakkuuksia.
Sen aikaa, kun henkilöllä on oikeus kotoutumissuunnitelmaan, hänen tietojaan voidaan siirtää kotoutumisen asiakastietojärjestelmän ja TE-palvelujen asiakastietojärjestelmän välillä. Sen jälkeen, kun oikeus kotoutumissuunnitelmaan päättyy, ei ole mahdollista siirtää tietoja kotoutumisen asiakastietojärjestelmän ja TE-palvelujen asiakastietojärjestelmän välillä.
Kysymyksessä kysytään esimerkiksi kotivanhemmasta. Mikäli kotivanhemmasta työnhakijaksi siirtyvällä henkilöllä on oikeus kotoutumissuunnitelmaan, hänen tietojaan voidaan liikuttaa kotoutumisen asiakastietojärjestelmän ja TE-palvelujen asiakastietojärjestelmän välillä.
Kotoutumisen asiakastietojärjestelmään rakennetaan siis rajapinta mm. TE-palvelujen asiakastietojärjestelmään. Lisäksi rakennetaan rajapintoja muihinkin viranomaisten tietojärjestelmiin.
Keski-Uudellamaalla olemme toimineet seuraavasti pankkitilin avaamisasioissa. Pankkitilin saa auki, kun henkilöllä on ulkomaalaisen henkilökortti. Henkilökorttia haetaan paikallispoliisilta. Henkilökorttia hakiessa tulee vain varmistua siitä, että henkilön oleskelu-lupakortissa on biometriset tunnisteet. Yleensä biometriset tunnisteet ovatkin automaattisesti kunnossa, mutta korona-aikana mm. Osalla kiintiöpakolaisten oleskelu-lupakorteista nämä puuttuivat. Ulkomaalaisen henkilökortin käsittelyaika on 5-8 arkipäivää. Myös ukrainalaiset tilapäistä suojelua saavat ovat käytännössä saaneet pankkitilin auki, koska osalla pankeista on kuitenkin löytynyt joustavuutta pankkitilin avaamiseen. Monella ukrainalaisista on myös Ukrainan passi.
Työvoiman liikkuvuus kannattaa ottaa palveluiden suunnittelun lähtökohdaksi kaikissa kunnissa ja erityisen tarpeellinen tämä on Uudellamaalla. Työvoiman liikkuvuutta voidaan edistää monella eri keinolla eikä nk. hallinnollinen ratkaisu työllisyysalueesta tule tälle esteeksi
Kuntien työttömyysturvavastuuseen vaikuttavat tällä hetkellä sekä suhdannetekijät (yleinen työttömyystilanne), mutta myös esim. aktivointipalvelut. Esimerkiksi hyvinvointialueuudistuksen myötä on jollain alueilla mahdollista, että kuntakohtaiset aktivointimäärät mm. kuntouttavassa työtoiminnassa ovat vähentyneet ja tätä kautta kustannukset kasvaneet.
Jatkossa työttömyysturvavastuu tarkoittaa sitä, että kunta maksaa myös palveluajalta nk. sakkomaksua. Työttömyysturvakustannuksiin vaikutetaan siis sillä, että palvelut johtavat ansiotyöhön. Myös suhdanteilla ja kuntien muilla elinvoimatekijöillä on jatkossa isompi vaikutus työttömyysetuuteen.
Kuntien rahoitusosuus työttömyysetuuskuluihin (sakkomaksuihin) määräytyy työttömyysjaksojen pituuden sekä työttömien määrän mukaan. Miten pidempään yksilö on työttömänä, sitä suuremmalla osuudella kunta osallistuu etuuskulujen rahoittamiseen eli sitä suuremmaksi sakkomaksut kasvavat. Sakkomaksut kasvavat kuusiportaisen asteikon mukaan siten, että yli 700 päivää työttömänä olleen henkilön etuuskuluista kunta maksaa 50 % (asteikon korkein pylväs). Työssäoloehdon täyttyminen nollaa etuuskuluihin liittyvän päivälaskurin.
Ks. Etuuskulujen porrastus esityksen diasta nro 18-19.
Uusien tehtäväkokonaisuuksien menestyksellinen toteuttaminen on tosiaan riippuvaista riittävästä rahoituksesta. Valtiolta kuntiin siirtyvä palvelukokonaisuus on luvattu korvata täysimääräisesti osana valtionosuusjärjestelmää eli lisäkulut korvataan kunnille valtionosuuksina. Valtionosuudet tosin maksetaan yksittäisille kunnille ja työllisyysalueella kuntien pitää sopia resurssien jaosta keskenään. Riittävän rahoituksen turvaaminen on keskeinen osa Kuntaliiton edunvalvontaa.
Tärkeä asia, josta ohjausta varmasti tarvitaan.
Yritys- ja työnantajapalvelut ovat ehdottomasti sellaisia palveluja, joita on hyvä miettiä työllisyysalueilla kuntien kesken sekä myös yhteistyössä muiden työllisyysalueiden kanssa.
Äkillinen rakennemuutos voi lisätä nopeasti kuntien sakkomaksuja, aiheuttaa merkittäviä verotulomenetyksiä ja aiheuttaa siten ison loven kunnan talouteen. Työttömyyden lisäys kasvattaa hieman kunnan valtionosuuksia mutta ei riitä korvaamaan taloudellisia menetyksiä. Näissä tilanteissa kuntien tulisi hakea harkinnanvaraista valtionosuutta.
“Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 30 §:n mukaan kunnan valtionosuutta voidaan korottaa hakemuksesta harkinnanvaraisesti valtion talousarvion rajoissa, jos kunta ensisijaisesti poikkeuksellisten tai tilapäisten kunnallistaloudellisten vaikeuksien vuoksi on lisätyn taloudellisen tuen tarpeessa.”
Yhteistoimintasopimuksissa pitäisi määritellä täsmällisesti taloudellisen yli- tai alijäämän käsittelystä riippumatta siitä onko kyseessä vastuukunta- vai kuntayhtymämallilla järjestetty toiminta. Työllisyysalueen kuntien tulee päästä yhteisymmärrykseen alueen resurssien käytöstä.
Toimitilojen osalta TE-uudistuksessa kunnilla on ainutlaatuinen mahdollisuus arvioida TE-palvelujen saavutettavuutta kuntalaisen näkökulmasta, niin että palvelut ovat hyvin saavutettavissa ja matalla kynnyksellä. Tässä voi hyödyntää kuntaekosysteemiajattelua.
TE2024-uudistuksella ei ole vaikutuksia eläkkeelle siirtymiseen. Kuntaliitto on esittänyt, että tulevan hallituksen tulisi selvittää millaisia kustannuksia syntyisi siitä, että työkyvyttömille luodaan mahdollisuus siirtyä heidän omien palvelutarpeidensa mukaisiin ratkaisuihin ja päättää sen pohjalta jatkotoimenpiteet.
Uusi järjestelmä on rakennettu siten, että huomion pitäisi kohdentua asiakkaiden yksilöllisiin tarpeisiin. Mallissa paras kustannusvaikuttavuus syntyy yksinkertaisesti siitä, kun ihmiset saadaan töihin.
Jos henkilölle maksetaan työttömyysetuutta (esimerkiksi työmarkkinatukea), rahoittaa kunta tästä aina etuusportaikon mukaisen osuuden. Tämä koskee myös työmarkkinatuella opiskelevia.
Ei kysymyksiä
Mahdollisimman pian, mutta mielellään 31.12.2023 mennessä. Toki ehdotuksia voi aina tehdä, mutta tässä vaiheessa ei kovin ihmeellisiä muutoksia voi enää tehdä.
TE 2024 -uudistuksessa uudistetaan myös nykyinen TYP-laki. Jatkossa monialainen yhteistyö ei ole sidottu etuuspäivien kertymään vaan ratkaisevaa on työnhakijan palvelutarve. Muutoksen myötä todennäköisesti myös kuntoutukseen ohjaus tehostuu.
Nämä eivät ole ns. työllistymistä edistäviä palveluja, eli näiden osalta tilanne ei muutu uudistuksen yhteydessä. Jos palkkatuettu työ on osa-aikaista, samalta ajalta voidaan maksaa soviteltua työttömyysetuutta, joka on kunnan rahoitusvastuun piirissä. Näin on nykyäänkin, tosin vain työmarkkinatuessa. Starttirahaa ja työttömyysetuutta ei lähtökohtaisesti makseta samalta ajalta.
KELA toimittaa tiedot etuuden saajan kotikunnalle. Vastuu tietojen lain mukaisesta käyttämisestä on ao. kunnalla itsellään.
Soviteltuna maksettu työmarkkinatuki on nykyisinkin kuntien rahoitusvastuun piirissä
Etuusmenot otetaan talousarviossa huomioon kuten aiemminkin, mutta suuremmalla euromäärällä. Etuusmenot kasvavat koko maan tasolla keskimäärin kolmanneksella (500 --> 660 miljoonaan euroon), mutta kuntakohtainen muutos määräytyy toki todellisten etuuden piirissä olevien henkilöiden määrän muutoksen mukaan.
Kuntien kasvaneet työttömyysetuuskulut kompensoidaan kunnille osana valtionosuusjärjestelmää. Kompensaation suuruus perustuu poikkileikkaustilanteen mukaisiin tietoihin eli se lasketaan vuoden 2023 työttömyystiedoilla. Tätä kiinteää kompensaatioita korotetaan kuitenkin vuosittain kansaneläkeindeksille eli ei se nyt kokonaan jämähdä siihen arvoon millä kompensaatio valtionosuuksiin tuodaan. Tämä luo taloudellisen kannustimen, kun kompensaatio ei muutu työttömyystilanteen mukaan eli jos työttömyystilanne parane pysyy kompensaatio samana. Sama toimiin toisinpäin. On vakiintunut tapa, että tämän tyyliset etuuskulumuutoksiin liittyvät rahat, siirretään valtion kuntien välillä poikkileikkaustilanteen mukaisesti.
Valtakunnallisten muutosvalmennusten avulla siirtyvällä henkilöstöllä on mahdollisuus vaikuttaa tähän. Toisaalta kuntien ja järjestäjien tulisi myös pohtia omia perehdytysohjelmiaan ym. Joilla tätä varmistetaan. Palveluiden suunnittelun puolella usealla alueella on tämä tunnistettu ja varmasti palveluita suunnitellaan uudelta pohjata. Työkulttuurin ja osaamisen kehittämisellä on kuitenkin tärkeä merkitys.
Työllisyyden kuntakokeiluista on löydettävissä muutamia hyviä esimerkkejä, jossa on näitä haasteita taklattu.
Näihin molempiin erittäin tarpeellisiin haasteisiin löytyy jonkin verran työkaluja TE-palvelupuolelta, mutta kuntien laajemmilla elinvoimatehtävillä (hyvinvoinnin edistäminen, elinkeinopalvelut) on tärkeä merkitys.
Tätäkin kunnat voivat painottaa uudella tavalla ja esimerkiksi pyrkiä entisestään nopeuttamaan nk. omatoimisesti työtä saavien työllistymistä. Toisaalta myös moni työnantaja (erityisesti pieni ja keskisuuri) tarvitsisi palvelua esimerkiksi työvoimahankinnan suunnittelussa ja toteutuksessa.
Osaan kysymyksistä ei ole vielä tarkkoja vastauksia. Kysymykset on toimitettu eteenpäin ministeriöille.