

+358 9 771 2208, +358 50 462 7799
Vastuualueet
- hankepäälikkö projektille Kielisaarekkeelle 2021-2023
Kielisaareke-hankkeen tavoitteena on tehdä näkyväksi ja vahvistaa Suomen nykyisiä kielisaarekkeita ja edistää uusien kehittämistä. Hanke on kaksivuotinen (1.8.2021-31.7.2023).
Hankkeen lähtökohta on ajatushautomo Magman maaliskuussa 2020 esittämä selvitys. Siinä todetaan, että kielisaarekkeilla on erityisiä haasteita ja vahva tarve hallinnolliselle, pedagogiselle ja organisatoriselle tuelle.
Hanketta hallinnoi Suomen Kuntaliitto ja omistajana on ruotsinkielisten asioiden yksikkö. Sitä rahoittavat Kulttuurirahasto ja Svenska folkskolans vänner -yhdistys. Hankejohtajana toimii Karin Ihalainen.
Seuraa meitä Facebookissa: facebook.com/sprakoar
Svensk träff Kymenlaaksossa 18.1.2023: lataa ohjelma
Kielisaareke on yksikielinen suomenkielinen kunta, jossa on ruotsinkielistä koulutusta. Suomessa on 15 kielisaareketta: Pori, Hyvinkää, Jyväskylä, Kerava, Kotka, Kouvola, Lahti, Nurmijärvi, Salo, Kaarina, Tampere, Hämeenlinna, Tuusula, Vihti ja Oulu.
Joillakin kielisaarekkeilla on pitkä historia ja koulutusta varhaiskasvatuksesta lukioon, kun taas toiset ovat uudempia ja niissä on vain varhaiskasvatusta ja alakoulu. Vanhoissa ja suurissa kielisaarekkeissa koulut ovat usein yksityisiä, kun taas uusissa ja pienissä on kunnallinen koulutoimi. Varhaiskasvatusta järjestetään yleensä yksityisenä.
Mahdollisuus ruotsinkieliseen koulunkäyntiin suomenkielisessä kunnassa voi olla ratkaiseva tekijä, kun monikielinen perhe päättää asuinpaikastaan. Siksi kielisaareketoimintaa voidaan pitää suomenkielisten kuntien valttina, kun tavoitteena on saada lisää kuntalaisia.
Koska kielisaarekekoulutus on aina tietoinen valinta, perheet usein sitoutuvat siihen vahvasti. Kielisaareketoimintaan liittyy perheitä, joilla on kullakin omat syynsä pitää ruotsin kieltä ja kulttuuria tärkeänä. Kielisaarekeyhteisö, jonka ytimessä ovat päiväkoti ja koulu, koostuu siten suomenruotsalaisista, kaksikielisistä, ruotsalaisista, pohjoismaalaisista, Ruotsissa asuneista suomalaisista, kielikylvyn käyneistä suomenkielisistä ja maahanmuuttajista, jotka valitsevat ruotsinkielisen koulupolun. Kielisaarekkeessa eri kieliryhmät kohtaavat luontevasti arjessa.
Usein koulun yhteydessä vaikuttaa ruotsinkielisiä yhdistyksiä, jotka yhdessä koulutuksen kanssa luovat ruotsinkielisen tilan muutoin täysin suomenkieliseen ympäristöön. Kielisaarekeyhteisö parantaa kuntalaisten viihtymistä.
Maaliskuussa 2020 raportoidun ajatushautomo Magman kyselytutkimuksen tulokset osoittavat, että kielisaarekkeiden arjessa on monia haasteita. Kielisaarekkeiden ruotsinkielisen koulutuksen tilanne on erityislaatuinen, ja ruotsinkielisen toiminnan jatkuvuuden ja laadun takaamiseksi tarvitaan määrätietoista panostusta.
Kielisaarekekoulut tarvitsevat sekä pedagogista että hallinnollista tukea. Lisäksi tarvitaan tuloksekasta yhteistyötä kielisaarekkeiden välillä ja Suomen ruotsinkielisten alueiden sivistysalan muiden toimijoiden kanssa. Kielisaarekkeille on tärkeää olla osa suomenruotsalaista yhteisöä.
Kuntien digiviikko järjestetään 5.-9.6. Digiviikon tavoitteena on nostaa digitalisaatioon liittyviä kysymyksiä laajempaan keskusteluun erityisesti kuntanäkökulmasta sekä tulosten että haasteiden kautta.
Eduskuntavaalit ovat myös kuntavaalit. Kokosimme kuntakentän 13 kärkitavoitetta kevään hallitusohjelmaneuvotteluihin.