Ympäristö

Ilmastonmuutos

Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen ovat maailmanlaajuisia haasteita, joihin vastaamisessa myös paikallistason toimijat ovat tärkeässä asemassa.

Kunnilla ja kaupungeilla on merkittävä rooli ilmastonmuutostyössä, sillä monet kuntien ratkaisut vaikuttavat siihen, millaisia päästöjä asukkaiden arjesta syntyy. Kuntien tekemä suunnittelutyö määrittää esimerkiksi yhdyskuntarakennetta ja liikkumistapoja ja infraratkaisut kotitalouksien mahdollisuuksia vaikuttaa lämmityksen päästöihin.

Tällä hetkellä useampi kuin joka toinen suomalainen asuu kunnassa, joka on asettanut itselleen ilmastotavoitteen.

Lue lisää:

Ilmastokunnat

Ilmastonmuutos ja kunnat - Opas kuntien ilmastotyön tueksi, Kuntaliitto, 2020

Kuntien ilmastotavoitteet ja -toimenpiteet, Sitra, 2018

Missä mennään kuntien ilmasto- ja luontotyössä? Sitra, 2021

Kansalaisten ja yhteisöjen ilmastotoimet, Suomen Ilmastopaneeli Raportti 8/2019

Avaa kaikki

Kuntien rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä

Kasvihuonekaasujen vähentäminen kunnissa onnistuu yhdyskuntarakenteen suunnittelulla, säästämällä energiaa, käyttämällä uusiutuvia energialähteitä, ehkäisemällä jätteiden syntyä ja käsittelemällä jätteet asianmukaisesti, tukemalla kestäviä liikkumistapoja ja tekemällä vihreitä hankintoja.

Ilmastonmuutoksen hillintä edellyttää kunnassa yhteistä tahtoa sekä laaja-alaista, eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Tekemisestä on tärkeää myös tiedottaa ja viestiä ulospäin.

Yhdyskuntasuunnittelu

Kaupunkisuunnittelulla voidaan vaikuttaa erityisesti liikenteen aiheuttamiin kasvihuonekaasupäästöihin. Yhdyskuntarakenne ja toimintojen sijoittelu vaikuttavat oleellisesti liikenteen määrään. Mitä enemmän hajallaan yhdyskuntarakenne on, sitä enemmän syntyy liikennettä. Uudet alueet tulisi sijoittaa hyvien kevyenliikennereittien ja joukkoliikenne yhteyksien varrelle, ei kuitenkaan kovin kauas kunnan keskustasta ja palveluista.

Yhdyskuntasuunnittelulla voidaan edesauttaa esimerkiksi kaukolämmön tai maakaasun käyttöä. Jos uudet asuinalueet rakennetaan suunnitelmallisesti, voidaan kaukolämpö tai maakaasuverkostoja hyödyntää tehokkaasti ja kannattavasti.

Energiatehokkuus julkisissa kiinteistöissä

Kuntien kiinteistöt toimistoista urheiluhalleihin kuluttavat paljon energiaa. Energiankulutuksen järkevä ja oikea käyttö lisää kiinteistöjen viihtyvyyttä, tuo taloudellista säästöä sekä vähentää osaltaan kasvihuonekaasupäästöjä. Energiankulutuksen vähentämiseen päästään usein varsin yksinkertaisilla ja halvoilla toimenpiteillä, kuten lämmitysjärjestelmän säädöillä ja ilmastoinnin järkevällä käytöllä.

Energiatehokkaat hankinnat

Jokainen kunta tekee vuosittain suuret määrät tavaroiden ja palveluiden hankintoja. Suosimalla julkisissa hankinnoissa vähän energiaa kuluttavia laitteita ja palveluita, voidaan vähentää energiankulutusta ja silloin myös kasvihuonekaasupäästöjen määrä pienenee.

Uusiutuvien energialähteiden suosiminen

Suurin osa kasvihuonekaasuista syntyy fossiilisten polttoaineiden polttamisesta. Uusiutuvien energialähteiden, kuten tuulivoiman, aurinkoenergian tai bioenergian, käyttö vähentää oleellisesti ilmastolle haitallisten kaasujen määrää. Samalla paikallinen ilmanlaatu paranee merkittävästi.

Jätteiden vähentäminen, uudelleenkäyttö ja kierrätys

Jätteiden vähentäminen ja kierrättäminen vähentävät kasvihuonekaasuja jätehuollossa ja tuotannossa. Useimmiten mitä enemmän tuotteiden valmistukseen käytetään kierrätettäviä materiaaleja neitseellisen raaka-aineen sijaan, sitä vähemmän kuluu energiaa. Lisäksi jätteiden väheneminen vähentää samalla kaatopaikoilla syntyvän haitallisen metaanin syntymistä.

Kaatopaikoilla kaatopaikkakaasun muodostuminen vähenee oleellisesti, jos biojätteet kompostoidaan erikseen. Siitä syystä biojätteen keräyksen tehostaminen on tärkein toimenpide kaatopaikkojen metaanin vähentämisessä. Kunnat voivat tehostaa omien kiinteistöjensä, kuten koulujen ja työpaikkojen jätehuoltoa sekä opastaa kuntalaisia jätteiden lajittelussa.

Jätteistä energiaa

Jätehierarkian mukaisesti ensin on pyrittävä estämään jätteen synty. Tämän jälkeen jäte on hyödynnettävä materiaalina. Jätteiden hyödyntäminen energiana on hyväksyttävä vaihtoehto silloin, kun jäte soveltuu energiana hyödynnettäväksi, ja kun vältytään muilta ympäristöä rasittavilta toimilta kuten pitkiltä kuljetuksilta.

Kaatopaikoilla syntyvää kaasua voidaan käyttää sähkön tai lämmön tuotantoon. Jos hyötykäyttö ei ole mahdollista, voidaan kaasu polttaa soihdussa. Silloin ilmakehälle haitallinen metaani muuttuu vähemmän haitalliseksi hiilidioksidiksi.

Liikenneväylien ja – kaluston ratkaisut

Liikennesuunnitteluun panostamalla edistetään liikenteen sujuvuutta, mikä vähentää päästöjä. Kuljetuslogistiikan kehittäminen, oikeat kalustovalinnat erilaisille reiteille ja erityyppiseen ajoon sekä kaluston kunto vaikuttavat polttoaineen kulutukseen ja syntyviin päästöihin.

Metsät hiilinieluina ja -varastoina

Metsillä on liittymäkohtia sekä ilmastonmuutoksen hillintään että sopeutumiseen. Hiilinieluina metsät hillitsevät ilmastonmuutosta sitomalla ilmakehään päässyttä hiilidioksidia. Merkittäviä välineitä ylläpitää metsien hiilinieluja ovat esimerkiksi kestävä ja suunnitelmallinen metsänhoito, hakkuumenetelmien kehittäminen sekä uusien metsien istuttaminen. Myös puutuotteet ja puurakentaminen sitovat hiiltä. 

Maankäytön suunnittelussa ja kaavoituksessa viheralueilla on merkitystä ilmastonmuutoksen hillinnässä. Maankäytön kasvihuonepäästöjä voidaan pienentää tehokkaammin suunnittelemalla rakentamisalueita, viheralueita, viheralueverkostoja sekä hulevesiä samanaikaisesti.

Kuntien ilmastoviestintä

Kunnissa tehdään paljon konkreettisia ilmastotekoja, mutta niistä ei välttämättä kerrota tai viestitä laajasti. Ilmastoviestintä onkin tärkeä osa kuntien ilmastotyötä. Viestimällä ilmastoteoista kunta voi vaikuttaa asukkaiden tietoisuuteen ilmastotyöstä ja sen hyvistä ratkaisuista.

Ilmastoviestinnällä lyhyesti tarkoitetaan ilmastotoimista viestimistä. Siihen kuuluu muun muassa ilmastonmuutokseen, sen hillintään, siihen sopeutumiseen ja näihin liittyviin ratkaisuihin liittyvää viestintää. Ilmastoviestintä on suhteellisen tuore, mutta nopeasti kasvava tutkimusala, joka tuottaa tietoa muun muassa erilaisten ilmastoviestintätapojen toimivuudesta erilaisille yleisöille.

Lue lisää:

Ilmassa ristivetoa – Löytyykö yhteinen ymmärrys?

Pieni opas kuntien ilmastoviestintään

CO2-raportti

 

Ilmasto-opas

KEINO -osaamiskeskus

Hiilineutraalisuomi.fi

 

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen kunnassa

Ilmastonmuutos on kuntien toiminnalle riski, jonka mahdolliset vaikutukset on huomioitava päätöksenteossa sekä toiminnan ja talouden suunnittelussa. Sopeutuminen ja varautuminen muuttuvaan ympäristöön edellyttää ilmastovaikutusten huomioimista jokaisella toimialalla. Tämän takia ilmastonmuutoksen aiheuttamiin seurauksiin, kuten tulviin ja myrskyihin, on myös varauduttava.

Kunnan on mahdollista varautua tuleviin ilmasto-olosuhteisiin monin eri keinoin. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen otetaan huomioon erityisesti maankäytön ja yhdyskuntatekniikan suunnittelussa, rakentamisessa, riskikartoituksissa ja yhdyskuntien toimintavarmuuden turvaamisessa.

Kunnat ovat ilmastostrategioiden lisäksi huomioineet ilmastonmuutokseen sopeutumistarvetta laatimalla tulvastrategioita ja hulevesisuunnitelmia.

Lue lisää:

Kuinka kunnat kohtaavat ilmastonmuutoksen?

Huoltovarmuuskeskus

Ilmasto-opas

Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma 2022

Keinot edistää sää- ja ilmastoriskien hallintaa -Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisu 2016

Kuntien ilmasto- ja ympäristöverkostot

Kunnat ovat keskeisiä kansallisten ja kansainvälisten ympäristö, ilmasto- ja kestävän kehityksen sopimusten sekä lainsäädännön tavoitteiden toimeenpanijoita. Viime vuosikymmeninä on luotu lukuisia ilmastoverkostoja ja -sitoumuksia, joiden avulla tavoitteita edistetään kunnan päätöksenteossa sekä toiminnassa. 

Verkostojen ja sitoumusten kunnianhimo sekä systemaattisuus vaihtelevat, mutta niissä kaikissa tehdään tärkeää ympäristö- ja ilmastotyötä. Ilmastotoimien lisäksi niillä pyritään usein myös alueellisen hyvinvoinnin parantamiseen ja elinkeinoelämän piristämiseen.

Kaikki kunnat eivät kuulu tunnettuihin verkostoihin tai sitoumuksiin, mutta ne voivat silti olla sitoutuneita ilmastotyöhön ja tehdä ilmastotekoja laajasti eri toimialoillaan. Moni kunta on laatinut ympäristöjohtamisensa tueksi ilmastostrategian, ympäristöohjelman tai muun vastaavan strategisen asiakirjan.  

CANEMURE - Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia

CANEMURE - Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia -hankkeessa toteutetaan käytännön ilmastotoimia, edistetään alueellista ilmastotyötä sekä tuetaan Hinku-verkostoa ja käytännön toimia asiantuntijoiden avulla. Hankkeessa viedään käytäntöön erityisesti energia- ja ilmastostrategian (EIS) sekä keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) linjauksia.

CANEMURE -hankkeen toiminta keskittyy seitsemälle alueelle: Etelä-Karjalaan, Pirkanmaalle, Pohjois-Pohjanmaalle, Päijät-Hämeeseen, Satakuntaan, Uudellemaalle ja Varsinais-Suomeen. Alueiden yhteistyöryhmät laativat alueille ilmastonmuutoksen hillinnän tiekartat, minkä lisäksi työryhmät toteuttavat alueelle konkreettista toimintaa, synnyttävät uusia tutkimus & kehitys -hankkeita ja aloitteita sekä kannustavat paikallisia yrityksiä, kuntia ja kansalaisia luomaan uusia ympäristöystävällisiä toimintatapoja, jotka samalla lisäävät alueellista hyvinvointia.

Hankkeen toimintakausi on kuusivuotinen (2018-2024) ja sen 22 partnerin ja 15 osarahoittajan kokonaisuutta koordinoi Suomen ympäristökeskus. Suuri osa hankkeen rahoituksesta tulee EU:n Life-ohjelmasta.

Canemure

CIRCWASTE - Kohti kiertotaloutta

CIRCWASTE - Kohti kiertotaloutta hankkeen tavoitteena on luotsata Suomea kohti kiertotaloutta ja toteuttaa valtakunnallista jätesuunnitelmaa. Hanke tukee kuntien ja maakuntien ilmasto- ja ympäristötyötä edistämällä materiaalivirtojen tehokasta käyttöä, jätteen synnyn ehkäisyä ja materiaalien kierrätystä sekä kannustamalla paikallisia yrityksiä, kuntia ja kansalaisia luomaan uusia ympäristöystävällisiä toimintatapoja.

Hankkeessa on mukana kymmenen edelläkävijäkuntaa ympäri Suomen, jotka ovat sitoutuneet viemään kiertotaloutta kunnianhimoisesti ja konkreettisesti eteenpäin. Toiminta keskittyy viidelle alueelle: Varsinais-Suomeen, Satakuntaan, Keski-Suomeen, Etelä-Karjalaan ja Pohjois-Karjalaan.

CIRCWASTE hankkeen toimintakausi on seitsenvuotinen ja sen 20 kumppanin ja 10 osarahoittajan kokonaisuutta koordinoi Suomen ympäristökeskus. Hanke saa suuren osan rahoituksesta Euroopan komission LIFE-ohjelmasta.

CIRCWASTE

Kestävä kaupunki -ohjelma

Kestävä kaupunki –ohjelma toimii kaupunkien ja kuntien monialaisen kestävyyden vauhdittajana. Ohjelma tukee kaupunkien ja kuntien laaja-alaisesti kestävää kehitystä tavoitteena sekä ympäristöllisesti että sosiaalisesti kestävät ratkaisut. Tavoitteena on vahvistaa kuntien ja valtion yhteistyötä, tukea kuntien omaa toimintaa kohti kestävää kaupunkikehittämistä ja etsiä kumppanuuspohjaisesti uusia toimintatapoja

Ohjelman toimintakausi on viisivuotinen (2019-2023). Ohjelmaa koordinoi ympäristöministeriö ja yhteistyössä ovat mukana kaupungit, kunnat, useat ministeriöt ja muut kestävän kaupunkikehityksen toimijat. Ohjelman valmistelua tukeneessa työryhmässä (2018-2019) olivat mukana ympäristöministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä Kuntaliitto. 

Kestävä kaupunki -ohjelma

Luontokunnat

Luontokunnat-verkosto tukee kuntia ja kaupunkeja niiden toimissa luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ja luonnon kestävässä käytössä. Verkosto on perustettu tukemaan kuntia niiden luontotyössä sekä mahdollistamaan verkostoitumista muiden kuntien kanssa.

Luontokunnat-verkosto edistää hyvien käytäntöjen omaksumista esim. vieraslajien torjunnassa ja luontoarvojen huomioimista kaavoituksessa. Osallistuminen vaatii kunnalta aktiivista panostamista yhteistyöhön ja kunnan toimintojen kehittämistä.

Verkostoa koordinoi yhdessä Suomen ympäristökeskus ja Kuntaliitto, mutta kunnat vastaavat siihen liittyvän kuntatason tiedon tuottamisesta.

Luontokunnat

Covenant of Mayors –sitoumus

Covenant of Mayors on Euroopan komission ilmasto- ja energiasitoumus paikallistason toimijoille, joka sai alkunsa Euroopan Unionin energiakomissaarin aloitteesta vuonna 2008. Sitoumuksen tarkoituksena on korostaa kaupunkien mahdollisuuksia hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä, sillä kaupungit tuottavat 80 % kaikista Euroopan kasvihuonepäästöistä.

Sitoumuksen allekirjoittaneet kaupungit sitoutuvat vähintään 40 % päästövähennyksiin vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteiden saavuttamisessa energiansäästöön ja uusiutuvan energian käyttöön liittyvillä ratkaisuilla on tärkeä rooli. Sitoumuksessa on mukana myös ilmastonmuutokseen sopeutuminen. 

Kaupungit laativat toimintasuunnitelman kestävän kehityksen energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi (Sustainable Energy and Climate Action Plan, SECAP), jossa esitetään tärkeimmät toimenpiteet päästövähennystavoitteen saavuttamiseksi sekä päästötasekartoituksen, jonka avulla voidaan seurata lieventämistoimenpiteitä ja ilmastoriskejä. Toimenpideohjelmassa on määritelty muun muassa kunkin toimenpiteen toteutuksen aikataulu, vastuutaho, vaikutus hiilidioksidipäästöihin sekä toimenpiteen arvioidut toteutuskustannukset ja resurssitarve. Kaupungit sitoutuvat raportoimaan suunnitelmiensa toteutuksen etenemisestä kahden vuoden välein.

Paikallishallinnon yhteistyöorganisaatiot, kuten maakuntaliitot sekä paikalliset ja alueelliset verkostot, voivat myös allekirjoittaa sitoumuksen ja ryhtyä alueellisiksi tuki- ja koordinaattoriorganisaatioiksi. Näiden odotetaan tarjoavan tukea kunnille tarjoamalla tietoa, työkaluja ja kontakteja ilmasto- sekä energiakysymyksissä.

Sitoumuksen tavoitteiden toteutumista seuraa Covenant of Mayors Office, jossa jokaisella kaupungilla on nimetty yhteyshenkilö. Tuki- ja koordinaattoriorganisaatioina Suomessa toimivat Kuntaliitto, Uudenmaanliitto ja kaupunginjohtajien ilmastoverkosto.

Covenant of Mayors

Rahoitusvälineet

Climate-KIC

Climate-KIC on Euroopan suurin ilmastonmuutokseen keskittyvä yksityisen sekä julkisen sektorin välinen kumppanuusohjelma. Climate-KIC-verkosto pyrkii ilmastonmuutoksen hillintään sekä yhteiskunnan hyvinvoinnin ja menestyksen kasvattamiseen uusia innovaatioita kehittämällä. Verkostossa tavoitellaan vähähiilisyyttä ja huomioidaan ilmastonmuutoksen sopeutumistarpeet.

Toimintaan kuuluu monitasoista yhteistyötä muun muassa julkishallinnon, tutkimuslaitosten, yritysmaailman sekä oppilaitosten välillä. Verkostossa voi ottaa osaa innovaatiohankkeisiin, koulutuksiin sekä työjaksoihin ja saada tukea yrittäjyystoimintaan. Alkunsa Climate-KIC sai vuonna 2010, kun se perustettiin yhdeksi Euroopan Unionin Teknologiainstituutin (EIT) osaamis- ja innovaatioyhteisöksi.

Climate-KIC

Energiatehokkuussopimukset 2017–2025

Energiatehokkuussopimusten ympärille syntynyt verkosto tekee yhteistyötä energiatehokkuuden parantamiseksi Suomessa. Vapaaehtoisuuteen perustuvilla työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) energiatehokkuussopimuksilla vastataan Suomelle asetettuihin EU:n energiatehokkuusvelvoitteisiin ja vähennetään kasvihuonepäästöjä.

Energiatehokkuussopimukset tehdään valtion ja muiden toimialojen kesken. Kunta-alalle, kiinteistöalalle, elinkeinoelämälle ja lämmityspolttonesteiden jakeluun on omat sopimukset, joilla pyritään alakohtaisiin tuloksiin.

Kunta-alan energiatehokkuussopimus on tehty Kuntaliiton, TEM:in ja Energiaviraston välillä. Kunnat ja kuntayhtymät liittyvät siihen omilla Energiaviraston kanssa tehtävillä sopimuksilla. Kunnat ja kuntayhtymät voivat saada valtion tukea energiatehokkaan teknologian käyttöönotossa, energiatehokkuusinvestoinneissa ja energiakatselmuksissa.

Motiva ylläpitää energiatehokkuudesta seurantajärjestelmää, johon sopimuskunnat vuosittain ilmoittavat toimenpiteistään. Seurantajärjestelmän perusteella EU:lle raportoidaan Suomen energiansäästön tilasta.

Energiatehokkuussopimuksia on solmittu Suomessa 1990-luvulta lähtien ja meneillään oleva kausi kattaa vuodet 2017 – 2025.

Energiatehokkuussopimukset 2017–2025 

Energy Cities

Energy Cities on eurooppalainen verkosto, joka kokoaa yhteen kaupunkeja liittyen energiamurrokseen. Verkostossa parannetaan toimijoiden taitoja kestävän energiankäytön suhteen esimerkiksi energiatehokkuudessa ja uusiutuvassa energiassa.

Tavoitteena on kaupungeissa tapahtuva energiamurros elintasosta tinkimättä. Verkosto toimii kaupunkien energiatietojen ja -taitojen levittämisen kanavana. Toiminta-alueeseen kuuluu lisäksi edunvalvontaa EU:ssa energia-, ympäristö-, ja kaupunkipolitiikkaan liittyen.

Verkosto koordinoi EU:n energiatehokkuusprojekteja ja toteuttaa Covenant of Mayors -sitoumuksen tavoitteita. Verkostossa on mukana yli 1000 kaupunkia 30 eri valtiosta.

Energy Cities 

 

EUROCITIES - Environment Forum

Eurooppalaisten kaupunkien muodostama EUROCITIES-verkosto järjestää työryhmiä, projekteja sekä tapahtumia, joissa vaihdetaan tietoja ja ajatuksia. Järjestö painottaa paikallishallinnon tärkeyttä päätöksenteon eri tasoilla ja se tekee ennen kaikkea kaupunkien edunvalvontaa.

Verkostolla on kuusi eri foorumia, joista ympäristöfoorumi tukee kaupunkien kestävän kehityksen edistämistä. Ympäristösäädösten ja projektien sopivuus paikallistasolle pyritään varmistamaan tekemällä yhteistyötä kansallisten hallitusten sekä EU:n kanssa. EU:n ilmanlaatusäädökset, jätepolitiikka sekä energiaunioni ovat muun muassa huomion kohteina foorumissa.

EUROCITIES 

Kuntien ilmasto- ja ympäristöverkostot 2

FISU-verkosto

FISU-kunnat (Finnish Sustainable Communities) pyrkivät olemaan resurssiviisauden edelläkävijöitä. Verkostossa resurssiviisautta tavoitellaan kunnan, yritysten ja muiden paikallisten toimijoiden yhdessä suunnitteleman tiekartan avulla. Toimijoiden välisen yhteistyön tarkoituksena on tuoda esiin paikalliset vahvuudet ja siten edesauttaa alueen kestävää hyvinvointia sekä lisätä työllisyyttä.

FISU-kuntien päämääränä on olla vuoteen 2050 mennessä hiilineutraaleita, jätteettömiä sekä kestävän kulutuksen toimijoita. Siten huomio kuntien teoissa kiinnittyy muun muassa energian, liikkumisen, ruoan, veden käytön ja materiaalien kulutuksen lähtökohtiin. Verkostossa jaetaan tietoa sekä parhaita käytäntöjä ja kehitetään uusia toimintatapoja resurssiviisauden toteuttamiseksi. Toiminta sai alkunsa Sitran resurssiviisaasta tiekartasta, joka sittemmin laajeni FISU-verkostoksi.

Verkoston palvelukeskuksina toimivat Suomen ympäristökeskus ja Motiva, jotka antavat kunnille muun muassa asiantuntija-apua sekä hoitavat yleistä viestintää. Palvelukeskus myös laskee kaupungeille omat lähtötilanteet kasvihuonepäästöjen, materiaalihäviöiden ja ekologisen jalanjäljen suhteen, joiden pohjalta kunnat voivat alkaa suunnittelemaan toimenpiteitä.

Verkoston toimintaa ohjaa neuvottelukunta, jossa ovat edustettuina Sitra, Motiva, SYKE, Kuntaliitto, ympäristöministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, maa- ja metsätalousministeriö sekä verkostokuntien edustajat. 

FISU-verkosto

HINKU-verkosto

HINKU-verkostossa kunnat, maakunnat, yritykset, asukkaat sekä asiantuntijat tekevät yhteistyötä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Yhteistyön tavoitteena on kehittää ratkaisumalleja kasvihuonepäästöjen vähentämiseen ja tehdä kunnista ilmastonmuutoksen hillinnän edelläkävijöitä.

Hinku-verkoston kunnat ja maakunnat sitoutuvat vuoteen 2030 mennessä vähentämään kasvihuonepäästöjä 80 % vuoden 2007 tasosta. Tavoitteisiin tähdätään muun muassa uusiutuvan energian sekä energiatehokkuuden lisäämisellä. Lisäksi tarkoituksena on, että ilmastoteoilla saavutettavat kustannussäästöt, energiaomavaraisuus ja uudet liiketoimintamahdollisuudet parantavat alueellista hyvinvointia sekä luo kysyntää ilmastoystävällisille tuotteille ja palveluille.

HINKU-verkosto on Suomen ympäristökeskuksen koordinoima ilmastonmuutoksen edelläkävijöiden verkosto, jossa toimijat saavat tukea tavoitteilleen sekä pääsevät jakamaan tietoa eteenpäin. Verkosto kokoaa kunnat, maakunnat, yritykset sekä energia- ja ilmastoalan asiantuntijat yhteen. Verkosto sai alkunsa Suomen ympäristökeskuksen koordinoimassa Kohti hiilineutraalia kuntaa -hankkeessa ja jatkaa hankkeen työtä kuntien ilmastopäästöjen vähentämiseksi sekä paikallisen hyvinvoinnin ja elinkeinoelämän parantamiseksi. Verkosto tarjoaa muun muassa verkostoitumismahdollisuuksia, päästölaskentapalveluja ja viestintäyhteistyötä.

Hinku-verkosto

Kuumailmastotyö

Pääkaupunkiseudun kehyskunnista muodostuvissa KUUMA-kunnissa tehdään alueellista ilmastoverkostoitumista. Kuumailmastotyössä pyritään ilmastonmuutoksen hillintään sekä edistämään yhteisen ilmasto-ohjelman tavoitteita.

Verkoston tavoitteena on vähentää vuoteen 2020 mennessä alueen päästöjä 25 % vuoden 2006/2008 tasosta sekä olemaan hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Toimintakeinoja tavoitteiden saavuttamiseksi ovat muun muassa energiatehokkuussopimukset, energiakorjaukset kiinteistöihin sekä ekotukihenkilöiden koulutus. Ilmastotekojen on tarkoitus tuoda kustannussäästöjä, joita syntyy esimerkiksi materiaali- ja energiatehokkuudesta.

Alueen ilmastotyöryhmä seuraa ilmastotoimien toteutusta ja onnistuneita tekoja esitellään vuosittain Ilmastokatsaus -raportissa. 

Kuumailmasto

Motivan Ekohankintaverkosto

Ympäristölähtökohtien huomioiminen julkisissa hankinnoissa on Motivan Ekohankintaverkoston periaatteena. Mukana verkostossa on erilaisia toimijoita, jotka tekevät julkisen sektorin hankintoja, kuten muun muassa kuntia, koulutuskuntayhtymiä ja valtion virastoja.

Verkosto edistää toimijoiden välistä yhteistyötä julkisten hankintojen ympäristönäkökulmien osalta. Lisäksi verkostossa kerätään ja jaetaan tietoa. Selvityksiä tehdään muun muassa hankintojen ympäristökriteereistä, hankintakäytännöistä ja markkinakartoitusten tekemisestä.

Verkostossa pyritään toimimaan käytännönläheisesti ja huomioimaan toimijoiden yksilölliset tarpeet tilanteiden mukaan. Verkoston tarkoituksena on myös kehittää ja parantaa palveluita sekä tuotteita. Verkosto kokoontuu pari kertaa vuodessa, jolloin hankinnoista vastaavat toimijat voivat jakaa kokemuksiaan kestävistä hankinnoista.

Ekohankintaverkosto 

Smart & Clean

Smart & Clean -yhteistyöhankkeessa yhdistetään ekologiset sekä älykkäät ratkaisut. Tavoitteena on päästöjen vähäisyys, viihtyisä elinympäristö sekä sujuva arki digitalisaation sekä kiertotalouden avulla. Toteutettavissa projekteissa keskitytään muun muassa liikkumiseen, energiatehokkuuteen ja kestävään kulutukseen.

Verkostossa ovat mukana pääkaupunkiseudun kaupungit, yrityksiä sekä tutkimuslaitoksia. Yhteistyö luo pohjaa uusille tuotteille sekä palveluille, joiden avulla pääkaupunkiseudusta on tarkoituksena muuttaa vuoteen 2021 mennessä ekologisten ja älykkäiden ratkaisujen referenssialue. Yhteistyöhankkeella pyritään kansainväliseen huomioon ja testattuja smart- sekä cleantech-ratkaisuja halutaan viedä eteenpäin maailmalle. Säätiön toiminta-aika on 2016–2021.

Smart & Clean 

UBC

Itämeren kaupunkien liitossa (Union of the Baltic Cities, UBC) Euroopan pohjoiset kaupungit tekevät yhteistyötä Itämeren alueen kehittämiseksi. Verkostossa on mukana yli sata kaupunkia Itämeren alueelta.

Verkosto auttaa kaupunkeja tekemään käytännön yhteistyötä ja jakamaan tietoa keskenään. Lisäksi se järjestää yhteisiä kehittämishankkeita.

Työskentely verkostossa tapahtuu eri aihealueisiin keskittyvissä komissioissa, joita on seitsemän kappaletta. Kestävien kaupunkien komissio (Sustainable Cities Comission) vastaa verkostossa muun muassa kestävän kehityksen ja ilmastonmuutoksen kysymyksistä. Kestävien kaupunkien komissio koordinoi myös verkoston kestävän kehityksen ohjelmaa, joka kattaa vuodet 2016–2021. Komission sihteeristö toimii Turussa.

UBC

ICLEI

Maailmanlaajuisesti kuntien kestävän kehityksen työtä kehittää ja koordinoi ICLEI-Local Governments for sustainability -verkosto, johon kuuluu 13 suomalaista kaupunkia. Verkosto kannustaa paikallishallintoja kestävän kehityksen toimiin, jotta ne pystyvät vastaamaan globaaleihin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen, kasvavaan kaupungistumiseen sekä talouden ja väestön vaihteluihin.

ICLEI:ssä on tehty pitkän aikavälin hankkeita kuntien kestävän kehityksen saavuttamiseksi ja lisäksi se kerää tietoa, raportoi sekä järjestää erilaisia koulutuksia ja konferensseja. Verkosto myös edistää YK:n Rion julistuksen toimeenpanoa paikallisella tasolla. Maailmanlaajuisena kuntien ilmastonmuutostyön kampanjana toimii The GreenClimateCities, joka jatkaa Cities for Climate Protection -kampanjan työtä.

Mukana verkostossa on yli 1750 paikallis- ja aluehallintoa, jotka sijaitsevat yli sadassa valtiossa. Kuntaliitto on ICLEI:n jäsen ja Kuntien ilmastokampanja perustuu ICLEI:n Cities for Climate Protection -kampanjaan.

ICLEI Europe

ICLEI Global

 

Kaupunginjohtajien ilmastoverkosto

Kaupunginjohtajien ilmastoverkostoon kuuluu kuuden ison kaupungin kaupunginjohtajat, jotka tekevät yhteistyötä kaupunkiensa ilmastotoimien edistämiseksi. Verkoston mukaan paikallinen osaaminen on keskiössä kaupunkien kestävyyden sekä hiilineutraaliuden rakentumisen kannalta.

Verkoston tavoitteena on profiloida Suomen kuntia kansainvälisiksi edelläkävijöiksi esimerkiksi puurakentamisen, hiilivapaan kaukolämmön ja -jäähdytyksen sekä puhtaiden teknologioiden aloilla. Tiedonvaihto kaupunkien välillä ja erilaisten aloitteiden tekeminen ovat osa verkoston toimintaa.

Kaupunginjohtajat perustivat verkoston helmikuussa 2011. Kaupunginjohtajien ilmastoverkosto on lisäksi kansainvälisen Covenant of Mayors-verkoston jäsen.

 

 

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus

Kestävän kehityksen toimikunnan laatima ”Suomi, jonka haluamme 2050” on perinteisen kestävän kehityksen strategian sijaan yhteiskuntasitoumus, johon julkishallinto sekä muut toimijat sitoutuvat. Sosiaaliset, taloudelliset ja ympäristölliset lähtökohdat ovat perustana kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksessa, jonka tarkoituksena on taata sekä nykyisten että tulevien sukupolvien hyvä elämä.

Sitoumus2050.fi-verkkopalvelussa eri toimijat voivat esittää omia toimenpidesitoumuksiaan, joilla edesautetaan kansallisen yhteiskuntasitoumuksen onnistumista. Toimenpidesitoumuksia ovat antaneet hyvin erilaiset toimijat aina kunnista yrityksiin sekä yksityishenkilöihin. Kunnat ovat tehneet koko kunnan kattavia toimenpidesitoumuksia ja kuntien sisäisistä toimijoista esimerkiksi lukuisat päiväkodit sekä koulut ovat tehneet omat sitoumuksensa.

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen avulla Suomi toimeenpanee myös globaalia YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelmaa Agenda 2030:tä. Sitoumusten seuraamisesta vastaa Kestävän kehityksen toimikunta, pääsihteeristö sekä asiantuntijapaneeli.  

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus

 

tags