Koulutus palveluna – koulutuksen saatavuus ja saavutettavuus erilaistuvissa kunnissa

Koulutus palveluna -verkostoprojekti (KOPA)

koululaisetreput

Mikä ihmeen KOPA?

Kuntaliitto toteuttaa vuosina 2020-2021 Koulutus palveluna -verkostoprojektin, jossa kuntien, koulutuksen järjestäjien ja koulutusmuotojen välisillä yhteistyömuodoilla etsitään uudenlaisia, toimivia ratkaisuja koulutuksen saatavuuden, saavutettavuuden ja laadun varmistamiseen eri puolilla maata.

Verkostoprojektin tavoitteena on lisätä ymmärrystä koulutuksesta palveluna, joka ei ole sidottu ainoastaan koulurakennukseen. Koulutus palveluna -ajattelussa vahvistetaan näkökulmaa oppilaitoskeskeisyydestä oppijalähtöiseksi niin, että oppimisen ei tarvitse olla sidoksissa perinteisiin koulutiloihin tai oppimisympäristöihin. Onnistuakseen se edellyttää monen toimijan yhteistyötä sekä oppilaitosmuodot ylittävää osaamisen, resurssien ja tilojen käyttöä.

Kehittämispilotteina verkostoprojektissa on alueellisia, kunnista ja koulutuksen järjestäjistä koostuvia toimijaryhmiä, joilla on tarve ja valmius hankkeen tavoitteiden mukaiseen kehittämiseen. Projektissa etsitään erilaisia, monia koulutusmuotoja sisältäviä tai kuntarajat ylittäviä toimintamalleja. Tarkastelussa on mukana myös työelämän osaamistarpeisiin vastaaminen eri alueilla. Koulutus palveluna – koulutuksen saatavuus ja saavutettavuus erilaistuvissa kunnissa -projekti (KOPA) on kaksivuotinen.

Kuntaliitto toteuttaa verkostoprojektin yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa.

Koulutus palveluna -esittelyvideo Kuntaliiton Youtube-kanavalla

Koulutus palveluna -verkostoprojektin loppuraportti ladattavissa Kuntaliiton julkaisut -sivulta

Avaa kaikki

Miksi KOPAA tarvitaan?

Taustana verkostoprojektille ja sen tarpeelle on koulutuksen järjestämistä haastavat, voimakkaasti väestönmuutoksiin liittyvät isot trendit, alueellinen erilaistuminen sekä työelämän murros. Väestö vanhenee ja syntyvyys alenee koko maassa. Samaan aikaan kuntien talous heikkenee. Kuntien väestönkehitys eriytyy niin, että harvaan asutuilla alueilla syntyy vähän lapsia ja isot kaupungit kasvattavat asukaslukuaan maassamuuton ja maahanmuuton ansiosta.

Yhteisenä haasteena eri tyyppisille kunnille on varmistaa koulutuksen saatavuus ja saavutettavuus kiristyvässä taloudellisessa tilanteessa ja yhdenvertaisesti niin, ettei väestön eriarvoistuminen lisäänny alueellisesti eikä kuntien sisällä. Työelämän vaatimukset jatkuvasta oppimisesta taas merkitsevät tarvetta luoda joustavia, eri koulutusmuodot ylittäviä ratkaisuja.

KOPA:n tavoitteet

  1. Etsitään ratkaisuja koulutuksen saatavuuden ja saavutettavuuden varmistamiseksi eri puolilla maata
  2. Ymmärretään koulutus palveluna, joka ei ole sidottu ainoastaan koulurakennuksiin
  3. Vastataan työelämän osaamistarpeisiin joustavilla koulutusratkaisuilla ja yhteistyömuodoilla
  4. Kehitetään taloudellisesti kestäviä koulutuksen järjestämismalleja
  5. Tehdään ehdotuksia koulutusyhteistyön esteiden poistamiseksi

Kolmetoista pilottialuetta mukana ratkomassa koulutuksen järjestämisen haasteita

Loppuvuodesta 2019 kehittämisverkostoon haettiin alueellisia, kunnista ja koulutuksen järjestäjistä koostuvia pilotteja, joilla on omien paikallisten haasteidensa perusteella tarve ja valmius hankkeen tavoitteiden mukaiseen kehittämiseen.

Kehittämistyössä tarkastelu painottuu perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen sekä vapaan sivistystyön järjestämiseen. Alueellisten pilottien tavoitteissa voi kuitenkin olla mukana myös yhteistyötä aina varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin asti.

Verkostoprojektiin osallistuu kolmetoista pilottialuetta. Kaikki pilotit huomioiden projekti kattaa 44 kuntaa, 8 koulutuskuntayhtymää, 4 osakeyhtiötä sekä yksittäisen ammattikorkeakoulun ja liikelaitoksen. 

KOPA-verkostoprojektin pilotit ovat

  • Alajärvi, Evijärvi, Lappajärvi, Vimpeli ja Järviseudun ammatti-instituutti
  • Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia, Joutsa, Jämsä, Kuhmoinen, Laukaa ja Muurame
  • Kankaanpää, Honkajoki ja Sataedu
  • Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia, Pello, Ylitornio ja Ylitornion Yhteiskoulun Kannatusosakeyhtiö
  • Loppi, Hausjärvi, Hämeenlinna ja Riihimäki
  • Loviisa, Porvoo, Sipoo ja Kotka
  • Mikkeli, Pieksämäki, Etelä-Savon Koulutus Oy ja Mikkelin kaupungin liikelaitos Otavia
  • Porvoo, Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Sipoo ja Careeria Oy
  • SASKY koulutuskuntayhtymä, Ikaalinen, Ruovesi, Parkano, Mänttä-Vilppula ja Hämeenkyrö
  • Suupohja: Kauhajoen kaupunki ja Teuvan kunta. Myös Suupohjan kunnat Isojoki ja Karijoki ovat koulutuskuntayhtymän kautta mukana.
  • Svenska Österbottens förbund för utbildning och kultur (SÖFUK) ja Närpiö
  • Varkaus, Joroinen, Leppävirta, Savon ammattiopisto (SAKKY), Savonia ammattikorkeakoulu ja Navitas Kehitys Oy
  • Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä, Iisalmi, Keitele, Kiuruvesi, Vieremä, Sonkajärvi, Lapinlahti, Rautavaara ja Pielavesi

Koulutuksen saatavuus ja saavutettavuus erilaistuvissa kunnissa -esiselvitys antaa pohjaa verkoston työlle

Ennen verkostoprojektin käynnistämistä koettiin tarpeelliseksi esiselvitystyön muodossa kuvata toimintaympäristön haasteita ja kartoittaa olemassa olevia kuntien ja koulutuksen järjestäjien sekä koulutusmuotojen välisiä yhteistyön muotoja, erilaisia järjestämisen mahdollisuuksia ja mahdollisia järjestämisen esteitä.

Syksyllä 2019 toteutetulla esiselvitystyöllä haluttiin myös avata nykyistä tilannekuvaa koulutuksen järjestämisessä ottaen huomioon väestökehitys, oppilaitosverkosto ja taloudelliset näkymät. Esiselvityksessä koettiin tärkeäksi myös tuoda esiin se, minkälaisia yhteistyön muotoja eri järjestäjien ja koulutusmuotojen kesken laki jo nykyisellään mahdollistaa. Esiselvitystyön laatijana toimi kouluneuvos Aulis Pitkälä, jolla on vahva tausta sivistyksen ja koulutuksen parissa eri tehtävissä niin kuntatasolla kuin kansallisesti.

Koulutuksen saatavuus ja saavutettavuus erilaistuvissa kunnissa -esiselvitys

Hiustenleikkuuta

KOPA-pilotit

Tutustu Koulutus palveluna -verkostoprojektin kolmeentoista alueelliseen pilottiin.

lateral-image-left

Kuntaliiton asiantuntijat, jotka voivat kertoa lisää