Rakennetun ympäristön digitalisaatio

Kuntien digitaalisissa palveluprosesseissa syntyy suuri määrä yhteiskunnan toiminnan kannalta tärkeää tietoa. Kunta tuottaa ja ylläpitää tietojaan, jotta se voi palvella kuntalaisiaan – kuten kaavoittaa kehittyviä alueita, luovuttaa tontteja, myöntää rakennuslupia, rakentaa, ylläpitää ja hoitaa katuja ja viheralueita sekä kunnan omistamia tiloja, kuten kouluja ja päiväkoteja - tehokkaasti ja laadukkaasti.

Kunnissa uusien alueiden suunnittelu, rakentaminen sekä infran kunnossapito toteutetaan usein yhteistyössä yksityisten yritysten kanssa. Jotta palvelutuotannossa tarvittavat tiedot liikkuisivat toimijoiden välillä jatkuvasti päivittyvinä tietovirtoina, on kunnissa viime vuosina otettu käyttöön selainpohjaisia tietopalveluja sekä avattu tietopalvelurajapintoja, joiden kautta tietoja voidaan tarkastella aina ajantasaisina useilla kaupallisilla tai avoimesti käytössä olevilla sovelluksilla. Rajapintojen kautta osa kunnan tehtävissä syntyvistä tiedoista virtaa automaattisesti myös valtion organisaatioille.

Kuntaliitto tukee kuntia rakennetun ympäristön digitalisaatiossa. Kuntaliitto toimii kuntien edunvalvojana erityisesti lainsäädäntöön, kunnan itsehallintoon ja tehtäviin sekä rahoitukseen liittyen ja osallistuu aktiivisena kehittäjänä valtakunnallisiin digikehitys- ja lainvalmisteluhankeisiin. Tavoitteenamme on substanssin toiminnan, digitalisaation ja lainsäädännön kehittäminen yhtenä toimivana kokonaisuutena kunnan tehtävät, palvelut ja tiedon tuotannon prosessit huomioiden sekä valtakunnallisen tiedonhallinnan kehittäminen niin, että päällekkäinen työ kunta-valtio-akselilla poistuu ja prosessit kevenevät.

Kuntien tuottamat tiedot – kuten asema- ja yleiskaavat, osoitteet, tontti- ja kiinteistötiedot, rakennusten tiedot, katujen ja muun infran tiedot, 3D-kaupunkimallit – ovat rakennetun ympäristön tietojohtamisen ja tulevaisuuden älykaupunkisovellusten kivijalka.

 

Avaa kaikki

Rakennetun ympäristön valtakunnallinen tiedonhallinta

Valtion viranomaiset hyödyntävät osaa kuntien tehtävissä syntyvistä tiedoista omissa lakisääteisissä tehtävissään. Toimivilla rajapintaratkaisuilla näissä tehtävissä tarvittavat tiedot voidaan välittää automaattisesti kunnan järjestelmistä valtion organisaatioihin sitä mukaa kuin tiedot muuttuvat - ilman erillistä 'tietojen toimittamista’. Esimerkiksi kunnan rakennusvalvontatehtävässä kerättävät rakennusten perustiedot välitetään kaikista kunnista DVV:lle ja edelleen Verohallintoon verotustehtävää varten jatkuvana tietovirtana salattujen rajapintojen kautta.

Yhteentoimivan ja jatkuvasti päivittyvän tiedon lisäksi on ensiarvoisen tärkeää, että valtakunnallinen tiedonhallinta on toteutettu järkevästi. On tärkeää tiedostaa eri organisaatioiden vastuut toiminnassa, eri organisaatioiden roolit tiedon tuottajina ja hyödyntäjinä sekä toimintaprosessin elinkaari, toisin sanoen missä järjestyksessä ja kenen päätöksellä tiedot toiminnassa syntyvät. Kaikki muutokset tietoihin tulee päivittää aina tiedon alkuperäiseen syntypaikkaan ja tietojen tulee virrata toimijalta toiselle tehtävien ja prosessien mukaisesti.

Valtion ei tule perustaa kuntien tehtävissä käytettävien rekisterien kanssa päällekkäisiä rekistereitä. Esimerkiksi rakennusvalvonta ja asemakaavoitus kuuluvat yksinomaan kunnan tehtäviin. Näissä tehtävissä syntyvät tiedot tallennetaan kuntien rekistereihin ja paikkatietovarantoihin ja hankkeiden aikana syntyvät viranomaispäätökset kunnan päätöksentekojärjestelmään ja edelleen kunnan sähköiseen arkistoon. Näihin tehtäviin kuuluvan asiakaspalvelun ja neuvonnan saa suoraan kunnasta.

Rakennetun ympäristön tiedot päivittyvät jatkuvasti kunnan kaavoitus- ja infrarakentamistehtävissä, joten toimintaprosessien ja tiedon elinkaaren huomioiminen kunnan tiedonhallinnassa on erityisen tärkeää. Kunnan prosessista tietoa välitetään myös valtion tehtäviin.

Valtakunnallisessa tiedonhallinnassa on nykyisellään paljon puutteita, jotka johtavat siihen, että samojakin tietoja ylläpidetään useissa eri organisaatioissa päällekkäisesti, mikä puolestaan johtaa tiedon laatuongelmiin. Suuri ongelma on päällekkäinen työ kunta-valtio-akselilla. Tavoitteena tulisi olla, ettei tietoja kopioida päällekkäisiin rekistereihin ja ettei samoja tietoja ylläpidetä samanaikaisesti useissa paikoissa, vaan tiedot välitetään toimijalta toiselle hallituin prosessein kunkin julkishallinnon organisaatioiden tehtävien ja tarpeiden mukaisesti. Kaavoitus-, rakentamis- ja infrarakentamishankkeissa tieto virtaa kunnan ja yksityisen sektorin välillä. 

Kuntaliitto on valtakunnallisen tiedonhallinnan aktiivinen kehittäjä. Tavoitteenamme on, että tiedot virtaavat yhteentoimivina ja jatkuvasti päivittyvinä yli organisaatio- ja kuntarajojen alkuperäisestä syntypaikastaan, päällekkäinen työ poistuu ja tiedot pysyvät laadukkaina. Valtion organisaatioissa syntyvien tietojen tulee myös virrata kuntiin päin.

Kuntien työn kannalta on tärkeää, että valtakunnallinen tiedonhallinta on toteutettu järkevästi. Oikean suuntaisilla, automaattisilla tietovirroilla huolehditaan tietojen jatkuva päivittyminen ja estetään päällekkäinen työ.

'Rakennetun ympäristön tietojärjestelmä' on lukuisista järjestelmistä koostuva hajautettu järjestelmä, sillä rakennetun ympäristön toimialalla toimijoita on lukuisia. Yksi keskitetty järjestelmä ei voisi kattaa koko toimialan palveluja. Tiedon ja prosessien yhteentoimivuus sujuvoittaa tietojen virtaamista tehtävästä toiseen suoraan toimijoiden välillä.

Rakennetun ympäristön tietojen yhteentoimivuus

Yhteentoimivat rakennetun ympäristön ydintiedot sujuvoittavat kunnissa tehtävää kaupunkikehitys-, rakentamis- ja kunnossapitotoimintaa ja vähentävät tiedon konvertointiin käytettyä aikaa. Kun tiedot ovat yhteentoimivia, voidaan niitä hyödyntää suoraan kunnan rajapinnasta useilla eri sovelluksilla - samanlaisina ja jatkuvina yli kunta- ja organisaatiorajojen. Esimerkiksi infrakehittämishankkeissa tiedot liikkuvat prosessin edetessä molempiin suuntiin kunnan ja yksityisen sektorin välillä.

Kuntaliitto pitää tärkeänä, että tulevaisuudessa kaikista kunnista avataan samanlaiset, sekä rakenteeltaan, sisällöltään että merkitykseltään yhteneväiset, salatut tai avoimet rajapinnat rakennetun ympäristön ydintietojen osalta. Rakennetun ympäristön ydintietoja ovat esimerkiksi osoitteet, kiinteistöt, asema- ja yleiskaavat, rakennukset sekä katujen ja muun infran tiedot.

Kun tieto syntyy alkuperäisessä lähteessään yhteentoimivana, sitä ei tarvitse konvertoida eri muotoihin tai kerätä päällekkäisiin rekistereihin. Yhteentoimivasta tiedosta voidaan tuottaa lukuisia jatkuvasti päivittyviä tietopalveluita.

Tulevaisuuden tavoitteena on samanlaiset (salatut tai avoimet) rajapinnat jokaisesta Suomen kunnasta tärkeimpien ydintietojen osalta.

Kaikkia tietoja ei julkaista avoimissa rajapinnoissa. Esimerkiksi infrarakentamis- ja vesihuollon kunnossapitotehtävissä tiedot virtaavat kunnan ja yritysten välillä salattujen rajapintojen välityksellä.

Yhteentoimivuus ei tarkoita, että tiedot kerätään yhteen tietovarantoon. Yhteentoimivuuden tulee tarkoittaa, että jatkuvasti päivittyviä tietoja voidaan käyttää alkuperäisestä lähteestään useilla eri ohjelmistoilla yli organisaatio- ja kuntarajojen.

Yhteentoimivuus tarkoittaa myös toimintaprosessien yhteentoimivuutta niin, että tieto virtaa prosessin vaiheesta toiseen oikeanlaisena ja kukin vaihe luo prosessiin ennalta määritellyt, seuraavan prosessin vaiheessa tarvittavat tiedot.

Rakennetun ympäristön digihankkeiden rahoitus kunnille

Kun tavoitteena on valtakunnallinen yhteentoimivuus, on tärkeää, että kuntien tehtävissä ja toimintaprosesseissa syntyvä tieto nähdään tärkeänä osana valtakunnallista digikehitystä ja järjestetään rahoitusta ja tukea kunnissa tarvittaviin kehitystöihin ja rajapintojen avaamisiin. Tavoitteena tulee olla toimivat ja kestävät ratkaisut, joilla toimintaa ja tiedonhallintaa sujuvoitetaan vuosiksi eteenpäin.

Lainsäädäntö- ja digihankkeiden taloudelliset vaikutukset tulee arvioida jokaisessa hankkeessa huolellisesti. Valtakunnalliseen yhteentoimivuuteen tähtäävissä hankkeissa ei ole kyse kuntien "omien" järjestelmien kehittämisestä, vaan valtakunnan tason tavoitteesta, jonka toimeenpanemiseksi tarvitaan riittävä taloudellinen tuki kunnille, joiden tehtävissä ko. tiedot syntyvät.

Kuntaliitto valvoo kuntien etuja ja pyrkii varmistamaan, että kaikkien lainsäädäntöhankkeiden vaikutustenarvioinnit tehdään asianmukaisesti ja uusien velvoitteiden toimeenpanoon järjestetään riittävä rahoitus kunnille. Lainsäädäntöhankkeiden budjeteissa tulisi aina huomioida kunnille tarvittava rahoitus - ei pelkästään valtion järjestelmän kehittämisen osuus. Tietojärjestelmän arvokkain osa on itse ajantasainen ja laadukas tieto, joka syntyy suurelta osin kuntien tehtävissä ja järjestelmissä.

Kunnat investoivat joka vuosi miljoonia tarkkaan pohjakartoitukseen, asemakaavoitukseen ja digitaalisten aineistojen tuotantoon. On tärkeää, että datatalous toteutuu reiluin pelisäännöin. Tietopalveluista saatavat tulot tulee ohjata sinne, missä tieto tuotetaan. Reilu datatalous on edellytys laadukkaan tiedon tuottamiselle.

Valtakunnallisen yhteentoimivuuden toimeenpano edellyttää uusien tietorakenteiden käyttöönottoa kaikissa Suomen kunnissa. Kyseessä on valtava hanke, jonka toteutukseen tarvitaan rahoitusta kuntiin, joiden tehtävissä valtaosa rakennetun ympäristön tiedoista syntyy.

Tavoitteena tulee olla kestävän digitalisaation periaattein rakennetut laadukkaat ja jatkuvasti päivittyvät digitaaliset palvelut, joiden toteutus on viety loppuun saakka.

Jotta digitaalisuus ja ajanmukainen palvelutaso toteutuisivat valtakunnallisesti, tarvitaan tukea digikyvykkyyden nostamiseen myös heikoimmat kunnat huomioiden.

Kuntaliiton kokemuksen mukaan vain ne valtion digihankkeet, joiden toimeenpanoa on tuettu kunnissa taloudellisesti, ovat toteutuneet laadukkaina.

Avustus kuntien rakennetun ympäristön digitalisaation edistämiseen

VM-digikannustinrahoitus

Valtiovarainministeriö jakoi kunnille vuosina 2019-22 digikannustinrahoitusta digitalisaatiota edistäviin hankkeisiin, jotka ovat kuntien toimintatapoja ja palveluprosesseja uudistavia sekä niiden laatua ja vaikuttavuutta parantavia sekä jotka toteutettiin useamman kunnan yhteistyönä.  

Kuntaliitto käynnisti vuosina 2021-22 useita laajoja kuntien rakennetun ympäristön digitalisaation yhteishankkeita, joilla edistettiin kuntien välistä yhteiskehittämistä, kuntien yhtenäisten prosessien kehittämistä, ohjelmistoriippumattomuutta sekä valtakunnallista yhteentoimivuutta. Yhteentoimivuutta edistävissä hankkeissa on eduksi, että hankeringit ovat laajoja, jolloin samat toimintaprosessit toteutetaan yhdellä kertaa useissa kunnissa ja samassa hankkeessa useisiin ohjelmistoihin. Ohjelmistojen kautta yhteentoimivat mallit skaalautuvat myöhemmin myös muihin kuntiin.

Kuntaliitto käynnisti vuosina 2021-22 seuraavat kuntien yhteishankkeet:

Vuosi 2021:

  • RAVA3PRO/Kunnan rakennusvalvonnan sähköisen lupaprosessin edelleen kehittäminen ja prosessien automatisointi, päähakijakuntana Helsingin kaupunki, mukana 23 kuntaa, VM-digikannustinrahoitus 980 000 €
  • PIKURA/Pienten kuntien rakennusvalvonnan sähköisen asiointipalvelun käyttöönotto sekä ylikunnallisen yhteistyön kehittäminen, päähakijakuntana Rääkkylän kunta, mukana 22 kuntaa, VM-digikannustinrahoitus 447 000 €
  • KAATIO/Kaavan tuottaminen vakioidun tietomallin mukaisena eri ohjelmistoin, päähakijakuntana Oulun kaupunki, mukana 16 kuntaa, VM-digikannustinrahoitus 572 000 €
  • PIKUPATE/Pienten kuntien paikkatiedon hallinnan kokonaisvaltainen kehittäminen ja toiminnan tehostaminen, päähakijakuntana Tyrnävän kunta, mukana 24 kuntaa, VM-digikannustinrahoitus 697 000 €
  • INFRA-O-2/Kuntien rakennetun ympäristön infraomaisuuden hallinnan tietomallin toteutus ja tietovirrat, päähakijakuntana Espoon kaupunki, mukana 9 kuntaa, VM-digikannustinrahoitus 571 000 €
  • KEKE/Kiinteistöjen ennakoivan kunnossapidon mittarointi ja olosuhde- ja energiaseurannan kehittäminen digitalisaation ja automaation avulla, päähakijakuntana Espoon kaupunki, mukana 4 kuntaa, VM-digikannustinrahoitus 349 500 €

Vuosi 2022:

  • KATTI/Kaavatietojen digitalisointi sekä kunnan kaavayhdelmän digitointiohje, päähakijakuntana Lohjan kaupunki, mukana 19 kuntaa, VM-digikannustinrahoitus 1.21 M€
  • INDIKO/Kunnan infrapalvelujen digitalisointi sekä koulutusmateriaali kunnan kriittisen infran hallinnointiin, päähakijakuntana Sysmän kunta, VM-digikannustinrahoitus 799 000 €

 

Ympäristöministeriön järjestöille suunnattu avustus

Vuonna 2021 Kuntaliitto haki YM:ltä avustusta rakennusjärjestyksen tietomallin määrittelytyöhön. YM myönsi hankkeelle 56 000 €. Hanke toteutettiin Kuntaliiton, kuntien ja Spatineo Oy:n sekä ympäristöministeriön ja Syken yhteistyönä. Hankkeeseen osallistuivat Helsingin, Espoon, Vantaan, Jyväskylän ja Mikkelin kaupungit sekä Kirkkonummen ja Rääkkylän kunnat. Hankkeessa syntyi rakennusjärjestyksen loogisen tietomallin ensimmäinen versio.  

 

Reilu datatalous ja kuntien tieto-omaisuus

Kuntien prosesseissa syntyy suuri määrä yhteiskunnan kannalta arvokasta tietoa, jonka nopea saatavuus tehostaa niin julkishallinnon tehtäviä kuin yksityisen sektorinkin tarjoamia rakennetun ympäristön palveluja. Osa kunnan tuottamista tiedoista tarjotaan maksuttomana ja osasta peritään maksuja, joilla katetaan jatkuvan tiedontuotannon ja rajapintapalvelujen kustannuksia.

Kunnat investoivat joka vuosi miljoonia euroja rakentamistoiminnassa tarvittavaan tarkkaan pohjakartoitukseen, asemakaavoitukseen ja digitaalisten infratietojen ylläpitoon (kuten vesijohtoverkot). Rakennetun ympäristön palvelut, kuten kaavoittaminen ja infran kehittäminen ja ylläpito, edellyttävät rakennetun ympäristön tarkkojen paikkatietojen jatkuvaa ylläpitoa. On tärkeää, että datatalous toteutuu reiluin pelisäännöin. Tietopalveluista saatavat tulot tulee ohjata sinne, missä tieto tuotetaan ja missä datan jatkuvan tuotannon kustannukset syntyvät. Reilu datatalous on edellytys laadukkaan tiedon tuottamiselle.

Kunnat päättävät itse tieto-omaisuudestaan ja sen luovutuksen periaatteista. Tiedonhallintalain mukaan viranomaisen on luovutettava tarvittavat tiedot toisen viranomaisen lakisääteiseen tehtävään maksutta. Muista tiedon luovutuksista ja julkaisuista tulee sopia aina tiedon alkuperäisen tuottajan kanssa.

Kaikkia tietoja ei voida julkaista avoimesti. Kunnat tarjoavat rajapintapalveluja, joiden kautta tiedot virtaavat salatusti ja jatkuvasti päivittyvinä niitä tarvitseville KIRA-alan yrityksille ja tietopalvelukehittäjille. 

Tavoitteena tulee olla tietojen nopea saatavuus. Kaikki helposti saatavilla oleva tieto ei kuitenkaan ole aina avointa ja maksutonta.

Osa tiedoista välitetään salattujen rajapintojen kautta. 

Rakennetun ympäristön digitalisaatioon liittyviä valtakunnallisia hankkeita:

MRL-kokonaisuudistus ja RYHTI-hanke

Ympäristöministeriössä on ollut valmisteilla Maankäyttö- ja rakennuslain uudistus ja siihen liittyvä RYHTI-hanke sekä RYTJ-lain valmistelu. Tapahtumien pääkohdista löydät tietoa tältä sivulta.

MRL:n kokonaisuudistus ja RYHTI-hanke koskevat erityisesti kuntia, sillä asema- ja yleiskaavoitus sekä rakennusvalvonta kuuluvat kuntien itsehallinnollisiin tehtäviin. Asema- ja yleiskaava- sekä rakennuslupatiedot syntyvät näissä kuntien itsenäisissä tehtävissä kuntien järjestelmillä ja tallennetaan kuntien tietovarantoihin. Näihin tehtäviin liittyvät viranomaispäätökset tehdään kunnissa kunnan demokraattisen päätöksentekojärjestelmän mukaisesti ja arkistoidaan kunnan arkistoon. 

On tärkeää, että valtakunnallinen tiedonhallinta toteutetaan kunnan itsenäinen päätösvalta, tehtävät ja tiedonhallintakokonaisuus huomioiden. Kunnissa kaava- ja rakennuslupatiedot kuuluvat samaan tiedonhallintakokonaisuuteen esimerkiksi kiinteistö-, osoite- ja infratietojen kanssa. Valtiolla vastaava tiedonhallintakokonaisuus hajaantuu useiden ministeriöiden hallinnonalojen alle. 

Eduskunta hyväksyi 24.2.2023 lakiehdotuksen koskien rakennetun ympäristön tietojärjestelmää ja maankäyttö- ja rakennuslain muuttamista ympäristövaliokunnan mietinnössä kirjatuin muutoksin. Valiokunta suhtautui vakavasti Kuntaliiton esittämiin tarpeisiin kunnille aiheutuvista kustannuksista. Lain aiheuttamiin digivelvoitteisiin on varattu 15 miljoonaa euroa vuosille 2023-26. Uusien rakentamislupien tiedot tulee pystyä toimittamaan kunnista rakennetun ympäristön tietojärjestelmään 2027 loppuun mennessä. Uusien yleis- ja asemakaavojen sekä tonttijakojen tietomallit tulee pystyä toimittamaan kunnista rakennetun ympäristön tietojärjestelmään vuoden 2028 loppuun mennessä. 

 

 

Valtakunnallisen osoitetietojärjestelmän kehittäminen

Osoitteet syntyvät kuntien päätöksillä kuntien kaavoitus-, tontinjako- sekä rakennusvalvontatehtävien yhteydessä tai erillisellä päätöksellä. Uusi katu nimetään asemakaavan laatimisen yhteydessä. Asemakaava-alueen osoitenumerointi syntyy yleensä tonttijakovaiheessa. Haja-asutusalueella uusi osoite päätetään usein rakennusluvan yhteydessä.

Noin 200 kunnalla on käytössään  digitaalinen osoiterekisterisovellus, jolla ylläpidetään ja hallinnoidaan kunnan osoitetietoja. Osoiterekisteri on kunnissa osa laajempaa rekisterikokonaisuutta, johon kuuluvat myös mm. kunnan rakennus-, kiinteistö- ja kaavarekisteri sekä kunnan maaomaisuustiedot. Osoitepäätökset tehdään yksinomaan kunnan toimesta kunnan järjestelmissä. Kunnan osoiterekisteri on osoitetiedon master eli alkuperäinen tallennuspaikka. Osoitteet linkittyvät kunnan perusrekisterikokonaisuudessa kaavayksiköihin, kiinteistöihin, rakennuksiin ja infran kohteisiin.

Maanmittauslaitos valmistelee uuden, kokoavan osoitetietojärjestelmän (OTJ) kehittämistä. Vuosina 2020-22 työtä ohjasi strateginen ohjausryhmä, joka koostui eri ministeriöiden, virastojen, kuntien ja Kuntaliiton edustajista. Ryhmässä pohdittiin tarvittavaa lainsäädäntöä, tiedonhallintaa sekä tehtiin yhteisiä linjauksia tietojärjestelmän kehittämiselle. Toteutusvaiheessa tarvitaan rahoitusta sekä Maanmittauslaitoksen OTJ:n kehittämiseen että kunnissa tehtävään yhteentoimivuuden toteutukseen, osoitteiden laadun parannukseen sekä tietojen välitykseen.

Osoitetietojärjestelmä on laaja yhteistyöhanke, jossa valtakunnallisen kokoavan tietojärjestelmän kehittämisestä ja ylläpidosta vastaisi Maanmittauslaitos. Kunnan osoiterekisterit ovat osa valtakunnallista kokonaisjärjestelmää. Kunnat vastaavat osoitepäätöksistä, osoitetietojen tuotannosta ja niiden jatkuvasta päivittämisestä osana kunnan itsenäistä päätöksentekoa. Tiedon laadun kannalta on tärkeää, että kaikki tietojen päivitykset ja korjaukset tehdään kunnan järjestelmässä, jossa osoitetiedot syntyvät. Tiedot välitetään kuntien järjestelmistä kokoavaan järjestelmään automaattisin menetelmin. Tietojen laatua valvotaan useissa prosessin vaiheissa.

OTJ:stä osoitetietoja julkaistaan yhdenmukaisina yli kuntarajojen. Rajapinnan kautta saatavilla olevaa osoitetietoa voi tarkastella eri sovelluksilla. Valtakunnallisia osoitetietoja voidaan hyödyntää useiden toimialojen, kuten pelastustoimen, kaupan ja logistiikan, palvelutoiminnassa sekä uusien tietopalvelujen kehittämisessä.

Tavoitteena on yhteneväisten, laadukkaiden ja ajantasaisten osoitetietojen nopea saatavuus yli kuntarajojen.

Tärkeää on, että kaikki muutokset tehdään tiedon alkuperäiseen tallennuspaikkaan ja että tiedonhallinnan kehitystyössä huomioidaan hankkeessa mukana olevien toimijoiden roolit.

Tieliikennelaki ja DigiRoad-järjestelmä

Uusi tieliikennelaki astui voimaan kesäkuussa 2020. Uuden lain myötä tienpitäjillä on velvoite toimittaa tietoja liikenteenohjauslaitteista, kuten liikennemerkeistä, ajoratamaalauksista ja liikennevaloista Väylän Digiroad-järjestelmään. Velvoite koskee myös Väylää ja ELY-keskuksia valtion omistamien teiden ylläpitäjinä sekä yksityisteiden tiekuntia. Velvoite tietojen ajantasaisuudesta on valtion ja kaupungin avustusten saamisen edellytys.

Liikennemerkkitietojen toimitusvelvollisuus koskee uusien liikennemerkkien asettamista ja olemassa olevien merkkien päivittämistä.

Tavoitteena on, että kunta tuottaa liikennemerkkitiedot kunnan tietovarantoon, josta tiedot virtaavat automaattisesti valtakunnalliseen DigiRoad-palveluun tai vaihtoehtoisesti, jos kunta näin haluaa, kunta voi tuottaa tiedon suoraan DigiRoad-palveluun, josta tiedot ovat saatavissa rajapinnan kautta kunnan järjestelmiin. Liikennemerkkien avoimeen symbolikirjastoon voi tutustua tästä.

Tavoitteena on liikennemerkkitietojen kerääminen mobiilisti suoraan kentältä kunnan kunnossapitotöiden yhteydessä, tietojen tallentaminen kunnan tietovarantoon, tietojen julkaisu kunnan rajapintaan sekä tietojen automaattinen virtaaminen kunnasta valtakunnalliseen DigiRoad-palveluun.

Luvat ja valvonta -hanke

Valtion ympäristönsuojelun lupa- ja valvontatehtäviä hoidetaan valtion viidessätoista ELY-keskuksessa ja kuudessa aluehallintovirastossa.

Kuntien ympäristönsuojeluviranomaisen lupa- ja valvontatehtäviä hoidetaan kunnan omana toimintana tai kuntien yhteistoimintana, yhteensä noin 200:ssa toimintayksikössä.

Ympäristölupa-asiakkaita voivat olla niin yritykset, järjestöt, yhteisöt kuin luonnolliset henkilötkin.

Työ- ja elinkeinoministeriössä on meneillään Luvat ja valvonta –hanke, jossa tavoitellaan ympäristölupien palvelu- ja käsittelyprosessien yhteensovittamista yli organisaatio- ja viranomaisrajojen. Kuntaliitto seuraa hankkeen etenemistä ja selvittelee kuntien lupajärjestelmien liittämistä 'yhden luukun' palveluun. Liittyminen edellyttää vielä prosessien tarkempaa kehittämistä ja testaamista sekä rahoitusta kunnille palveluun liittymiseen.

Erityisesti organisaatiorajat ylittävää ympäristölupakäsittelyprosessia, käsittelyprosessin seurantaa sekä asiakkaan ja toimijoiden välistä vuorovaikutusta tulisi kehittää.

Luontotiedon hallinta

Luonnonsuojelulaki tuli voimaan 1.6.2023. Lain valmistelun aikana yhdeksi keskeiseksi teemaksi nostettiin luontotiedon hallinta, jonka kehittämistä pohtimaan perustetiin vuonna 2020 oma alatyöryhmä. Kuntaliitto osallistui työryhmän työskentelyyn. Tutustu työryhmän työhön täältä.

Luontotiedon hallinta -työryhmän loppuraportti julkaistiin 9.2.2021. 

Osana valmistelutyötä Kuntaliitto toteutti loppusyksyllä 2020 kyselyn, joilla selvitettiin luontotiedon käyttöä kunnissa ja maakuntien liitoissa. Alla kyselyjen tulokset.

Kuntien luontotiedon hallinta

Maakuntien liittojen luontotiedon hallinta

Video- ja podcast-materiaalit

Kunnan rooli rakennetun ympäristön kehittäjänä -video:


"8 oppia kuntien digitalisaatiosta" -podcast: Miten digitalisaatio rikastaa ympäristöämme?

Kuntaliiton asiantuntijat, jotka voivat kertoa lisää

Löydä lisää sisältöä samoista teemoista
Kuvituskuva.

EU-vaalit ovat kuntavaalit

Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista. 

EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.

Tutustu EU-vaalikauden tavoitteisiimme

Tule mukaan norminmurtajien joukkoon!

Mitä normeja tarkalleen ottaen voisi keventää? Murrettavien normien keräämisen hetki on nyt! Kuntaliitto kutsuu norminkeruuseen jokaista kaupunkia ja kuntaa, sen viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä.​ 

Tutustu norminmurtajat-kokonaisuuteen.

Kuntaliiton ratkaisut teknisen toimen osaajapulaan

Teknisen alan työvoimapula on pahenemassa. Kunnista puuttuu kaavoittajia, rakennustarkastajia, kiinteistöinsinöörejä ja rakennuttajia sekä monia muita maankäytön, rakentamisen ja infrapalvelujen ammattilaisia.

Tutustu Kuntaliiton ratkaisuihin!

Digisumpit-kuvituskuva.

Tervetuloa digisumpeille!

Digisumpit on torstaisin pidettävä etätilaisuus kuntien digikehittäjille. Digisumpit on tarkoitettu kuntien osaamisen jakamista ja verkostoitumista varten. 

Digisumppien ajankohdat ja aiheet.