Kunnallinen päätöksenteko perustuu kuntalakiin ja kunnan hallintosäännön määräyksiin. Kuntalain 12 luku sisältää säännökset kunnan päätöksenteko- ja hallintomenettelystä. Perussäännökset valtuuston kokoontumisesta ovat kuntalaissa, mutta muiden toimielinten kohdalla kokousmenettely perustuu pääosin
Asiantuntijapalvelut
Sivuston asiantuntijasisällöt listattuna.
Viranomaistoiminnan perusteet ja päätöksenteossa noudatettavat periaatteet on kirjattu Suomen perustuslakiin. Perustuslain periaatteet turvataan hallintotoimintaa koskevalla lainsäädännöllä. Perustuslain säännökset viranomaistoiminnasta Päätöksentekomenettelyyn eli hallintomenettelyyn vaikuttavia
Otto-oikeudella tarkoitetaan kunnanhallituksen oikeutta ottaa käsiteltäväkseen asian, jossa kunnan organisaatiossa alempi viranomainen on tehnyt päätöksen. Otto-oikeudesta säädetään kuntalain 92 §:ssä. Hallintosäännössä voidaan määrätä vastaava oikeus koskemaan myös lautakuntia ja liikelaitoksen
Esteellisyys ulottuu asian kaikkiin käsittelyvaiheisiin aina valmistelusta täytäntöönpanoon asti. Jos esteellinen henkilö ottaa osaa asian käsittelyyn, päätös syntyy virheellisessä järjestyksessä. Virheellisessä järjestyksessä syntynyt päätös voidaan kumota, mikäli asiassa haetaan muutosta
Viranomaisen tulee määritellä toimialansa keskeisissä asiaryhmissä odotettavissa oleva käsittelyaika sellaisille hallintopäätöksellä ratkaistaville asioille, jotka voivat tulla vireille vain asianosaisen aloitteesta (hallintolaki 23 a §). Säännös ei koske asioita, joiden käsittelylle on muualla
Esteellisyyssäännöksillä pyritään turvaamaan asioiden käsittelyn puolueettomuutta ja luottamusta päätöksenteon moitteettomuuteen. Mikäli henkilöllä on sellainen suhde viranomaisessa käsiteltävään asiaan tai asianosaisiin, että se vaarantaa hänen puolueettomuutensa, hän on esteellinen eli jäävi. Jos
Viranomainen on velvollinen antamaan tiedoksi tekemänsä päätöksen asianosaiselle sekä muulle, jolla on oikeus hakea päätökseen oikaisua tai muutosta valittamalla. Päätöksen tiedoksisaanti on päätöksen muutoksenhakuajan alkamisen edellytys ja siten myös välttämätön päätöksen lainvoimaisuuden kannalta
Esteellisyyssäännöksillä pyritään turvaamaan asioiden käsittelyn puolueettomuutta ja luottamusta päätöksenteon moitteettomuuteen. Mikäli henkilöllä on sellainen suhde viranomaisessa käsiteltävään asiaan tai asianosaisiin, että se vaarantaa hänen puolueettomuutensa, hän on esteellinen eli jäävi. On
Kunnallishallinnossa päätöksentekojärjestelmään kuuluu, että samaa asiaa käsitellään useammissa toimielimissä. Asiaa voidaan ensin käsitellä lautakunnassa, sen jälkeen kunnanhallituksessa ja edelleen valtuustossa. Henkilö voi myös olla kaikkien mainittujen toimielinten jäsen. Kunnallishallinnossa ei
Tässä osiossa ei käsitellä valtuutettujen esteellisyyttä valtuustossa. Alla olevat esteellisyysperusteet koskevat kunnan muita luottamushenkilöitä. Sisältö: Osallisuusjäävi Edustusjäävi Intressijäävi Palvelussuhde- ja toimeksiantojäävi Yhteisöjäävi ja yhteisöjäävin poikkeus Puolueettomuuden
Valtuutettu on kuntalain 97.1 §:n mukaan esteellinen käsittelemään valtuustossa asiaa, joka koskee henkilökohtaisesti häntä tai hänen hallintolain 28 §:n 2–3 momentissa tarkoitettua läheistään. Kuntayhtymän yhtymävaltuutettuihin sovelletaan kunnanvaltuutettuja koskevaa esteellisyyssäännöstä. Myös
Kunnan luottamushenkilöitä ovat valtuutettujen ja varavaltuutettujen lisäksi kunnanhallituksen, lautakuntien, johtokuntien (ml. kunnallisten liikelaitosten johtokunnat) ja niiden jaostojen sekä toimikuntien jäsenet, samoin kuin kunnan kuntayhtymän toimielimiin valitsemat jäsenet sekä muut kunnan
Kunnan päätösvaltaa käyttää valtuusto (kuntalaki 14 §). Päätösvalta kuuluu valtuustolle, ellei toisin ole säädetty tai ellei valtuusto ole delegoinut toimivaltaansa muille kunnan viranomaisille. Valtuusto delegoi toimivaltaansa hallintosäännön määräyksillä Kunnan hallinnon järjestämiseksi valtuuston
Asian vireilletulosta alkaa viranomaisen käsittelyvelvollisuus. Viranomaisella on velvollisuus käsitellä ja antaa päätös asianmukaisesti vireilletulleessa asiassa. Hallintoasian vireilletulosta on säädetty hallintolain 4 luvussa. Asia tulee vireille kun asiakirja on saapunut viranomaiselle Asia
Hallintoasian valmistelussa selvitetään päätöksentekoa varten tarvittavat asiat. Yleissäännökset asian käsittelystä ovat hallintolain 5 ja 6 luvuissa. Kunnan toimielinten asioiden valmistelusta on säädetty kuntalaissa. Viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta
Suomessa on pyritty varautumaan mahdollisiin kriisitilanteisiin myös lainsäädännöllisesti. Keskeiset poikkeusolojen vaatimat toimivaltuudet on koottu valmiuslakiin (1552/2011) ja puolustustilalakiin (1083/1991). Kuntien yleisestä varautumisvelvollisuudesta säädetään valmiuslain 12 §:ssä, jonka
1.Pelastustoimi johtaa pelastustoimintaa ja siihen varautumista Pelastustoimella on vastuu pelastustoiminnan johtamisesta (Pelastuslaki 34 §), pelastustoiminnan suunnittelusta (Pelastuslaki 46 §) sekä väestösuojelusuunnitelmien laatimisen johtamisesta sekä niiden yhteensovittamisesta (Pelastuslaki
Kunta vastaa säteilyturvaonnettomuustilanteessa omista lakisääteisistä palveluistaan kuten normaalioloissakin. Kunta on velvollinen pyydettäessä antamaan virka-apua pelastustoiminnassa ja väestösuojelussa pelastusviranomaiselle, joka johtaa pelastustoimintaa säteilyvaaratilanteessa
Julkisten työvoimapalveluiden järjestämisvastuu siirtyy työ- ja elinkeinotoimistoilta kunnille 1.1.2025. Uudistus vaikuttaa monin tavoin myös hankintasopimuksiin, joita tähän saakka on kilpailuttanut elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset eli ELY-keskukset. Työ- ja elinkeinoministeriö on
Kunnat voivat sopia, että jotain tehtävää hoitaa niiden puolesta kuntayhtymä. Kuntayhtymä on jäsenkunnistaan erillinen, itsenäinen julkisoikeudellinen oikeushenkilö, jolla on oma perussopimuksessa määritelty toimialansa sekä omat toimielimensä ja oma henkilöstönsä. Kuntayhtymä on yksi kuntien