Kuntien elinkeinopolitiikka

Elinkeinopolitiikka on monitasoista toimintaa, jossa julkisen vallan ohella keskeisessä roolissa ovat yrittäjät ja yritykset, koulutus- ja innovaatiopalveluja tuottavat organisaatiot, rahoituslaitokset sekä muut yrityspalveluja tuottavat organisaatiot. Elinkeinopolitiikan tuloksellisuuden kannalta on olennaista, kuinka hyvin eri tasojen ja eri toimijoiden toimet tukevat ja täydentävät toisiaan ja valittua yhteistä kehittämisstrategiaa muuttuvassa toimintaympäristössä.

Kansallisella tasolla elinkeinopolitiikka käsittää ne julkisen vallan toimet, joiden tarkoituksena on yhteiskunnan taloudellisen perustan vahvistaminen, sen uudistumisesta huolehtiminen ja sellaisen toimintaympäristön luominen, joka edistää yritysten syntymistä, toimintaa, kasvua, kilpailukykyä ja työllisyyttä.

Kunnan näkökulmasta elinkeinopolitiikka ja kilpailukyvyn vahvistaminen tarkoittavat kaikkia niitä paikallisen tason toimenpiteitä, joilla paikallisista lähtökohdista parannetaan yritysten fyysistä ympäristöä, tuotantopanosten saatavuutta, osaamista, palveluja, sekä toimintaan liittyviä säädöksiä ja päätöksentekokäytäntöjä.  Suotuisat olosuhteet puolestaan luovat perustan yritysten kilpailukyvylle, työllisyydelle, laadukkaille palveluille ja kunnan elinvoimaisuudelle. 

Kuntien elinkeinopolitiikkaa toteuttavat peruskuntien ohella kuntien perustamat seudulliset kehittämisyhtiöt ja kuntayhtymät, teollisuuskylät ja muut vastaavat kiinteistöyhtiöt sekä matkailun markkinointiyhtiöt. Tämän lisäksi kunnat ovat omistajina mukana teknologiakeskuksissa tiedepuistoissa yms. yhteistyöorganisaatioissa ja ostavat palveluja esimerkiksi uusyrityskeskuksilta.

Avaa kaikki

Elinvoimateemat verkostojen toiminnassa

Kehyskuntaverkosto päätti käynnistää keväällä 2022 toimintansa yhteyteen erillisen elinvoimaverkoston. Verkoston tavoitteena on tukea tästä teemasta vastaavien työtä kehyskunnissa.

Työskentely koostuu teemaseminaareista, joissa pureudutaan johonkin paikallisen elinvoiman kannalta merkittävään ajankohtaiseen teemaan ja tutustutaan kuntien erilaisiin toimintamalleihin.

Keskustelussa esillä olleita teemoja ovat esimerkiksi TE2024-uudistus, elinkeinopoliittinen yhteistyö kaupunkiseuduilla, elinvoiman mittaaminen, osaavan työvoiman saatavuus ja oppilaitosyhteistyö, elinvoimainen yhdyskunta, innovaatioiden edistäminen sekä elinvoimatyön organisointi ja johtaminen.

Kehyskuntaverkoton esimerkin innoittamana vastaavaa toimintaa ollaan käynnistämässä myös seutukaupunkiverkoston ja pienten kuntien verkoston toiminnan yhteyteen.

Kuntaliitto tukee verkostoja teemaseminaarien suunnittelussa ja järjestämisessä.

Hankinnat elinkeinopolitiikan instrumenttina

Hankinnat näyttelevät merkittävää roolia kuntien toiminnassa. Suuri volyymi ja hankintalainsäädännön mukaisen hankintaprosessin hallinta ovat edellyttäneet osaamisen kehittämistä kunnissa. On syntynyt hankintayksiköitä, jotka tukevat toimialoja hankintojen toteuttamisessa.

Ympäristö- ja sosiaalisten kriteereiden käyttö antaa kunnille mahdollisuuden edistää hankinnoissa esimerkiksi ekologisia ratkaisuja ja vaikeasti työllistyvien henkilöiden työllistymistä.

Hankintaosaamiseen liittyy myös kyky hyödyntää hankintoja julkisten palveluiden kehittämisessä. Niin sanottujen innovatiivisten hankintojen kautta kunnilla on mahdollisuus hyödyntää yritysten innovaatiokykyä tuotekehityksessään. Innovatiivisten hankintojen kautta syntyvät uudet ratkaisut parantavat myös yritystoiminnan kilpailukykyä.

Hankintojen rinnalla kunnat voivat hyödyntää osaamista palvelutuotannossaan myös erilaisten setelikäytäntöjen kautta. Tämäkin avaa yrityksille uusia markkinoita.

Kunnat ovat olleet aktiivisia kehittämään alueensa yritysten osaamista osallistua julkisiin hankintaprosesseihin. Työtä on tehty yhdessä yrittäjäjärjestön kanssa. Tietoa tulevista hankinnoista on välitetty erillisissä hankintainfoissa.

Hankintojen kehittämisen tavoitteet ja toimenpiteet ovat jo useissa kunnissa merkittävä osa kuntastrategiaa. Hankinnat kuuluvatkin yhtenä merkittävä keinona sekä kuntaorganisaation kehittämisen että elinkeinopolitiikan työkalupakkiin.

Lue lisää:

Julkisten hankintojen neuvontayksikkö

Hankinta-Suomi

KEINO-osaamiskeskus  

Hankinnoilla työllistäminen

Motiva: kestävät julkiset hankinnat

Palvelusetelit

Kuntien tuki yrityksille

Kuntien yrityksille myöntämä tuki kuuluu EY:n valtiontukisääntelyn piiriin. Valtiontukia koskevat yleiset reunaehdot määritellään Euroopan yhteisön perustamissopimuksen artikloissa 87–89. Säännöt koskevat kaikkia toimenpiteitä, joissa julkinen sektori myöntää yrityksille tukea tai muuta etua. 

Tuen myöntäminen on kiellettyä silloin, kun seuraavat kriteerit täyttyvät: 

  • julkisia varoja kanavoidaan julkisiin tai yksityisiin yrityksiin 
  • etu on valikoiva eli kohdistuu vain tiettyihin yrityksiin
  • toimenpide vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan 
  • toimenpide vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua 

Valtiontukitoimenpiteet tulee ilmoittaa etukäteen Euroopan komissiolle. Komissio arvioi tukitoimenpiteiden sopivuuden yhteismarkkinoille niin sanotun soft-lainsäädännön (suuntaviivat, puiteasiakirjat, tiedonannot) perusteella. 

Valtiontukea voidaan tietyissä tilanteissa myöntää myös ilman komission ennakkohyväksyntää. Tukea voidaan myöntää niin sanottuna vähämerkityksellisenä tukena (de minimis), mikäli kaikkien viranomaisten myöntämän tuen määrä jää alle 200 000 euron kolmen verovuoden aikana.

Lisäksi tukia voidaan myöntää niin sanottujen ryhmäpoikkeusasetusten nojalla. Ryhmäpoikkeukset koskevat muun muassa eräitä alueellisin ja työllisyysperustein myönnettäviä tukia, koulutustukia, tutkimus- ja kehitystoimintaan myönnettäviä tukia sekä pk-yrityksille myönnettäviä tukia.

Tuen käsite on laaja. Myönnettävän tuen ei tarvitse olla rahasuoritus. Maa-alueiden ja rakennusten hinnoittelun ohella myös kunnan myöntämät avustukset, laina- ja takausjärjestelyt, korkoedut sekä pääomarahoitus kuuluvat valtiontukisääntelyn piiriin.

Samoin julkisen palvelun (esimerkiksi tilat, kunnallistekniikka, vesi- ja jätevesi) tarjoaminen yritykselle markkinahintaa alhaisemmalla hinnalla voidaan katsoa valtiontueksi. Alueellisten ja paikallisten viranomaisten laajakaista-investointeja on myös arvioitu valtiontukisääntöjen näkökulmasta.

TEM selvittää kuntien myöntämien yritystukien määrää

Työ- ja elinkeinoministeriö on käynnistänyt selvityksen, jonka tarkoituksena on luoda kokonaiskuva kuntien myöntämien yritystukien nykytilanteesta. Kokonaiskuvassa tarkastellaan:

  • missä muodossa tukia on annettu ja kuinka paljon (€)
  • mihin EU-sääntelyyn ne perustuvat
  • ovatko kunnat tunnistaneet myöntävänsä EU valtiontukisäännöt täyttäviä tukia taloudelliseen toimintaan ja tuntevatko ne niiden ehdot
  • millaisia yhteisiä tietojärjestelmiä mahdollisesti on käytössä

Selvitys toteutetaan vuoden 2022 kuluessa, ja se liittyy kansallisen de minimis -tukirekisterin rakentamiseen, jonka tarkoituksena on mahdollistaa yrityksen saamien de minimis -tukien seuranta. Rekisterin ajatus on, että tuen myöntäjät ilmoittavat tuet rekisteriin eikä niitä enää tarvitsisi kysyä yritykseltä. Kunnilla ei tällä hetkellä ole velvollisuutta ilmoittaa myöntämiään tukia.

Lisätietoa sivuillamme

Valtiontuki

Valtiontukiohjeistusta

EU:n valtiontuki kiinteistönkaupassa

Takauksen antamisen edellytykset kunnissa

Lisätietoa muualla verkossa

Yritykset
Työ- ja elinkeinoministeriö

Yritysrahoitus
Työ- ja elinkeinoministeriö

Elinkeinot ja työllisyys kuntastrategioissa

Globalisaatiokehitys, alueellinen eriytyminen ja kuntien taloudellisen pohjan muuttuminen tuovat eroja kuntien elinkeinopolitiikan toimenpidevalintoihin. Kunnallisen elinkeinopolitiikan käsite on laajentunut ja saanut uudenlaisia sisältöjä. 

​Pienemmissä kunnissa toiminta on edelleen yrityspalvelukeskeistä: tuetaan yrittäjyyttä sekä organisoidaan yhteistyössä yrityspalveluorganisaatioiden kanssa neuvontaa, koulutusta, toimitiloja sekä asiantuntija- ja rahoituspalveluja.

Kunnilla on keskeinen rooli osaamisperustan vahvistamisessa ja yrittäjyyskasvatuksen edistämisessä. Kuntien ja seutukuntien markkinointiponnistukset vahvistavat onnistuessaan koko seudun tunnettuutta ja imagoa ja siten myös yritysten toimintaedellytyksiä.

Globaalissa kilpailussa parhaat lähtökohdat on suurilla kaupunkiseuduilla, joiden monipuolisuus antaa mahdollisuuksia markkinoiden ja monipuolisten palvelujen yhdistymiseen ja sitä kautta uusien innovaatioiden ja kilpailuetujen syntymiseen.

Suuremmat kaupungit ovat käynnistäneet innovaatiohankkeita, joilla tuetaan luovien rakenteiden ja palvelumallien kehittämistä. Ne pyrkivät parantamaan kansainvälistä asemaansa ja tunnettuuttaan panostamalla kaupunki- ja innovaatioympäristöjen laatuun, kulttuuri- ja matkailupalveluihin sekä kansainvälisen tason suurtapahtumiin.

Palvelutuotannon tehokkuuden ja tuottavuuden vahvistamisen edellytyksenä on, että kunta integroi elinkeino-, työllisyys-, koulutus- ja sosiaalipalvelunsa tehokkaasti ja luo uusia sektorirajat ylittäviä toimintatapoja. Eri politiikka-alueiden toimenpiteet integroiva näkökulma on jo tunnistettavissa monien kuntien kuntastrategioissa. 

Yliopistokaupunkien ekosysteemisopimuksista voi lukea lisää työ- ja elinkeinoministeriön sivuilta.

Kuntien yrityspalvelut

Kunnat tuottavat yrityspalveluja joko suoraan itse tai omistamiensa organisaatioiden välityksellä. Kunnat ovat omistajia ja tärkeitä rahoittajia seudullisissa kehitysyhtiöissä, teknologiakeskuksissa ja yrityshautomoissa. Kunnissa ja kuntaomisteisissa kehittämisyhtiöissä työskentelee noin 1000 yritysneuvojaa ja elinkeinoasiamiestä.

Kunnat ovat myös uusyrityskeskusten suurin rahoittaja. Keskukset toimivat usein tiiviissä yhteistyössä kuntien omistamien kehittämisyhtiöiden kanssa. Yrityspalveluja tarjoavat myös Business Finland (entiset Finpro ja Tekes), ELY-keskukset, Finnvera, ProAgria ja lukuisat yksityiset palvelutuottajat sekä suuri joukko erilaisia projektimuotoisia kehittämishankkeita. 

​Kunnat ovat yleisesti organisoineet yrityspalvelunsa seudullisiin kehittämisyhtiöihin, joita Suomessa toimii yli 50. Ne toteuttavat omistajakuntiensa elinkeinopoliittisia strategioita. Toiminnan painopiste on perinteisissä elinkeinopalveluissa, yritysten perustamisneuvonnassa, toimitilojen ja rahoituksen järjestämisessä ja alueellisissa kehittämispalveluissa. Suuremmissa yksiköissä palveluvalikoima on laajempi ja ne tuottavat myös erikoistuneita toimiala- ja innovaatiopalveluja.

Yritystoiminnan käynnistys- ja kasvuvaiheessa yrittäjiä tukevat myös paikallisella tasolla vapaaehtoistyötä tekevät yrityskummit, jotka ovat kokeneita yritysjohtajia ja yrittäjiä.

Viime vuosina on toteutettu lukuisia kehittämisyhtiöiden ja teknologiakeskusten fuusioita. Joissakin kunnissa elinkeinojen kehittämistehtävät on otettu takaisin peruskunnan tehtäväksi, koska on haluttu vahvistaa elinkeinotoimen ja kunnan muiden paikalliseen elinvoimaan vaikuttavien toimintojen (esim. kaavoitus ja tekninen toimi) vuorovaikutusta.

Samanaikaisesti on kuitenkin myös syntynyt uusia kehittämisyhtiöitä, koska yhtiömuotoinen rakenne on nähty joustavana organisointimuotona yrityspalveluille ja ylikunnalliselle yhteistyölle tässä tehtäväkentässä.

Lisätietoa:

tags