Lukiokoulutus
Lukiokoulutus on yleissivistävää koulutusta, joka antaa valmiudet lukion jälkeiseen, etenkin korkeakoulututkintoon tähtääviin opintoihin yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa.
Lukiokoulutuksen järjestämiseen ei kunnilla tai muilla toimijoilla ole velvollisuutta. Sen sijaan lukiokoulutuksen järjestäminen edellyttää opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämää koulutuksen järjestämislupaa. Lupa voidaan myöntää kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle ja myös valtio voi järjestää lukiokoulutusta.
Lukiokoulutukseen on vapaa hakeutumisoikeus. Koulutuksen järjestäjä päättää opiskelijaksi ottamisesta oppilaitokseen. Valtaosa nuorten lukiokoulutuksen opiskelijoista hakeutuu lukiokoulutukseen valtakunnallisen yhteishaun kautta, mutta koulutuksen järjestäjä voi päättää myös jatkuvan haun hyödyntämisestä.
Lukiokoulutuksen oppimäärän tavoitteellinen suorittamisaika on kolme vuotta. Opiskelijalla on kuitenkin halutessaan mahdollisuus käyttää opintoihin neljä vuotta. Lukiokoulutusta järjestetään erikseen nuorille ja aikuisille tarkoitettuina oppimäärinä. Nuorille tarkoitettuun oppimäärään kuuluvat opinnot mitoitetaan päätoimista opiskelua varten (150 opintopistettä) ja aikuisille tarkoitettuun oppimäärään kuuluvat opinnot sivutoimista opiskelua varten (88 opintopistettä). Lukiokoulutuksen päätteeksi suoritetaan ylioppilastutkinto.
Tutkintoon valmistavassa (TUVA) koulutuksessa on mahdollista kehittää lukio-opinnoissa tai ammatillisessa koulutuksessa tarvittavia opiskeluvalmiuksia. Koulutuksessa voi lisäksi korottaa perusopetuksen arvosanoja sekä suorittaa lukio- ja ammatillisia opintoja. TUVA-koulutuksen laajuus on 38 viikkoa ja suoritusaika enintään yksi vuosi. Koulutuksesta voi siirtyä joustavasti lukioon tai ammatilliseen koulutukseen myös nopeammin.
Valtioneuvoston asetuksella säädetään lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista, oppiaineista, opintojen rakenteesta sekä opintojen laajuuksista. Opetushallituksen antamat opetussuunnitelman perusteet määrittävät opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt. Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa asetuksessa (14.12.1998/986) on kuvattu opetushenkilöstön kielitaitovaatimukset lukiokoulutuksessa.
Koulutuksen järjestäjä laatii paikallisen opetussuunnitelman, jossa päätetään tarkemmin opetuksen tavoitteista ja sisällöistä sekä opiskelijoille tarjottavista opintojaksoista ja opetuksen toteuttamisesta. Opetussuunnitelma laaditaan erikseen nuorille ja aikuisille tarkoitettuja lukiokoulutuksen oppimääriä ja lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen oppimäärää varten, sekä erikseen suomen, ruotsin ja saamen kielillä ja tarvittaessa muilla kielillä annettavan opetuksen oppimääriä varten.
Lukiokoulutukseen liittyvää lainsäädäntöä
Lukiolaki
Lukioasetus
Ylioppilastutkinto
Uutta lukiokoulutuksesta
Yrittäjyyskasvatuksen ja talousosaamisen linjausluonnos
Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi
Koulujen ja oppilaitosten loma-aikoja koskeva muistioluonnos
Luonnos hallituksen esityksestä eduskunnalle opintoetuuslaiksi ja eräiksi muiksi laeiksi
Vertaisverkostojen merkitys suuri lukiokoulutuksessa
Suurten lukiokoulutuksen järjestäjien merkitys on kasvanut
Ruotsinkielinen lukiokoulutus turvaa kielellisiä oikeuksia
Ilmoittaudu mukaan Sivistyksen ajankohtaistunti – webinaareihin!
Sivistyksen ajankohtaistunti -webinaareissa käsitellään muun muassa varhaiskasvatukseen, peruskouluun ja toisen asteen koulutukseen liittyviä teemoja. Webinaareja pidetään noin kuusi vuodessa.
Muutoksenhakuohjemallit varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen toimialalla
Erikoislainsäädäntöön sisältyvät muutoksenhakusäännökset syrjäyttävät kuntalaissa säädetyn muutoksenhaun. Lue lisää