Ammatillisen koulutuksen toiminnanohjauskokeilu

Ammatillisen koulutuksen toiminnanohjauuskokeilu käynnistyy 1. tammikuuta 2026 ja jatkuu vuoden 2033 loppuun. Kokeilun tavoitteena on kehittää ammatillisen koulutuksen järjestämistä siten, että koulutuksen laatu, vaikuttavuus ja saavutettavuus paranevat. Samalla selvitetään, miten neuvottelumenettelyyn perustuva ohjaus ja järjestämislupien laajentaminen voivat tukea koulutuksen kehittämistä kansallisesti ja alueellisesti.

Hallitusohjelmassa on linjattu, että hallitus uudistaa ammatillisen koulutuksen toiminnan ohjausta vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta vahvistaen sekä järjestäjäneutraliteetti varmistaen. Kokeilun taustalla on lisäksi Kuntaliiton ja kuntataustaisten koulutuksen järjestäjien aloite syksyltä 2023.

Kunnilla on keskeinen rooli neuvotteluprosessissa koulutuksen järjestäjän tehdessä ehdotuksensa strategiastaan sekä toiminnallisista tavoitteistaan ja indikaattoreista tavoitteiden saavuttamisen kuvaamiseksi. Kuntataustaiset ammatillisen koulutuksen järjestäjät ovat keskiössä vahvistamassa alueellisesta elinvoimaa ja työllisyyttä sekä huolehtimassa oppivelvollisten kouluttamisesta.

Kunnat rahoittavat hieman yli puolet, eli n. 1 Mrd.€ vuodessa ammatillisesta koulutuksesta sekä vastaavat isoilta osin ammatillisen koulutuksen järjestämisestä ympäri Suomen. 

Kokeilun sisältö

Kokeiluun valitut koulutuksen järjestäjät saavat nykyistä laajemmat oikeudet järjestää lähes kaikkia ammatillisia tutkintoja ja tutkinnon osia. Valittujen osalta nykyistä järjestämislupamenettelyä kevennetään, eikä muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta lupaa uusiin tutkintoihin tarvitse hakea ministeriöstä. 

Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) ja koulutuksen järjestäjän välisissä neuvotteluissa sovitaan tavoitteista ja toimenpiteistä, joilla vahvistetaan koulutustarjonnan ja työmarkkinoiden välistä kohtaantoa sekä varmistetaan koulutuksen laatu. Kokeilu tarjoaa mahdollisuuden kehittää koulutusta valtionohjausta joustavammin alueiden tarpeet huomioiden vähentäen sääntelyä.

Tavoitteet ja vaikutukset

Toiminnanohjauksen kokeilun tavoitteena on vahvistaa ammatillisen koulutuksen vaikuttavuutta ja laatua sekä lisätä koulutuksen järjestäjien, valtionhallinnon ja alueiden välistä yhteistyötä.

Kokeilu mahdollistaa yhteisen tilannekuvan rakentamisen ja vähentää hallinnollista työtä keventämällä järjestämislupiin liittyvää sääntelyä. Tavoitteena on luoda entistä ketterämpi ja tarpeisiin vastaava koulutusjärjestelmä, joka tukee alueellista elinvoimaa ja työvoiman saatavuutta.

Hakuprosessi ja valinta

Kokeiluun valittiin 40 koulutuksen järjestäjää, jotka yhdessä edustavat kattavasti ammatillisen koulutuksen kenttää ympäri Suomen.

Valinnassa huomioitiin alueellinen ja kielellinen tasapaino sekä koulutustarjonnan monipuolisuus. Mukaan otetaan sekä julkisoikeudellisia että yksityisoikeudellisia toimijoita.

Hakuaika kokeiluun päättyi keväällä 2025, ja valinnat tehtiin 23.10.2025.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) arvioi hakemukset ja pisteytti ne lain perusteella määriteltyjen kriteerien mukaisesti. Opetus- ja kulttuuriministeriö teki lopulliset päätökset valittavista koulutuksen järjestäjistä.

Neuvottelumenettely

Neuvotteluissa pyritään yhteensovittamaan kansallisia ja paikallisia tavoitteita. OKM ja koulutuksen järjestäjä neuvottelevat strategisista tavoitteista, toimista ja mittareista, joilla koulutuksen laatua ja työelämävastaavuutta seurataan ja kehitetään. Neuvottelumenettely tukee koulutuksen järjestäjiä pitkäjänteisessä suunnittelussa ja tarjoaa välineitä koulutuksen alueellisen vaikuttavuuden ja laadun vahvistamiseen. Vaikuttavuuden osalta neuvottelumenettelyssä otetaan kantaa ainakin työllistymisen edistämiseen sekä jatko-opintoihin siirtymiseen (niin sanotut vaikuttavuustavoitteet). Lisäksi tulisi esittää tavoitteet myös laadun varmistamiseksi ja laadun parantamiseksi (niin sanotut toiminnalliset tavoitteet).

Tavoitteet asetetaan strategiakausiksi ja niiden toteutumista seurataan erilaisilla indikaattoreilla. On tärkeää, että koulutuksen järjestäjä huomioi tavoitteiden asettelussa muut alueen toimijat ja käy vuoropuhelua eri sidosryhmien kanssa. 

Kokeilu toimii merkittävänä askeleena kohti joustavampaa ja yhteistyöhön perustuvaa ammatillisen koulutuksen järjestelmää.

Seuranta ja arviointi

Kokeilun etenemistä seurataan koko sen kahdeksanvuotisen keston ajan. Opetus- ja kulttuuriministeriö tekee väliarvioinnin neljän vuoden kohdalla osana strategista seurantaa.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) vastaa kokeilun vaikuttavuuden arvioinnista ja tutkii, miten neuvottelumenettely ja laajennetut järjestämisluvat tukevat asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Seurannan kohteina ovat myös mahdolliset vaikutukset koulutuksen järjestäjäverkkoon, alueelliseen koulutustarjontaan sekä työvoiman saatavuuteen ja huoltovarmuuteen.

Kuntien rooli

TE- ja kotoutumispalvelujen siirryttyä kuntien vastuulle ammatillisen koulutuksen merkitys on kasvanut entisestään osana kuntien elinvoimaa ja taloudellista kestävyyttä. Lisäksi ammatillinen koulutus kytkeytyy kunnan sivistyspalveluihin erityisesti oppivelvollisuuden laajentumisen ja toisen asteen koulutuksen yhteistyön myötä.

Kunnilla on keskeinen rooli kokeilun toteutuksessa. Ne toimivat ammatillisen koulutuksen rahoittajina ja niiden tulisi osallistua neuvotteluprosessiin koulutuksen järjestäjän valmistautuessa neuvotteluun silloin kun määritellään koulutuksen tavoitteet ja mittarit.

Kokeilun kautta kunnilla ja koulutuksen järjestäjillä on mahdollisuus vaikuttaa siihen, että ammatillinen koulutus vastaa entistä paremmin alueen työelämän ja väestön muuttuviin tarpeisiin.