Kuntaliiton blogit

Huhtikuun kuntavaaleissa ratkaistaan, ketkä ovat rakentamassa elinvoimaa, asukkaiden terveyttä ja turvallisuutta sekä hillitsemässä kustannusten kasvua kunnissa sekä kuntaa laajemmalla alueella eli kuntayhtymien valtuustoissa. Myös kuntayhtymien työllisyysvaikutukset ovat alueellisesti ja

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2020 tilinpäätösarviot yllättivät vahvuudellaan, vaikka hyviin kuntatalouden lukemiin oli varauduttu jo viime vuoden loppupuolella. Kuntien tulos kasvoi Tilastokeskuksen helmikuisen tiedotteen mukaan lähes kahdella miljardilla eurolla ja kuntayhtymien tilikauden tulos

Kolmatta kertaa kokeillaan. Tai voi olla, että kokeiluja on tehty sitäkin useammin, muistini ei yllä kovin pitkälle. Onkin paikallaan kysyä, että taasko kokeillaan? Kokeilukulttuuri on mielestäni hyvä asia. On hyödyllistä selvittää jotain ennen kuin tehdään pysyvämpiä ratkaisuja. Ymmärrän

Kunta monialaisena paikallistoimijana omaa vahvan vaikutusmahdollisuuden myös paikkakunnan elinvoiman rakentumiseen ja sen vahvistamiseen. Kyse ei ole vain elinkeinopolitiikan tehtäväkentästä, vaan elinvoimavaikutuksia syntyy myös muilla toimialoilla esimerkiksi kaavoituksessa, sivistystoimessa

Kuntien tehtävänä on tarjota asukkailleen toimiva yhdyskunta, hyvä elinympäristö ja sujuva arki. Ohjaamalla maankäyttöä ja rakentamista entistä ekologisempaan suuntaan voimme vaikuttaa kykyymme hillitä ilmastonmuutosta ja sopeutua siihen. Ympäristömme laatu paranee ja elinkeinoelämälle avautuu uusia

Kuntavaaleissa valitaan päättäjiä paitsi kuntaan, niin myös maakuntiin. Maakuntavaltuuston jäsenet ovat alueensa kunnanvaltuustojen edustajia. Maakuntastrategia tai maakuntaohjelma on tärkein maakunnan poliittista tahtotilaa kuvaava dokumentti, mutta ilmastotavoitteita viedään eteenpäin

Lokakuun alusta 2020 voimaan tulleen ikäihmisten ympärivuorokautisen palvelun henkilöstön vähimmäismitoituksen toteutumisen seurantatieto julkaistiin eilen. Tiedot kiinnostavat varmasti laajasti johtuen odotuksista, joita eri toimijat ovat asettaneet vähimmäismitoituksen lakisääteisyydelle. Kyselyn

Meistä moni on miettinyt jossakin vaiheessa elintapojensa muuttamista. Tiedämme, että se vaatii paljon ja muutos voi olla usein jopa pelottava. Myös elämäntapojemme muuttaminen kestävään suuntaan voi mietityttää. Elämäntaparemontti kestävään suuntaan edellyttää paljon muutoksia muun muassa

Kuntien rooli kansalaisia ja elinkeinoelämää palvelevan välttämättömän infran - kuten liikenneväylien, energia-, vesi- ja jätehuollon sekä viheralueiden - rakentamisessa sekä käyttö- ja kunnossapitotehtävissä on keskeinen. Niin ikään kuntien palvelutuotannossaan tarvitsemien toimitilojen

Kuntakentän tietojärjestelmäympäristön tilanne on vuosien saatossa kehittynyt hankalaksi ja vaikeasti muutettavaksi. Ongelmia ovat olleet avoimien rajapintojen ja yhteisten tietomallien puuttuminen, järjestelmien siiloutuminen, puuttuvat immateriaalioikeudet sekä erilaiset toimittajaloukut ja

Suhteella 58/42 on lukiokoulutuksessa voitu kuvata monia asioita vuosien ajan. Valtaosin kyse on ollut sattumasta, mutta tuo jakosuhde on ollut hyvä nyrkkisääntö monessa asiassa. Se on kuvannut hyvin erilaisia asioita: hakeutumista lukiokoulutukseen, opiskelijoiden sukupuolijakoa, matematiikan

Asukkaat arvostavat hyvää asuinympäristöä ja luonnonläheisyyttä yhä enemmän. Säästeliäs luonnonvarojen käyttö ja vastuullinen energiapolitiikka voivat lisätä kunnan vetovoimaa ja elinvoimaa. Yhä useammat kaupungit pyrkivät näyttäytymään ympäristökaupunkeina ja ovat saavuttaneet siinä myös

Kaiken takana on kunta, todetaan Kuntaliiton kuntavaalisloganissa. Näin se on myös koulutuksen osalta ja koulutus on vahvasti kuntien käsissä. Kuntien tehtävänä on järjestää varhaiskasvatusta sekä esi- ja perusopetusta. Toisen asteen koulutuksen järjestäminen on kunnille vapaaehtoinen tehtävä, mutta

Toimintamme on jaksotettu usein erilaisiin ajanjaksoihin, jotka helpottavat asioiden hallintaa ja niiden hoitoa. Nyt olemme uuden vuoden alkumetreillä ja useimmat meistä toivovat kuluvasta vuodesta mennyttä parempaa. Tulevasta emme tiedä, mutta menneestä voisimme ottaa opiksemme. Euroopan unionin

Vuosi sitten käynnistyi Kuntaliiton yhdessä kuntien ja koulutuksen järjestäjien kanssa toteuttama Koulutus palveluna -verkostoprojekti (KOPA), jossa etsitään uudenlaisia ratkaisuja koulutuksen saatavuuden ja saavutettavuuden varmistamiseksi. Projektin lähtökohta on tarve uusille ja joustaville

Valtio rahoittaa vuosittain neljänneksen peruspalveluiden noin 27 miljardin euron kustannuksista. Rahoitus ohjataan palvelujen järjestäjille eli kaupungeille ja kunnille valtionosuusjärjestelmän kautta. Valtionosuutta ei kuitenkaan jaeta saajilleen tasaisesti, vaan järjestelmä myös tasaa kuntien

Tilastokeskus päivitti joulukuussa kansantalouden tilinpidon tilastotietoja. Tuoreiden tilastojen mukaan bruttokansantuotteen volyymi kasvoi 1,1 prosenttia vuonna 2019. Viimeksi bruttokansantuote kasvoi näin vähän vuosina 2012-2015. Päivityskierroksella tarkennettiin myös julkisen talouden lukuja

Kuinka hyvin toteutuu kuntalaisten yhdenvertainen mahdollisuus osallistua kunnan palvelujen ja toimintojen suunnitteluun sekä vaikuttaa heitä koskevaan päätöksentekoon? Kunnissa osallisuuteen on kiinnitetty paljon huomiota ja tehty toimenpiteitä osallisuuden ja vaikuttamisen edistämiseksi

Huhtikuun kuntavaaleissa kuntiin valitaan lähes 9000 päättäjää. Kunnanvaltuutetuista osa toimii myös muissa kunnan toimielimissä, kuten kunnanhallituksessa ja erilaisissa lautakunnissa. Kuntavaaleissa ei kuitenkaan valita päättäjiä vastaamaan vain kunnan omista asioista. Kuntavaalit ratkaisevat

Uusi vuosi on pyörähtänyt käyntiin, ja sen myötä astui voimaan Kuntaliiton uusi organisaatio. Yksiköiden määrä on vähentynyt, eri substanssialojen yhteistyötä sujuvoitetaan ja ajatuksena on, että byrokratian ja hierarkian vähentyessä pystymme tarjoamaan jäsenillemme parempaa, nopeampaa ja