Pirstaloituuko palvelujärjestelmä?
Päinvastoin, nykyjärjestelmä on pirstaleinen työvoimapalveluiden vastuiden ja yhteensovittamisen näkökulmasta. Kuntaratkaisu vähentäisi toimijoiden määrää noin 10 % ja selkeyttäisi palvelurakennetta huomattavasti mm. osaamisen kehittämisen, työnantaja ja yrityspalveluiden sekä koto-palveluiden osalta.
Onko kunnilla varaa palveluiden järjestämiseen?
Kyllä, valtionosuusrahoituksella varmistetaan, että tehtäviensiirto ei aiheuta kuntatalouteen lisämenoja. Kunnilla on olemassa elinvoimakannusteet, joiden puitteissa kunnilla on intressi myös satsata palveluihin omaa rahaa.
Jähmettyykö työvoima paikoilleen?
Kuntien järjestämissä TE-palveluissa työvoiman liikkuvuus toteutuu nykyisen kaltaisena. Lisäksi kunnat voivat edistää työvoiman liikkuvuutta monipuolisesti maankäytön, asumisen ja asumistuotannon, liikkumisen ja joukkoliikenneratkaisujen edistämisen keinoin, alueen työvoima- ja koulutustarjontaa kehittämällä, sekä vetovoimaisuutta sekä sijoittumis-, perhe- ja hyvinvointipalveluita parantamalla. Kohtaantoa voidaan parantaa myös työvoimaa liikuttamatta töiden liikkuessa työntekijöiden sijaan.
Tämä toteutuu erityisesti tukemalla uudenlaisia työn muotoja ja digitaalisia ratkaisuja mm. tietoliikenneinvestoinneilla, etätyötiloilla ja älykkäiden kaupunkien konsepteilla. Myös jatkuvan oppimisen myötä alueen työvoimareservit tulevat paremmin hyödynnettyä.
Heikkeneekö yhdenvertaisuus?
Ei, kuntaratkaisu lisäisi yhdenvertaisuutta palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden näkökulmasta. Erityisesti kaikkein vaikeammassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden mahdollisuudet saada henkilökohtaista apua paranevat, kun lähipalvelut on saatavissa kotikunnasta. TE-palveluiden kattavuuden, tiettyjen erityispalveluiden sekä esimerkiksi kielellisten oikeuksien osalta kuntia voitaisiin ohjata myös lainsäädännöllä yhteistoimintaan.
Miten pienet kunnat selviävät vastuista?
Kunnat voivat sopia eritasoisten tehtävien hoitamisesta keskenään. Pienillä kunnilla on mahdollisuus tavoittaa asiakkaansa nykyisiä maakunnallisia palveluita paremmin sekä edistää asiakkaidensa lähitukena myös valtakunnallisten palveluiden käyttöä. Palveluiden riittävä ja monipuolinen saatavuus varmistetaan valtionosuusrahoituksen ja lainsäädännön kautta. Järjestämisratkaisu voidaan toteuttaa tarkoituksenmukaisen väestöpohjan kokonaisuuksina luontaiset työssäkäyntialueet huomioiden hyödyntäen kuntalain yhteistoimintamalleja.
Hakevatko kunnat mallilla vain taloudellista hyötyä?
Työmarkkinatuen kuntaosuusjärjestelmä luotiin, jotta kunnat aktivoituisivat erityisesti pidempään työttömänä olevien palveluidentarjonnassa. Valta ja vastuut eivät ole olleet tasapainossa ja kuntien keinovalikoima on rajoittunut vain aktivoiviin palveluihin. TE-palveluiden (toimivalta, asiakastieto, palvelut) myötä kuntien mahdollisuus puuttua työttömyyteen aiemmassa vaiheessa paranee. Vaikuttavuus lisääntyy, kun asiakkaille voidaan tarjota nykyistä laajempia palveluketjuja ja -kokonaisuuksia. Työvoimapalveluiden alueellinen siirto edellyttää palveluiden uudistamisen lisäksi myös työttömyysturvan-ja työvoimapalveluiden rahoituksen uudistamista. Työttömyysturvan rahoitukseen tehtävien muutosten tavoitteena tulee olla kuntia kannustava ja oikeudenmukainen rahoitusmalli pitkäkestoisen ja pysyväluonteisen työllisyyden edistämiseen.
Onko mallissa ajateltu työnantajia?
Kuntaratkaisu parantaa osaavan työvoiman saatavuutta ja kohtaantoa. Tämä toteutuu mm. hyödyntämällä ja integroimalla kuntien osaamis- ja koulutustarjonta kokonaisvaltaiseksi osaksi kuntien työnhakija-ja työnantaja-sekä yrityspalveluja. Kunnat ovat kokonaisvaltaisempia ja strategisempia kumppaneita elinkeinoelämälle.
Voidaanko työllisyystoimet ja sote-uudistus yhteensovittaa?
Työllisyyspalveluissa tärkeintä on asiakaskeskeisyys ja palvelupolkujen suunnittelu niin, että yhdyspinnat toimijat ja asiakkaan ei tarvitse miettiä, kuka palvelun järjestää. Yhteensovittaminen toteutuu hallinnontasojen yhteistoimintana, kuten tähänkin asti. Kuntaratkaisussa koulutus-, työnhakija-, ja työnantajapalvelut ovat laajasti yksissä käsissä ja tämä parantaa työvoimapalveluiden vaikuttavuutta.
Miten yksityistä palvelutuotantoa hyödynnetään?
Kuntaratkaisu lisäisi yksityisen palveluntuotannon roolia, sillä kunta voi satsata myös omaa rahaansa palveluiden hankintaan. Erityisesti paikallinen palvelutuotanto ja paikallisten yritysten hyödyntäminen lisääntynee. Kunnilla on käytössä myös monipuoliset hankintamahdollisuudet ja epäsuorat keinot (mm. palvelusetelit, työllistämisehto hankintoihin).
Onko kuntaratkaisu TE-palveluiden loppu?
TE-palvelut (ml. palvelukonseptit ja brändi), henkilöstö ja osaaminen siirtyvät valtiolta kunnille. Toiminta ei lopu.