Kuntien parhaat kiertotalousteot

Kuntien parhaat kiertotalousteot -kilpailu nostaa esiin kuntien kiertotaloustyötä ja kannustaa tarttumaan kiertotalouden parhaisiin käytäntöihin. Kilpailun toteuttavat Suomen ympäristökeskus, Kuntaliitto ja Sitra.

Kilpailun finalistit julkaistiin 21.6. Parhaat palkitaan Kuntamarkkinoilla 14.9. klo 14.45-15.45. Tilaisuus järjestetään Kuntatalolla osoitteessa Toinen linja 14, Helsinki. Tervetuloa Kuntamarkkinoiden tilaisuuteen - ilmoittaudu tästä.

Finalistit

Kisan finalistit edustavat kolmea teemaa: 1) rakentaminen, 2) jätteen synnyn ehkäisy ja kierrätys sekä 3) yhteiskäyttö. Lisäksi kisassa oli avoin kategoria.

Avaa kaikki
 

Mitä on kiertotalous?

Mitä on kiertotalous?

Kiertotaloudessa pyritään vähentämään luonnonvarojen kulutusta ja luomaan taloudellista arvoa aiempaa vähäisemmästä materiaalimäärästä. Kiertotaloudessa tavarat ovat pitkäikäisiä, korjattavia, uudelleenkäytettäviä ja kierrätettäviä. Tavaroiden sijaan ihmiset kuluttavat palveluita ja vuokraavat tai lainaavat erilaisia käyttötarvikkeita, autoja tai polkupyöriä. Kiertotaloudessa jätteen määrä on minimoitu.

Kilpailun aikataulu

Kuka vain voi ehdottaa kunnan kiertotaloustekoa mukaan kilpailuun. Kilpailu käynnistyy 22.3. ja aikaa ehdotusten jättämiseen on 1.5. asti. Finalistijoukko julkistetaan kesäkuussa ja voittajat palkitaan Kuntamarkkinoilla 14.-15.9. Kilpailu on jatkoa Vuoden kiertotalouskunta -kilpailulle.

Teemat

Rakentaminen

Rakentamisen sektorilla on huikea potentiaali edistää luonnonvarojen kestävämpää käyttöä. Nykyisen rakennuskannan korjaaminen ja käyttöiän pidentäminen ovat avainasemassa kun tarkastellaan materiaalien kulutusta. Uudiskohteissa kaikki alkaa rakennuksen suunnittelusta, jossa voidaan mm. suosia muuntojoustavia ja pitkäikäisiä ratkaisuja sekä kierrätysmateriaaleja. Ala ja ohjauskeinot ovat kehittymässä ja tarvitaan suunnannäyttäjiä, jotka ottavat uusia toimintatapoja käyttöön. Kunnan järeimmät keinot edistää kiertotaloutta kytkeytyvät maankäytön suunnitteluun, rakentamisen ohjaukseen ja kunnan omiin rakennushankkeisiin. 

Jätteen synnyn ehkäisy ja kierrätys

Jätteen synnyn ehkäisy on EU:n jätepolitiikan tärkein tavoite, jota luonnonvarojen käytön vähentäminen tehokkaasti edistää. Uusia innovaatioita ja käytäntöjä tarvitaan, sillä Suomessa jätteen määrä kasvaa edelleen eikä kierrätysaste ole noussut toivotulla tavalla. Jätteen syntyä voi ehkäistä esimerkiksi hankkimalla palveluita tavaroiden sijaan, suosimalla pitkäikäisiä ja korjattavia tuotteita ja vähentämällä ruokahävikkiä.

Kunnat vastaavat asumisessa syntyvien jätteiden jätehuollosta. Useissa kunnissa nämä jätehuollon toiminnot on siirretty alueelliselle jäteyhtiölle. Kierrätysasteen nostamiseksi voi muun muassa laajentaa erilliskeräystä ja tarjota monipuolisia keräysjärjestelmiä sekä lisätä lajitteluneuvontaa. Kuntaorganisaation sisällä jätteen synnyn ehkäisyä ja kierrätystä voi edistää omissa toimipisteissä. Kouluissa ja oppilaitoksissa lajitteluneuvonta ja ympäristökasvatus tavoittavat laajasti nuoria ikäluokkia. Kunnan omat rakennustyömaat ovat tärkeitä kohteita, joissa lajittelusta, kierrätyksestä ja purkumateriaalien hyötykäytöstä tulee huolehtia.

Yhteiskäyttö

Yhteiskäyttö on yleistyvä trendi ja kertoo siitä, että perinteinen kulutusyhteiskunta on muutoksessa. Yhteiskäyttöautot, kaupunkipyörät, kirjastot, vaatelainaamot, yhteiskäytössä olevat tilat ja vuokrattavat työkalut ovat tästä esimerkkejä. Yhteiskäyttö lisää tavaroiden käyttöastetta, parantaa tarjolla olevien hyödykkeiden saatavuutta ja parhaimmillaan luo yhteisöllisyyttä ja kaupunkikulttuuria. Yhteiskäytön uudet muodot voivat tarjota uusia mahdollisuuksia myös yritysten ja kuntien yhteistyöhön.

Kilpailun kriteerit

Kilpailuun ehdotettuja toimenpiteitä arvioidaan seuraavin kriteerein:

  • Toimenpide edistää kiertotaloutta eli vähentää luonnonvarojen kulutusta suoraan tai välillisesti, esimerkiksi:
    • lisäämällä uudelleenkäyttöä, uudelleenvalmistusta, korjausta ja kierrätystä 
    • välttämällä ja vähentämällä syntyvän jätteen määrää
    • edistämällä tavaroiden pitkäikäisyyttä  
    • edistämällä jakamistaloutta eli tavaroiden vuokraamista, lainaamista tai yhteiskäyttöä 
    • vähentämällä tavaroiden kulutusta 
  • Toimenpide edistää taloudellista tai sosiaalista kestävyyttä esimerkiksi
    • lisäämällä taloudellista kannattavuutta
    • parantamalla elinkeinoelämän mahdollisuuksia
    • lisäämällä työllisyyttä
    • parantamalla aluetaloutta
    • edistämällä hyvinvointia, yhteisöllisyyttä ja/tai yhteistyötä
  • Toimenpide osoittaa edelläkävijyyttä, aktiivisuutta ja/tai innovatiivisuuta
  • Toimenpiteessä kunnalla, kuntayhtymällä tai kunnan omistamalla yhtiöllä on rooli toteuttajana tai yhteistyön osapuolena
  • Toimenpide on toteutettu 1.1.2019 jälkeen.
    • Suunnitteluvaiheessa olevat tai juuri käynnistyneet toimet eivät sovellu, vaan kyseessä tulisi olla toteutunut teko, josta on jo tuloksia tai kokemuksia. Toimenpide voi olla edelleen käynnissä.
  • Toimenpide ei saa aiheuttaa merkittävää haittaa ihmisille tai luonnolle.

Tuomaristo

Parhaat teot valitsee raati, johon kuuluvat johtava asiantuntija Laura Järvinen Sitrasta, työelämäprofessori Reijo Karhinen Itä-Suomen yliopistosta, johtaja Miira Riipinen ja johtaja Jarkko Huovinen Kuntaliitosta, erityisasiantuntija Heikki Sorasahi ympäristöministeriöstä, erityisasiantuntija Sari Tasa työ- ja elinkeinoministeriöstä sekä johtaja Petrus Kautto Suomen ympäristökeskuksesta.

Kilpailun logo ja banneri

Kilpailun logo ja some-nostoissa käytettävä banneri löytyy täältä: