
Pirjo Sirén 10.9.2025
Yhdyskunta- ja ympäristöasioiden syksy käynnistyi: edunvalvontakärkemme ja terveiset valtion budjettivalmisteluun

Aloitin Kuntaliiton yhdyskunta ja ympäristö -yksikön johtajana elokuussa. Kiitos luottamuksesta ja lämpimästä vastaanotosta perehdytyksineen! On ollut todella innostavaa aloittaa yhteistyö Kuntaliiton rautaisten ammattilaisten kanssa. Syksy on alkanut työntäyteisenä vahvan edunvalvonnan merkeissä, yhdessä kuntien kanssa.
Edunvalvonnan kärkemme on syksyllä yhä yhdyskunta- ja ympäristösektorin laaja lainsäädäntöuudistus. Se sisältää muun muassa rakentamislain ja sen tuunauksen, uudet lunastus- ja alueidenkäyttölait, tekeillä olevat yhdyskuntakehittämis- ja yhdyskuntarakentamislait, vesihuoltolain uudistuksen, jätealan säädösten monet uudistukset, terveydensuojelulain kokonaisuudistuksen ja uuden eläinlääkintähuoltolain.
Arvioin, että Kuntaliiton panos prosessien sekä toimintatapojen uudistamisessa on syksyllä ja ensi vuonna erittäin kysyttyä. Lunastuslaki tulikin jo voimaan elokuun alussa. Laadimme yleiskirjeen, joka avaa laajemmin suuria muutoksia kaupunkien maapolitiikkaan ja yhdyskuntakehittämiseen.
Terveisemme valtion budjettivalmisteluun 2026 lähtivät hiljattain. Kuntien taloudessa on nyörit nyt todella tiukalla. Kun valtio luo edellä mainitun lainsäädännön myötä kunnille uusia velvollisuuksia, sen tulee osallistua kustannuksiin.
Budjettivalmisteluun lähti erityisiä terveisiä kohtuuhintaisen asuntotuotannon mahdollistamisesta ja rahoitusinstrumenteista. Valtion rooli kohtuuhintaisessa asuntotuotannossa on vähenemässä merkittävästi jo vuodelle 2026 samalla, kun kiinteistö- ja rakennusala jatkaa aallonpohjalla.
Myös työvaliokuntamme elokuisessa seminaarissa keskusteltiin vilkkaasti yhdyskunta- ja ympäristökysymyksissä muun muassa asumisesta ja liikenteestä Suomessa. Valmisteilla oleva asumisen visiomme ei voisi osua parempaan aikaan!
Hienoa, että terveisemme sisälsivät myös näkemyksemme sote-kiinteistöistä, liikenteen pitkäjänteisestä riittävästä rahoituksesta rahoitusvastuineen sekä digitalisaation rahoitustarpeista. Kuntien yhdyskuntarakentamisen rahoitus ja työkalut kunnille on turvattava. Valtion on varauduttava liikennetehtäviensä hoitamiseen.
Sote-kiinteistöjä ja niiden tulevaisuutta on arvioitu useassa yhteydessä. Ylipäätään julkisen sektorin kiinteistöomaisuus on noin 55 miljoonaa neliötä ja niiden tasearvo on noin 34 miljardia. Sote-uudistukseen liittyvä kiinteistöjen vuokrausvelvoite päättyy kuluvan vuoden lopussa. Kompensaatiota ei saa vesittää esimerkiksi tilanteissa, joissa kiinteistöjä jää pitkäksi aikaa tyhjilleen.
Kaiken kaikkiaan tulevaa strategiaa ja vaikuttamista varten on jo mietitty keskeisiä painopisteitä. Itse nostaisin esiin EU-tason. EU-tasolla painottuu edelleen ilmastonmuutokseen sopeutuminen, ilmastonmuutoksen hillintä sekä energia- ja vihreän siirtymän kysymykset.
Lisäksi merkittävänä muutosvoimana tulevat olemaan biodiversiteettiin ja luontokatoon liittyvät kysymykset. Niissä on varmasti huomattavia mahdollisuuksia myös yritys- ja elinkeinoasioissa sekä hyvinvoinnissa ja terveydessä.
EU-tason lainsäädännön kansallinen toimenpano näkyy työllistävänä vaikutuksena niin kunnissa kuin Kuntaliiton yhdyskunta- ja ympäristötyössä. Toisaalta EU tarjoaa myös rahoitusmahdollisuuksia. Esimerkiksi EU:n sosiaalinen ilmastorahasto on kehitteillä. Suomen kansallinen rahoitus siihen lienee 460 miljoonan euron luokkaa vuosille 2026–2032.
Kiitos heti hyvin käynnistyneestä yhteistyöstä, ja ollaan yhteyksissä! Kuntamarkkinoilla on meiltä tulossa tanakka tietopaketti, huippuluentoja ja kiinnostavaa keskustelua. Toivottavasti näemme siellä!

Ratkaisut teknisen toimen osaajapulaan
Teknisen alan työvoimapula on pahenemassa. Kunnista puuttuu lukuisia ammattilaisia.