Kuntien palveluprosesseissa syntyy suuri määrä yhteiskunnan toiminnan kannalta tärkeää tietoa. Kunta tuottaa ja ylläpitää tietojaan, jotta se voi palvella kuntalaisiaan – kuten kaavoittaa kehittyviä alueita, luovuttaa tontteja, myöntää rakennuslupia, rakentaa, ylläpitää ja hoitaa katuja ja viheralueita sekä kunnan omistamia tiloja, kuten kouluja ja päiväkoteja - tehokkaasti ja laadukkaasti.
Kunnissa uusien alueiden suunnittelu, rakentaminen sekä infran kunnossapito toteutetaan usein yhteistyössä yksityisten yritysten kanssa. Jotta palvelutuotannossa tarvittavat tiedot liikkuisivat toimijoiden välillä jatkuvasti päivittyvinä tietovirtoina, on kunnissa viime vuosina otettu käyttöön selainpohjaisia tietopalveluja sekä avattu tietopalvelurajapintoja, joiden kautta tietoja voidaan tarkastella aina ajantasaisina useilla kaupallisilla tai avoimesti käytössä olevilla sovelluksilla. Rajapintojen kautta tiedot virtaavat automaattisesti myös valtion organisaatioille.
Kuntaliitto tukee kuntia rakennetun ympäristön digitalisaatiossa. Kuntaliitto toimii siltana kunnista valtion organisaatioihin ja osallistuu aktiivisena kehittäjäkumppanina valtakunnallisiin digikehitys- ja lainvalmisteluhankeisiin. Tavoitteenamme on substanssin toiminnan, digitalisaation ja lainsäädännön kehittäminen yhtenä toimivana kokonaisuutena kunnan tehtävät, palvelut ja tiedon tuotannon prosessit huomioiden.
Kuntien tuottamat tiedot – kuten asema- ja yleiskaavat, osoitteet, tontti- ja kiinteistötiedot, rakennusrekisterin tiedot, katujen ja muun infran tiedot, 3D-kaupunkimallit – ovat rakennetun ympäristön tietojohtamisen ja tulevaisuuden älykaupunkisovellusten kivijalka.
Eri ministeriöiden alaisissa virastoissa on valtakunnallisia tietovarantoja, joiden tiedot perustuvat suurelta osin kuntien tuottamiin ja omistamiin tietoihin. Valtion viranomaiset hyödyntävät näitä tietoja omissa viranomaistehtävissään. Toimivilla rajapintaratkaisuilla tiedot voidaan päivittää kunnan järjestelmistä valtakunnallisiin tietopalveluihin sitä mukaa kuin tiedot muuttuvat - ilman tietojen erillistä 'toimittamista’.
Yhteentoimivan ja jatkuvasti päivittyvän tiedon lisäksi on ensiarvoisen tärkeää, että valtakunnallinen tiedonhallinta on toteutettu järkevästi. On tärkeää tiedostaa eri organisaatioiden roolit ja vastuut tiedon tuottajina ja hyödyntäjinä. Kaikki muutokset tietoihin tulee päivittää aina tiedon alkuperäiseen syntypaikkaan.
Valtakunnallisessa tiedonhallinnassa on nykyisellään paljon puutteita, jotka johtavat siihen että samojakin tietoja ylläpidetään useissa eri organisaatioissa päällekkäisesti.
Kuntaliitto on valtakunnallisen tiedonhallinnan aktiivinen kehittäjä. Tavoitteenamme on, että tiedot virtaavat yhteentoimivina organisaatiosta toiseen hallitusti niin, että päällekkäinen työ poistuu ja tietovarannot pysyvät laadukkaina. Tämä edellyttää valtakunnallisen tiedonhallinnan kehittämistä niin, että tiedot virtaavat paitsi kunnista valtion tietovarantoihin, myös valtion tietovarantojen välillä ja valtiolta takaisin kuntiin päin.
Kuntien työn kannalta on tärkeää, että valtakunnalliset tietovarannot ja niiden väliset tietovirrat on toteutettu järkevästi. Oikean suuntaisilla, automaattisilla tietovirroilla huolehditaan tietojen jatkuva päivittyminen ja estetään päällekkäinen työ.
Yhteentoimivat ydintiedot sujuvoittavat organisaatioiden välistä yhteistyötä ja vähentävät tiedon konvertointiin käytettyä aikaa.
Kuntaliitto pitää tärkeänä, että tulevaisuudessa kaikista kunnista avataan samanlaiset, sekä rakenteeltaan, sisällöltään että merkitykseltään yhteneväiset rajapinnat rakennetun ympäristön ydintietojen osalta. Rakennetun ympäristön ydintietoja ovat esimerkiksi osoitteet, kiinteistöt, asema- ja yleiskaavat, rakennukset, katujen ja muun infran tiedot sekä ympäristötiedot. Kun tiedot ovat yhteentoimivia, voidaan niitä hyödyntää suoraan rajapinnasta useilla eri sovelluksilla - samanlaisina ja jatkuvina yli kuntarajojen.
Tulevaisuuden tavoitteena on samanlaiset rajapinnat jokaisesta Suomen kunnasta tärkeimpien ydintietojen osalta.
Kun tavoitteena on valtakunnallinen yhteentoimivuus, on tärkeää, että kuntien tuottama tieto nähdään tärkeänä osana valtakunnallista digikehitystä ja järjestetään rahoitusta ja tukea myös kunnissa tarvittaviin järjestelmämuutoksiin ja rajapintojen avaamisiin. Tavoitteena tulee olla toimivat ja kestävät ratkaisut, joilla toimintaa sujuvoitetaan vuosiksi eteenpäin.
Kuntaliitto tekee ministeriöiden kanssa aktiivista yhteistyötä valtakunnallisten hankkeiden rahoituksen järjestämiseksi.
Valtakunnallinen yhteentoimivuus edellyttää uusien rakenteiden käyttöönottoa kaikissa Suomen kunnissa. Kyseessä on suuri hanke, jonka toimeenpanoon tarvitaan rahoitusta myös kuntiin.
Taloudellinen tuki kunnille tärkeää
Lainsäädäntö- ja digihankkeiden taloudelliset vaikutukset tulee arvioida huolellisesti. Valtakunnalliseen yhteentoimivuuteen tähtäävissä hankkeissa ei ole kyse kuntien "omien" järjestelmien kehittämisestä, vaan valtakunnan tason tavoitteesta, jonka toimeenpanemiseksi tarvitaan riittävä taloudellinen tuki myös kuntiin.
Jotta digitaalisuus ja ajanmukainen palvelutaso toteutuisivat valtakunnallisesti, tarvitaan tukea digikyvykkyyden nostamiseen myös heikoimmat kunnat huomioiden.
Eri ministeriöiden laki- ja digitalisaatiohankkeisiin tulisi sisällyttää lain täytäntöönpanon kustannukset kunnissa.
Kuntaliiton kokemuksen mukaan vain ne valtiolähtöiset digihankkeet, joiden toimeenpanoa kunnissa on tuettu taloudellisesti, ovat toteutuneet laadukkaina.
Kuntien tuottamien tietojen välittäminen valtion organisaation kehittämään kokoavaan tietopalveluun jatkuvasti päivittyvänä virtana tulee nähdä tärkeänä osana valtakunnallista digikehityshanketta.
Tavoitteena tulee olla kestävän digitalisaation periaattein rakennetut laadukkaat ja jatkuvasti päivittyvät digitaaliset palvelut, joiden toteutus on viety loppuun saakka.
Valtiovarainministeriön toteuttamassa vuoden 2021 digikannustinrahoitushaussa avustusta myönnettiin kuntien digitalisaatiota edistäviin hankkeisiin, jotka ovat kuntien toimintatapoja tai palveluprosesseja uudistavia sekä niiden laatua ja vaikuttavuutta parantavia. Tänä vuonna edellytyksenä rahoitukselle oli, että hankkeet toteutetaan useamman kunnan yhteistyönä. Avustusta myönnettiin yhdelletoista rakennetun ympäristön digitalisaation hankkeelle ja kuudelle digitaalista turvallisuutta edistävälle hankkeelle. Lisäksi neljä rakennetun ympäristön digitalisaatioon liittyvää hanketta on vielä jatkoselvittelyssä.
Kuntaliitto oli tukemassa kuntia hankkeiden määrittelyssä, avustushakemusten valmistelussa ja kuntakonsortioiden muodostamisessa erityisesti sellaisten hankkeiden osalta, jotka liittyvät valtakunnallisen yhteentoimivuuden edistämiseen. Yhteentoimivuutta edistävissä hankkeissa on eduksi, että hankeringit ovat laajoja, jolloin samat käytänteet skaalautuvat hankkeen myötä yhdellä kertaa useisiin kuntiin. Laajoissa hankkeissa myös samat, määritellyt toimenpiteet on mahdollista toteuttaa useiden ohjelmistotoimittajien toteutuksina. Ohjelmistojen kautta yhteentoimivat mallit skaalautuvat myös muihin kuntiin.
Lisätietoja avustuksen saaneista hankkeista.
Kuntien prosesseissa syntyy suuri määrä yhteiskunnan kannalta arvokasta tietoa, jonka nopea saatavuus tehostaa niin julkishallinnon tehtäviä kuin yksityisen sektorin tarjoamia palveluja. Osa tiedoista tarjotaan maksuttomana ja osasta peritään maksuja, joilla katetaan tiedon jatkuvan tuotannon ja päivityksen aiheuttamia kustannuksia.
Kunnat päättävät itse tieto-omaisuudestaan ja sen luovutuksen periaatteista. Tiedonhallintalain mukaan viranomaisen on luovutettava tarvittavat tiedot toisen viranomaisen lakisääteiseen tehtävään. Muista tiedon luovutuksista ja julkaisuista tulee sopia aina tiedon alkuperäisen tuottajan kanssa.
Kuntaliitto valmistelee suositusta rakennetun ympäristön tietojen luovutusten ja sopimuskäytänteiden osalta.
Tavoitteena tulee olla tietojen nopea saatavuus. Kaikki helposti saatavilla oleva tieto ei kuitenkaan ole aina maksutonta.
Valtion ympäristönsuojelun lupa- ja valvontatehtäviä hoidetaan valtion viidessätoista ELY-keskuksessa ja kuudessa aluehallintovirastossa.
Kuntien ympäristönsuojeluviranomaisen lupa- ja valvontatehtäviä hoidetaan kunnan omana toimintana tai kuntien yhteistoimintana, yhteensä noin 200:ssa toimintayksikössä.
Ympäristölupa-asiakkaita voivat olla niin yritykset, järjestöt, yhteisöt kuin luonnolliset henkilötkin.
Työ- ja elinkeinoministeriössä on meneillään Luvat ja valvonta –hanke, jossa tavoitellaan palvelu- ja käsittelyprosessien asiakaslähtöistä yhteensovittamista yli organisaatio- ja viranomaisrajojen.
Kuntaliitto seuraa hankkeen etenemistä ja selvittelee kuntien lupajärjestelmien liittämistä valtakunnalliseen palveluun. Tavoitteena on toteuttaa liittyminen tehokkaasti useampi kunta kerrallaan. Liittyminen edellyttää vielä prosessien tarkempaa testaamista.
Tavoitteena on sujuva palvelu asiakkaille sekä toimiva viranomaisten yhteistyö. Erityisesti organisaatiorajat ylittävää ympäristölupakäsittelyä, käsittelyprosessin seurantaa sekä asiakkaan ja toimijoiden välistä vuorovaikutusta tulisi kehittää digitaalisin keinoin.
Ympäristönministeriössä on meneillään Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) kokonaisuudistus sekä Ryhti-hanke, jonka yhtenä tavoitteena on rakennetun ympäristön tietojen valtakunnallinen yhteentoimivuus. Asema- ja yleiskaavat on tarkoitus tuottaa jatkossa kaikissa kunnissa saman yhteisen tietomallin mukaisina.
Ympäristöministeriö koordinoi rakennetun ympäristön tietojen standardointia. MRL:n kokonaisuudistus ja RYHTI-hanke koskevat erityisesti kuntia, sillä asema- ja yleiskaavoitus sekä rakennusvalvonta kuuluvat kuntien itsehallinnollisiin tehtäviin. Asema- ja yleiskaava- sekä rakennuslupatiedot syntyvät näissä kuntien itsenäisissä tehtävissä.
Tiedon laadun kannalta on äärimmäisen tärkeää, ettei kuntien vastuulle kuuluvia tietoja, kuten ajantasa-asemakaavaa, aleta päällekkäisesti ylläpitää valtion organisaation toimesta keskitetyssä tietovarannossa. Tiedot tulee aina hakea alkuperäisestä tiedontallennuspaikasta tiedonhallintalain mukaisesti, eikä julkisorganisaatioiden tule ylläpitää samoja tietoja päällekkäisesti.
Tavoitteena on rakennetun ympäristön tietojen valtakunnallinen yhteentoimivuus.
Osoitteet syntyvät kuntien päätöksillä kuntien kaavoitus-, tontinjako- sekä rakennusvalvontatehtävien yhteydessä. Uusi katu nimetään asemakaavan laatimisen yhteydessä. Asemakaava-alueen osoitenumerointi syntyy yleensä tonttijakovaiheessa. Haja-asutusalueella uusi osoite päätetään rakennusluvan yhteydessä.
Noin 200 kunnalla on käytössään digitaalinen osoiterekisterisovellus, jolla ylläpidetään ja hallinnoidaan kunnan osoitetietoja. Osoiterekisteri on kunnissa osa laajempaa rekisterikokonaisuutta, johon kuuluvat myös mm. rakennus- ja huoneistorekisteri, kiinteistö- sekä kaavarekisteri.
Tulevaisuuden tavoite on, että osoitetiedot julkaistaan kaikista kunnista samanlaisina, jatkuvina tietovirtoina valtakunnalliseen osoitetietojärjestelmään ja sieltä edelleen kaikille osoitetiedon tarvitsijoille.
Jatkuvien tietovirtojen ja automaattisten laadunvalvontamenetelmien avulla osoitetiedot päivittyvät esimerkiksi Hätäkeskuksen palveluihin nykyistä nopeammin.
Maanmittauslaitos valmistelee uuden valtakunnallisen osoitetietojärjestelmän (OTJ) kehittämistä. Työtä ohjaa strateginen ohjausryhmä, joka koostuu eri ministeriöiden, virastojen, kuntien ja Kuntaliiton edustajista. Ryhmässä pohditaan tarvittavaa lainsäädäntöä sekä tehdään yhteisiä linjauksia tietojärjestelmän kehittämiselle.
Osoitetietojärjestelmä on laaja yhteistyöhanke, jossa valtakunnallisen tietojärjestelmän kehittämisestä ja ylläpidosta vastaisi Maanmittauslaitos. Osoitetietojen tuotannosta ja niiden jatkuvasta päivittämisestä osana kunnan päätöksentekoa vastaavat kunnat. Tiedon laadun kannalta on tärkeää, että kaikki tietojen päivitykset ja korjaukset tehdään kunnan järjestelmään. Valtakunnallinen järjestelmä valvoo tietojen laatua automaattisesti useissa prosessin vaiheissa.
Valtakunnallinen osoitetietojärjestelmä tarjoaa tulevaisuudessa yhdenmukaiset rajapinnat osoitetietojen tarkasteluun ja hyödyntämiseen yli kuntarajojen. OTJ:stä osoitetiedot julkaistaan ja jaetaan kaikkien kuntien osalta samanlaisina. Avoimessa rajapinnassa saatavilla olevaa osoitetietoa voi tarkastella eri sovelluksilla. Osoitetietoja voidaan hyödyntää uusien valtakunnallisten tietopalvelujen kehittämisessä.
Tavoitteena on yhteneväisten, laadukkaiden ja ajantasaisten osoitetietojen nopea saatavuus yli kuntarajojen. Tärkeää on, että kaikki muutokset tehdään tiedon alkuperäiseen tallennuspaikkaan.
Uusi tieliikennelaki astui voimaan kesäkuussa 2020. Uuden lain myötä tienpitäjillä on velvoite toimittaa tietoja liikenteenohjauslaitteista, kuten liikennemerkeistä, ajoratamaalauksista ja liikennevaloista Väylän Digiroad-järjestelmään. Velvoite koskee myös Väylää ja ELY-keskuksia valtion omistamien teiden ylläpitäjinä sekä yksityisteiden tiekuntia. Velvoite tietojen ajantasaisuudesta on valtion ja kaupungin avustusten saamisen edellytys.
Liikennemerkkitietojen toimitusvelvollisuus koskee uusien liikennemerkkien asettamista ja olemassa olevien merkkien päivittämistä.
Kuntaliitto ja Väylä perustivat vuoden 2020 lopussa LOL (liikenteenohjauslaitteet)-kehitysryhmän, joka pohtii liikennemerkkitietojen keräämistä ja julkaisemista niin kunnan omat tarpeet kuin valtakunnalliset tarpeetkin huomioiden. Kehitysryhmään ilmoittautuivat mukaan Helsinki, Hyvinkää, Tampere ja Turku. Tavoitteena on varmistaa, että liikennemerkkitiedot kerätään valtakunnallisesti yhdenmukaisina. Tarkoituksena on myös kehittää tehokkaat menetelmät tietojen keräämiseksi mobiililaittein suoraan kentältä.
Tavoitteena on, että kunta tuottaa liikennemerkkitiedot kunnan tietovarantoon, josta tiedot virtaavat automaattisesti valtakunnalliseen DigiRoad-palveluun tai vaihtoehtoisesti, jos kunta näin haluaa, kunta voi tuottaa tiedon suoraan DigiRoad-palveluun, josta tiedot ovat saatavissa avoimen rajapinnan kautta kunnan järjestelmiin. Liikennemerkkien avoimeen symbolikirjastoon voi tutustua tästä.
Tavoitteena on liikennemerkkitietojen kerääminen mobiilisti suoraan kentältä sekä tietojen virtaaminen automaattisesti kunnasta valtakunnalliseen DigiRoad-palveluun.
Luontotiedon hallinnasta voi lukea tarkemmin tästä.