Kielisaareke-hanke

Kielisaareke-hankkeen tavoitteena on tehdä näkyväksi ja vahvistaa Suomen nykyisiä kielisaarekkeita ja edistää uusien kehittämistä. Hanke on kaksivuotinen (1.8.2021-31.7.2023).

Hankkeen lähtökohta on ajatushautomo Magman maaliskuussa 2020 esittämä selvitys. Siinä todetaan, että kielisaarekkeilla on erityisiä haasteita ja vahva tarve hallinnolliselle, pedagogiselle ja organisatoriselle tuelle.

Hanketta hallinnoi Suomen Kuntaliitto ja omistajana on ruotsinkielisten asioiden yksikkö. Sitä rahoittavat Kulttuurirahasto ja Svenska folkskolans vänner -yhdistys. Hankejohtajana toimii Karin Ihalainen.

Seuraa meitä Facebookissa: facebook.com/sprakoar

Avaa kaikki

Mikä on kielisaareke?

Kielisaareke on yksikielinen suomenkielinen kunta, jossa on ruotsinkielistä koulutusta. Suomessa on 15 kielisaareketta: Pori, Hyvinkää, Jyväskylä, Kerava, Kotka, Kouvola, Lahti, Nurmijärvi, Salo, Kaarina, Tampere, Hämeenlinna, Tuusula, Vihti ja Oulu.

Joillakin kielisaarekkeilla on pitkä historia ja koulutusta varhaiskasvatuksesta lukioon, kun taas toiset ovat uudempia ja niissä on vain varhaiskasvatusta ja alakoulu. Vanhoissa ja suurissa kielisaarekkeissa koulut ovat usein yksityisiä, kun taas uusissa ja pienissä on kunnallinen koulutoimi. Varhaiskasvatusta järjestetään yleensä yksityisenä.

Kielisaareketoiminnalla on kunnalle merkitystä

Mahdollisuus ruotsinkieliseen koulunkäyntiin suomenkielisessä kunnassa voi olla ratkaiseva tekijä, kun monikielinen perhe päättää asuinpaikastaan. Siksi kielisaareketoimintaa voidaan pitää suomenkielisten kuntien valttina, kun tavoitteena on saada lisää kuntalaisia.

Koska kielisaarekekoulutus on aina tietoinen valinta, perheet usein sitoutuvat siihen vahvasti. Kielisaareketoimintaan liittyy perheitä, joilla on kullakin omat syynsä pitää ruotsin kieltä ja kulttuuria tärkeänä. Kielisaarekeyhteisö, jonka ytimessä ovat päiväkoti ja koulu, koostuu siten suomenruotsalaisista, kaksikielisistä, ruotsalaisista, pohjoismaalaisista, Ruotsissa asuneista suomalaisista, kielikylvyn käyneistä suomenkielisistä ja maahanmuuttajista, jotka valitsevat ruotsinkielisen koulupolun. Kielisaarekkeessa eri kieliryhmät kohtaavat luontevasti arjessa. 

Usein koulun yhteydessä vaikuttaa ruotsinkielisiä yhdistyksiä, jotka yhdessä koulutuksen kanssa luovat ruotsinkielisen tilan muutoin täysin suomenkieliseen ympäristöön. Kielisaarekeyhteisö parantaa kuntalaisten viihtymistä.

Kielisaarekkeet hyödyttävät koko maata

  • Kielisaarekekoulujen toiminta tähtää siihen, että tulevaisuuden Suomessa on monikielisiä ihmisiä. Koulu nivoo ympäristönsä luontevasti monikieliseen yhteisöön, jota voidaan laajemmassa mittakaavassa pitää tavoitteena koko väestön suhteen. 
  • Ruotsinkielinen koulutus suomenkielisillä paikkakunnilla on elävä todiste Suomen kaksikielisyydestä. Olemassaolollaan kielisaarekkeet muistuttavat, että maassamme on niitä, jotka oppivat lukemaan, laskemaan ja laulamaan ruotsiksi ja että meidän keskuudessamme on myös ihmisiä, jotka ihan oikeasti elävät elämäänsä ruotsiksi. Kielisaareketoiminnasta tulee ruotsinkielisten alueiden käyntikortti suomenkielisillä paikkakunnilla.
  • Kielisaarekekoulut ”pakottavat” suomenkieliset kuntansa ajattelemaan kahdella kielellä. Se lisää ymmärrystä maan kaksikielisyydestä. Näiden kuntien nostaminen esiin ja niiden tukeminen edistäisi kielisaareketoimintaa ja Suomen elävää kaksikielisyyttä.
  • Kun kielisaarekekoululle annetaan resursseja toimia ammattimaisesti, se myös motivoi paikallisia toisen kotimaisen kielen opiskeluun. Ruotsin- ja suomenkielisen koulutuksen välillä on monia yhteistyömahdollisuuksia. 
     

Kielisaarekkeet tarvitsevat tukea kehittyäkseen

Maaliskuussa 2020 raportoidun ajatushautomo Magman kyselytutkimuksen tulokset osoittavat, että kielisaarekkeiden arjessa on monia haasteita. Kielisaarekkeiden ruotsinkielisen koulutuksen tilanne on erityislaatuinen, ja ruotsinkielisen toiminnan jatkuvuuden ja laadun takaamiseksi tarvitaan määrätietoista panostusta.

Kielisaarekekoulut tarvitsevat sekä pedagogista että hallinnollista tukea. Lisäksi tarvitaan tuloksekasta yhteistyötä kielisaarekkeiden välillä ja Suomen ruotsinkielisten alueiden sivistysalan muiden toimijoiden kanssa. Kielisaarekkeille on tärkeää olla osa suomenruotsalaista yhteisöä.

Kielisaareke-hankkeen tavoitteena on

  • tehdä kielisaarekkeet ja niiden toiminta näkyväksi
  • tukea kielisaarekkeita tasa-arvoisessa ja laadukkaassa koulutuksessa
  • valvoa kielisaarekkeiden etua valtion ja muiden ulkoisten ryhmittymien suuntaan 
  • uoda rakenteet hyvin toimivalle kielisaarekkeelle 
  • luoda malleja uusien päiväkotien ja koulujen perustamiseksi suomenkielisille paikkakunnille
  • luoda pysyvä resurssi ruotsinkielisen koulutuksen edunvalvonnalle kielisaarekkeissa, kuten kielisaarekeasiamies ja pysyvä verkosto
  • vahvistaa ruotsin kieltä Suomessa ja korostaa sitä, että kaksikielisyys on rikkaus. Lisätä ymmärrystä molemmista kansalliskielistä 
  • edistää elinvoimaista ruotsinkielistä toimintaa koko Suomessa luomalla ruotsinkielisiä tiloja suomenkielisille paikkakunnille.
     

Tietoa hankkeesta

  • Hanke on käynnissä 1.8.2021-31.7.2023.
  • Sitä rahoittavat Kulttuurirahasto ja Svenska folkskolans vänner -yhdistys. 
  • Hanketta hallinnoi Suomen Kuntaliitto ja omistajana on ruotsinkielisten asioiden yksikkö.
  • Hankejohtajana toimii Karin Ihalainen, joka on hankkeen ajan virkavapaalla rehtorin virastaan Lahden ruotsinkielisessä koulussa.
     

Hankkeen ohjausryhmä

tags