Rakennetun ympäristön digitalisaatio

Kuntien tehtävissä ja palveluprosesseissa syntyy suuri määrä yhteiskunnan toiminnan kannalta tärkeää tietoa. Kunta tuottaa ja ylläpitää tietojaan, jotta se voi palvella kuntalaisiaan – kuten kaavoittaa kehittyviä alueita, luovuttaa tontteja, myöntää rakennuslupia, rakentaa, ylläpitää ja hoitaa katuja ja viheralueita sekä kunnan omistamia tiloja, kuten kouluja ja päiväkoteja - tehokkaasti ja laadukkaasti.

Kunnissa uusien alueiden suunnittelu, rakentaminen sekä infran kunnossapito toteutetaan usein yhteistyössä yksityisten yritysten kanssa. Jotta palvelutuotannossa tarvittavat tiedot liikkuisivat toimijoiden välillä jatkuvasti päivittyvinä tietovirtoina, on kunnissa viime vuosina otettu käyttöön selainpohjaisia tietopalveluja sekä avattu tietopalvelurajapintoja, joiden kautta tietoja voidaan tarkastella aina ajantasaisina useilla kaupallisilla tai avoimesti käytössä olevilla sovelluksilla. Rajapintojen kautta tarvittava osa tiedoista virtaa automaattisesti myös valtion organisaatioille.

Kuntaliitto tukee kuntia rakennetun ympäristön digitalisaatiossa. Kuntaliitto toimii kuntien edunvalvojana erityisesti lainsäädäntöön, kunnan tehtäviin ja rahoitukseen liittyen ja osallistuu aktiivisena kehittäjänä valtakunnallisiin digikehitys- ja lainvalmisteluhankeisiin. Tavoitteenamme on substanssin toiminnan, digitalisaation ja lainsäädännön kehittäminen yhtenä toimivana kokonaisuutena kunnan tehtävät, palvelut ja tiedon tuotannon prosessit huomioiden sekä valtakunnallisen tiedonhallinnan kehittäminen niin, että päällekkäinen työ kunta-valtio-akselilla poistuu.

Kuntien tuottamat tiedot – kuten asema- ja yleiskaavat, osoitteet, tontti- ja kiinteistötiedot, rakennusrekisterin tiedot, katujen ja muun infran tiedot, 3D-kaupunkimallit – ovat rakennetun ympäristön tietojohtamisen ja tulevaisuuden älykaupunkisovellusten kivijalka.

 

Avaa kaikki

Rakennetun ympäristön valtakunnallinen tiedonhallinta

Valtion viranomaiset hyödyntävät osaa kuntien tiedoista omissa viranomaistehtävissään. Toimivilla rajapintaratkaisuilla tiedot voidaan välittää automaattisesti kunnan järjestelmistä valtion toimijoille valtakunnallisiin tietopalveluihin sitä mukaa kuin tiedot muuttuvat - ilman tietojen erillistä 'toimittamista’.

Yhteentoimivan ja jatkuvasti päivittyvän tiedon lisäksi on ensiarvoisen tärkeää, että valtakunnallinen tiedonhallinta on toteutettu järkevästi. On tärkeää tiedostaa eri organisaatioiden roolit ja vastuut tiedon tuottajina ja hyödyntäjinä. Kaikki muutokset tietoihin tulee päivittää aina tiedon alkuperäiseen syntypaikkaan.

Valtakunnallisessa tiedonhallinnassa on nykyisellään paljon puutteita, jotka johtavat siihen että samojakin tietoja ylläpidetään useissa eri organisaatioissa päällekkäisesti. Suuri ongelma on päällekkäinen työ kunta-valtio-akselilla. Tavoitteena tulisi olla, että tietoja käytetään aina alkuperäisestä syntylähteestään, eikä tietoja kopioida päällekkäisiin rekistereihin. Asema- ja yleiskaavat, rakennuslupatiedot, osoitteet sekä taajama-alueiden infratiedot ja kiinteistötiedot syntyvät kuntien tehtävissä. Näiden tietojen ensisijainen tallenuspaikka on kunnan tietovaranto.

Kuntaliitto on valtakunnallisen tiedonhallinnan aktiivinen kehittäjä. Tavoitteenamme on, että tiedot virtaavat yhteentoimivina yli organisaatio- ja kuntarajojen hallitusti alkuperäisestä syntypaikastaan, päällekkäinen työ poistuu ja tiedot pysyvät laadukkaina. Tämä edellyttää valtakunnallisen tiedonhallinnan kehittämistä toimijoiden roolit huomioiden. 

Kuntien työn kannalta on tärkeää, että valtakunnallinen tiedonhallinta on toteutettu järkevästi. Oikean suuntaisilla, automaattisilla tietovirroilla huolehditaan tietojen jatkuva päivittyminen ja estetään päällekkäinen työ.

Rakennetun ympäristön tietojen yhteentoimivuus

Yhteentoimivat ydintiedot sujuvoittavat organisaatioiden välistä yhteistyötä ja vähentävät tiedon konvertointiin käytettyä aikaa.

Kuntaliitto pitää tärkeänä, että tulevaisuudessa kaikista kunnista avataan samanlaiset, sekä rakenteeltaan, sisällöltään että merkitykseltään yhteneväiset rajapinnat rakennetun ympäristön ydintietojen osalta. Rakennetun ympäristön ydintietoja ovat esimerkiksi osoitteet, kiinteistöt, asema- ja yleiskaavat, rakennukset, katujen ja muun infran tiedot sekä ympäristötiedot. Kun tiedot ovat yhteentoimivia, voidaan niitä hyödyntää kaupunkikehitys- ja (infra)rakentamistoiminnassa suoraan kunnan rajapinnasta useilla eri sovelluksilla - samanlaisina ja jatkuvina yli kunta- ja organisaatiorajojen.

Tulevaisuuden tavoitteena on samanlaiset rajapinnat jokaisesta Suomen kunnasta tärkeimpien ydintietojen osalta.

Rakennetun ympäristön digihankkeiden rahoitus kunnille

Kun tavoitteena on valtakunnallinen yhteentoimivuus, on tärkeää, että kuntien tuottama tieto nähdään tärkeänä osana valtakunnallista digikehitystä ja järjestetään rahoitusta ja tukea myös kunnissa tarvittaviin järjestelmämuutoksiin ja rajapintojen avaamisiin. Tavoitteena tulee olla toimivat ja kestävät ratkaisut, joilla toimintaa sujuvoitetaan vuosiksi eteenpäin.

Kuntaliitto tekee ministeriöiden kanssa aktiivista yhteistyötä valtakunnallisten hankkeiden rahoituksen järjestämiseksi.

Valtakunnallinen yhteentoimivuus edellyttää uusien rakenteiden käyttöönottoa kaikissa Suomen kunnissa. Kyseessä on suuri hanke, jonka toimeenpanoon tarvitaan rahoitusta kuntiin, joiden tehtävissä suuri osa rakennetun ympäristön tiedoista syntyy.

Taloudellinen tuki kunnille tärkeää

Lainsäädäntö- ja digihankkeiden taloudelliset vaikutukset tulee arvioida huolellisesti. Valtakunnalliseen yhteentoimivuuteen tähtäävissä hankkeissa ei ole kyse kuntien "omien" järjestelmien kehittämisestä, vaan valtakunnan tason tavoitteesta, jonka toimeenpanemiseksi tarvitaan riittävä taloudellinen tuki myös kuntiin.

Jotta digitaalisuus ja ajanmukainen palvelutaso toteutuisivat valtakunnallisesti, tarvitaan tukea digikyvykkyyden nostamiseen myös heikoimmat kunnat huomioiden.

Eri ministeriöiden laki- ja digitalisaatiohankkeisiin tulee sisällyttää lain täytäntöönpanon kustannukset kunnissa.

Kuntaliiton kokemuksen mukaan vain ne valtiolähtöiset digihankkeet, joiden toimeenpanoa kunnissa on tuettu taloudellisesti, ovat toteutuneet laadukkaina.

Kuntien tuottamien ydintietojen tuotanto ja julkaisu yhteentoimivina tulee nähdä tärkeänä osana valtakunnallista digikehitystä.

Tavoitteena tulee olla kestävän digitalisaation periaattein rakennetut laadukkaat ja jatkuvasti päivittyvät digitaaliset palvelut, joiden toteutus on viety loppuun saakka.

Avustus kuntien rakennetun ympäristön digitalisaation edistämiseen vuonna 2021

Valtiovarainministeriön toteuttamassa vuoden 2021 digikannustinrahoitushaussa avustusta myönnettiin kuntien digitalisaatiota edistäviin hankkeisiin, jotka ovat kuntien toimintatapoja tai palveluprosesseja uudistavia sekä niiden laatua ja vaikuttavuutta parantavia. Tänä vuonna edellytyksenä rahoitukselle oli, että hankkeet toteutetaan useamman kunnan yhteistyönä. Avustusta myönnettiin viidelletoista rakennetun ympäristön digitalisaation hankkeelle ja kuudelle digitaalista turvallisuutta edistävälle hankkeelle. 

Kuntaliitto oli tukemassa kuntia hankkeiden määrittelyssä, avustushakemusten valmistelussa ja kuntakonsortioiden muodostamisessa erityisesti sellaisten hankkeiden osalta, jotka liittyvät valtakunnallisen yhteentoimivuuden edistämiseen. Yhteentoimivuutta edistävissä hankkeissa on eduksi, että hankeringit ovat laajoja, jolloin samat käytänteet skaalautuvat hankkeen myötä yhdellä kertaa useisiin kuntiin. Laajoissa hankkeissa myös samat, määritellyt toimenpiteet on mahdollista toteuttaa useiden ohjelmistotoimittajien toteutuksina. Ohjelmistojen kautta yhteentoimivat mallit skaalautuvat myös muihin kuntiin.

Yhteentoimivuus ei tarkoita, että tiedot kerätään samaan tietovarantoon. Yhteentoimivuuden tulee tarkoittaa, että yhteentoimivia tietoja voidaan käyttää eri ohjelmistoilla yli organisaatio- ja kuntarajojen.

Lisätietoja avustuksen saaneista hankkeista.

Kuntien rakennetun ympäristön tieto-omaisuus

Kuntien prosesseissa syntyy suuri määrä yhteiskunnan kannalta arvokasta tietoa, jonka nopea saatavuus tehostaa niin julkishallinnon tehtäviä kuin yksityisen sektorin tarjoamia palveluja. Osa tiedoista tarjotaan maksuttomana ja osasta peritään maksuja, joilla katetaan tiedon jatkuvan tuotannon ja päivityksen aiheuttamia kustannuksia.

Kunnat päättävät itse tieto-omaisuudestaan ja sen luovutuksen periaatteista. Tiedonhallintalain mukaan viranomaisen on luovutettava tarvittavat tiedot toisen viranomaisen lakisääteiseen tehtävään. Muista tiedon luovutuksista ja julkaisuista tulee sopia aina tiedon alkuperäisen tuottajan kanssa.

Tavoitteena tulee olla tietojen nopea saatavuus. Kaikki helposti saatavilla oleva tieto ei kuitenkaan ole aina maksutonta.

Rakennetun ympäristön digitalisaatioon liittyviä hankkeita ja projekteja:

Luvat ja valvonta -hanke

Valtion ympäristönsuojelun lupa- ja valvontatehtäviä hoidetaan valtion viidessätoista ELY-keskuksessa ja kuudessa aluehallintovirastossa.

Kuntien ympäristönsuojeluviranomaisen lupa- ja valvontatehtäviä hoidetaan kunnan omana toimintana tai kuntien yhteistoimintana, yhteensä noin 200:ssa toimintayksikössä.

Ympäristölupa-asiakkaita voivat olla niin yritykset, järjestöt, yhteisöt kuin luonnolliset henkilötkin.

Työ- ja elinkeinoministeriössä on meneillään Luvat ja valvonta –hanke, jossa tavoitellaan palvelu- ja käsittelyprosessien asiakaslähtöistä yhteensovittamista yli organisaatio- ja viranomaisrajojen. 

Kuntaliitto seuraa hankkeen etenemistä ja selvittelee kuntien lupajärjestelmien liittämistä valtakunnalliseen palveluun. Tavoitteena on toteuttaa liittyminen tehokkaasti useampi kunta kerrallaan. Liittyminen edellyttää vielä prosessien tarkempaa testaamista.

Tavoitteena on sujuva palvelu asiakkaille sekä toimiva viranomaisten yhteistyö. Erityisesti organisaatiorajat ylittävää ympäristölupakäsittelyä, käsittelyprosessin seurantaa sekä asiakkaan ja toimijoiden välistä vuorovaikutusta tulisi kehittää.

MRL-kokonaisuudistus ja RYHTI-hanke

Ympäristöministeriössä on valmisteilla Maankäyttö- ja rakennuslain uudistus ja siihen liittyvä RYHTI-hanke sekä RYTJ-lain valmistelu, joiden tapahtumista löydät tietoa tältä sivulta.

MRL:n kokonaisuudistus ja RYHTI-hanke koskevat erityisesti kuntia, sillä asema- ja yleiskaavoitus sekä rakennusvalvonta kuuluvat kuntien itsehallinnollisiin tehtäviin. Asema- ja yleiskaava- sekä rakennuslupatiedot syntyvät näissä kuntien itsenäisissä tehtävissä ja tallennetaan ensisijaisesti kuntien tietovarantoihin. On tärkeää, että valtakunnallinen tiedonhallinta toteutetaan eri toimijoiden roolit huomioiden niin, että tietoja julkaistaan aina alkuperäisestä syntylähteestään.

Valtakunnallisen osoitetietojärjestelmän kehittäminen

Osoitteet syntyvät kuntien päätöksillä kuntien kaavoitus-, tontinjako- sekä rakennusvalvontatehtävien yhteydessä. Uusi katu nimetään asemakaavan laatimisen yhteydessä. Asemakaava-alueen osoitenumerointi syntyy yleensä tonttijakovaiheessa. Haja-asutusalueella uusi osoite päätetään usein rakennusluvan yhteydessä.

Noin 200 kunnalla on käytössään digitaalinen osoiterekisterisovellus, jolla ylläpidetään ja hallinnoidaan kunnan osoitetietoja. Osoiterekisteri on kunnissa osa laajempaa rekisterikokonaisuutta, johon kuuluvat myös mm. rakennus- ja huoneistorekisteri, kiinteistö- sekä kaavarekisteri. Osoitepäätökset tehdään kunnan toimesta kunnan järjestelmissä. Kunnan osoiterekisteri on osoitetiedon master eli primääri tallennuspaikka.

Tulevaisuuden tavoite on, että osoitetiedot julkaistaan kaikista kunnista samanlaisina,  jatkuvina tietovirtoina MML:n kokoavaan osoitetietojärjestelmään, josta osoitetietoja julkaistaisiin ja jaettaisiin yhdenmukaisina yli kuntarajojen esimerkiksi hätäkeskuksen käyttöön. 

Maanmittauslaitos valmistelee uuden, kokoavan osoitetietojärjestelmän (OTJ) kehittämistä. Työtä ohjaa strateginen ohjausryhmä, joka koostuu eri ministeriöiden, virastojen, kuntien ja Kuntaliiton edustajista. Ryhmässä pohditaan tarvittavaa lainsäädäntöä, tiedonhallintaa sekä tehdään yhteisiä linjauksia tietojärjestelmän kehittämiselle. Kunnan osoiterekisterit ovat osa valtakunnallista kokonaisjärjestelmää.

Osoitetietojärjestelmä on laaja yhteistyöhanke, jossa valtakunnallisen tietojärjestelmän kehittämisestä ja ylläpidosta vastaisi Maanmittauslaitos. Osoitetietojen tuotannosta ja niiden jatkuvasta päivittämisestä osana kunnan itsenäistä päätöksentekoa vastaavat kunnat. Tiedon laadun kannalta on tärkeää, että kaikki tietojen päivitykset ja korjaukset tehdään kunnan järjestelmässä, jossa osoitetiedot primääristi syntyvät. Tiedot välitetään kuntien järjestelmistä kokoavaan järjestelmään automaattisin menetelmin. Tietojen laatua valvotaan useissa prosessin vaiheissa.

OTJ:stä osoitetiedot julkaistaan ja jaetaan kaikkien kuntien osalta samanlaisina. Avoimessa rajapinnassa saatavilla olevaa osoitetietoa voi tarkastella eri sovelluksilla. Osoitetietoja voidaan hyödyntää useiden toimialojen palvelutoiminnassa ja uusien valtakunnallisten tietopalvelujen kehittämisessä.

Tavoitteena on yhteneväisten, laadukkaiden ja ajantasaisten osoitetietojen nopea saatavuus yli kuntarajojen. Tärkeää on, että kaikki muutokset tehdään tiedon alkuperäiseen tallennuspaikkaan.

Liikennemerkkitietojen keruu ja julkaisu DigiRoad-järjestelmään

Uusi tieliikennelaki astui voimaan kesäkuussa 2020. Uuden lain myötä tienpitäjillä on velvoite toimittaa tietoja liikenteenohjauslaitteista, kuten liikennemerkeistä, ajoratamaalauksista ja liikennevaloista Väylän Digiroad-järjestelmään. Velvoite koskee myös Väylää ja ELY-keskuksia valtion omistamien teiden ylläpitäjinä sekä yksityisteiden tiekuntia. Velvoite tietojen ajantasaisuudesta on valtion ja kaupungin avustusten saamisen edellytys.

Liikennemerkkitietojen toimitusvelvollisuus koskee uusien liikennemerkkien asettamista ja olemassa olevien merkkien päivittämistä.

Kuntaliitto ja Väylä perustivat vuoden 2020 lopussa LOL (liikenteenohjauslaitteet)-kehitysryhmän, joka pohtii liikennemerkkitietojen keräämistä ja julkaisemista niin kunnan omat tarpeet kuin valtakunnalliset tarpeetkin huomioiden. Kehitysryhmään ilmoittautuivat mukaan Helsinki, Hyvinkää, Tampere ja Turku. Tavoitteena on varmistaa, että liikennemerkkitiedot kerätään valtakunnallisesti yhdenmukaisina. Tarkoituksena on myös kehittää tehokkaat menetelmät tietojen keräämiseksi mobiililaittein suoraan kentältä.

Tavoitteena on, että kunta tuottaa liikennemerkkitiedot kunnan tietovarantoon, josta tiedot virtaavat automaattisesti valtakunnalliseen DigiRoad-palveluun tai vaihtoehtoisesti, jos kunta näin haluaa, kunta voi tuottaa tiedon suoraan DigiRoad-palveluun, josta tiedot ovat saatavissa avoimen rajapinnan kautta kunnan järjestelmiin. Liikennemerkkien avoimeen symbolikirjastoon voi tutustua tästä.

Tavoitteena on liikennemerkkitietojen kerääminen mobiilisti suoraan kentältä sekä tietojen julkaisu suoraan kunnan rajapinnasta sekä automaattinen virtaaminen kunnasta valtakunnalliseen DigiRoad-palveluun.

Luontotiedon hallinta

Luontotiedon hallinnasta voi lukea tarkemmin tästä

Video- ja podcast-materiaalit

Kunnan rooli rakennetun ympäristön kehittäjänä -video:


"8 oppia kuntien digitalisaatiosta" -podcast: Miten digitalisaatio rikastaa ympäristöämme?

tags

Päivi Tiihonen

Erityisasiantuntija
Yhdyskunta ja ympäristö -yksikkö, Maankäyttö- ja ympäristötiimi
+358 9 771 2151, +358 50 478 1604
Vastuualueet
  • kuntien teknisen ja ympäristötoimialan digitalisaation kehittäminen
  • kuntien ja muiden toimijoiden välisen yhteistyön koordinointi sekä kuntien edunvalvonta ajankohtaisissa digitalisaatioon liittyvissä lainsäädäntö- ja kehittämishankkeissa.