Hiltusen pakina

Siivekkäät ystävämme

Linnut ovat aina kiinnostaneet ihmisiä. Viime kesänäkin tuli seurattua lintujen elämää lintutornista. Tornitologiaharrastus on johdattanut minut miettimään lintuihin liittyviä asioita myös laajemmin, niin kuin esimerkiksi sitä, miten päin muna tulee kanan takapuolesta. Asia on minulle mysteeri, kaupunkilaispoikana minulla ei ole ilmiöstä kokemusperäistä tietoa.

Antiikin kreikkalaisessa filosofiassa on koulukunta, jonka mukaan kaikki maailman kysymykset voidaan ratkaista "neljän seinän sisällä" käyttäen pelkkää loogista päättelyä. Yritetään, vaihtoehtoja on kai kaksi, muna tulee joko suippo pää edellä tai pullea pää edellä. Vaihtoehto, jossa muna pullahtaisi ulos poikittain, voitanee hylätä. Ensimmäiseksi tulee mieleen, että suippopääedellävaihtoehto on luontevin. Voi ajatella, että suippo pää avaa kulkutien paremmin. Luonnosta löytyy kuitenkin eräitä vertailukohtia, jotka puoltavat pullea pää edellä ulos luiskahtamista. Esimerkiksi vesipisara putoaa ilmassa pullea pää edellä. Valtamerilaivoissa puolestaan on keulassa pullea keulapulppi, joka halkaisee vettä paremmin kuin pelkkä terävä keula. Arvoitus ei ratkennut, ei tainnut logiikkani riittää, munasin vaan itseni.

Kysyin asiaa myös ystävältäni, joka on syntyjään maatalon poika. Niin on hänkin urbanisoiduttuaan vieraantunut juuriltaan ettei osannut vastata, yritti hyväkäs peitellä tietämättömyyttään toteamalla, että hänen mielestään on pääsia, että lapsi on terve.

Siirrytään vapaana lentäviin siivekkäisiin. Kottaraiset ovat vähentyneet Suomessa radikaalisti parin vuosikymmenen aikana. Ilmiölle on esitetty erilaisia syitä. Seuraavaa selitystä täytyy ulkopoliittisista syistä käsitellä varovaisin sanakääntein. Aikanaan nimittäin Italian suurlähettiläs hermostui, kun radio-ohjelmassa todettiin, että Italia on taskuvarkaiden luvattu maa. Välimeren maissa kottaraisia käytetään ihmisravintona. Linnussa on aika vähän purtavaa, raavaan miehen pitäisi syödä koko iso parvi jotta nälkä lähtisi. En jaksa uskoa, että laiskat...siis mukavuudenhaluiset ital... ei kun eteläeurooppalaiset viitsivät pyydystää aterioilleen kottaraisia niin paljon, että se vaikuttaisi ratkaisevasti koko kottaraiskantaan.

Täällä kotimaassa lintujen hupenemista on selitetty maataloudessa tapahtuneilla muutoksilla. Kotieläimiä ei enää laidunneta ulkona niin kuin ennen ja kottaraisille ei ole riittävästi tarjolla ravinnoksi eläinten lannassa eläviä hyönteisiä ja ötököitä. Tämäkin on vain osaselitys, varsinainen syy löytyy yllättäen tiedonvälitystekniikasta, joka on viime vuosina kehittynyt pitkin harppauksin niin kuin kolmiloikkaaja Simo Lipsanen. Enää ei ole lankapuhelimia eikä puhelinlankoja. Aikaisemminhan aina loppukesästä kottaraisia kokoontui valtavat määrät puhelinlangoille suunnittelemaan edessä olevaa etelänmatkaa ja seuraavan kevään paluuta Suomeen. Nyt puhelinlangat laulavat enää vain Katri-Helenan suulla.

Myös pääskyset ovat vähentyneet. Pääskysenpesäkeitto on vanha kiinalainen herkku, mutta se ei ole täällä yhtä tavanomainen sapuska kuin perinteiset suomalaisruuat pizza, kebab ja hampurilainen. Pesäkeitto ei ole vastaus pääskyjen katoamiseen. Pääskysiin pätee sama selitys kuin kottaraisiin, nekään eivät ole vielä oppineet käyttämään puhelinlankojen sijaan telemastoja kokoontumispaikoikseen. Pääskyskadolle löytyy myös toinen selitys, se liittyy arkkitehtuuriin. Monet pääskyt pesivät mielellään talojen räystään alla. Pesäpaikat ovat vähentyneet, koska Suomeen on jo useamman vuosikymmenen aikana rakennettu paljon räystäättömiä taloja. Nupopäätalot ovat kaiken lisäksi rumia ja alttiita kosteusongelmille, pelkkää arkkitehtien kotkotusta. Pääskysistä löytyi vielä yksi lisäsyy paheksua räystäättömiä rakennuksia.

Eero Hiltunen