Talousjohdon kysely: Hallituksen kuntasopeutustoimet jääneet murto-osaan tavoitteista – Maakunta- ja sote-uudistuksesta kymmenien miljoonien lisälasku kunnille 

(Kuntaliitto tiedottaa 24.8.2018) Hallituksen kuntasopeutustoimet eivät ole onnistuneet, käy ilmi Kuntaliiton kyselystä. Kyselyssä kuntien ja sairaanhoitopiirien talousjohtajat arvioivat, että vuosityöajan pidentämisestä ja erikoissairaanhoidon kehittämisestä syntyneet säästöt ovat jääneet murto-osaan hallituksen asettamista tavoitteista.

Hallituksen tavoite vuosityöajan pidennyksen säästölle on 216 miljoonaa euroa vuonna 2019. Kyselyn mukaan työajanpidennyksellä ei ole saavutettu hallituksen kaavailemia säästöjä, vaan hallituksen arvioista on jäänyt toteutumatta vajaa 200 miljoonaa. Vastaajista 80 prosenttia arvioi, että työajanpidennys ei ole tuonut säästöjä lainkaan.

Myöskään erikoissairaanhoidon kehittämisestä ei ole tullut hallituksen tavoittelemia säästöjä. Kyselyyn vastanneiden sairaanhoitopiirien mukaan säästöt jäävät muutamaan miljoonaan euroon, ja noin puolet totesi asetuksen jopa lisänneen kustannuksia. Erikoissairaanhoidon toimenpiteillä hallitus tähtäsi 260 miljoonan euron kuntasäästöihin vuosina 2016-2019. 

– Kuntien valtionosuuksia on leikattu hallituksen olettamien säästöjen perusteella, vaikka ne eivät ole toteutuneet. Se on kuntatalouden kannalta kestämätöntä, mutta budjettiriihessä hallituksella on mahdollisuus korjata epäkohdat, sanoo Kuntaliiton kuntatalousyksikön johtaja Henrik Rainio.

– Kuntien menot eivät ole viime vuosina kuitenkaan kasvaneet kuntien omien sopeutustoimien johdosta, ja tämä on pitänyt kuntatalouden tähän saakka tasapainossa, Rainio jatkaa.

Kyselyyn vastasi kesä-elokuun 2018 aikana yhteensä 89 kuntaa ja kuntayhtymää sekä 11 sairaanhoitopiiriä. Vastanneissa kunnissa asuu 3,5 miljoonaa asukasta, ja sairaanhoitopiirien osalta väestökattavuus on 3,6 miljoonaa.

Maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelua tehdään kuntien kukkaroilla

Maakunta- ja sote-uudistus paisuttaa kuntien kustannuksia. Uudistuksen valmistelu aiheuttaa kunnille tänä vuonna kyselyn perusteella varovaisen arvion mukaan noin 24 miljoonan euron lisäkustannuksen, joka on jäämässä kuntien maksettavaksi.

Puolet kyselyn vastaajista arvioi, että kunnan kehittämishankkeita ja investointeja on lykätty uudistuksen takia. Eniten on lykätty kuntien kiinteistöinvestointeja ja tietojärjestelmäuudistuksia.

– Maakunta- ja sote-uudistus on jarruttanut kehittämistyötä ja lykännyt investointeja, mikä näkyy sote-palvelujen kustannustehokkuuden ja laadun kehityksessä. Maakuntauudistuksen valmistelu aiheuttaa myös paljon piilokustannuksia, joita on nyt selvitetty ensimmäistä kertaa, kehityspäällikkö Mikko Mehtonen toteaa.

Varhaiskasvatuksen maksutulot alentuneet odotetusti

Vuoden 2018 alussa alennettiin varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja. Tämän arvioitiin vähentävän kuntien maksutuloja 91 miljoonaa euroa vuodessa. Kyselyn tulosten mukaan asiakasmaksut ovat alentuneet hallituksen arvioita vähemmän.

Kolmannes vastanneista kunnista on kompensoinut varhaiskasvatuksen maksutulojen alenemaa yksityisille palveluntuottajille vapaaehtoisesti, jotta yksityisen ja kunnallisen varhaiskasvatusmaksujen ero ei repeäisi kohtuuttomaksi.

– Tämä nostaa kuntien kustannuksia. Maksualenema sekä kompensaatio heikentävät kuntataloutta yhteensä noin 65 miljoonaa euroa, toteaa kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen.

Lisätietoja:
Kuntaliiton kuntatalousyksikön vs. johtaja Henrik Rainio, p. 050 596 9635
Kehityspäällikkö Mikko Mehtonen, p. 050 592 8986
Pääekonomisti Minna Punakallio, p. 040 751 5175
Kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen, p. 050 3614 526