Historiallisen paljon naisia kuntien poliittiseen johtoon

Kuntaliiton analyysi kesäkuussa 2025 alkaneen valtuustokauden puheenjohtajavalinnoista kertoo merkittävistä muutoksista kuntien poliittisessa johdossa. Naisten osuus kunnanvaltuustojen ja kunnanhallitusten ykköspuheenjohtajista nousi ennätykselliseen 43,5 prosenttiin. 

Erityisesti keskusta, mutta myös SDP ja kokoomus pitävät edelleen vahvasti kiinni kärkiasemasta ykköspuheenjohtajina. Toisaalta erityisesti perussuomalaisten ykköspuheenjohtajien määrä putosi. Valinnoissa näkyvät myös nuorten nousu, kokeneiden johtajien jatkuvuus sekä edelleen lukuisat kansanedustajat kuntien puheenjohtajina.

– Naisten osuus on nyt korkeampi kuin koskaan. Kehitys on ollut nousujohteista jo useamman kauden ajan, mutta tämän vuoden hyppäys on poikkeuksellisen suuri. Miehiä on kuitenkin edelleen enemmän puheenjohtajina kuin naisia, sanoo tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom.

Kolme suurta pitävät edelleen valtaa kunnissa

Manner-Suomen 292 kuntaan valittiin kesäkuussa kaikkiaan 1709 puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajaa: valtuustoihin 930 ja kunnanhallituksiin 779.

Valtuuston ja hallituksen puheenjohtajat edustavat yleisimmin keskustaa, SDP:tä ja kokoomusta. Näillä puolueilla on hallussaan 86 prosenttia valtuustojen ja 88 prosenttia hallitusten ykköspuheenjohtajuuksista. Keskusta saa suhteessa valtuustopaikkoihinsa huomattavasti enemmän johtopaikkoja: sen hallussa on 42 % valtuuston ja 58 % hallituksen puheenjohtajuuksista, vaikka valtuustopaikkoja puolueella on vain 31 %. SDP:n osuus hallitusten puheenjohtajista on nyt korkeimmillaan vuoden 2009 jälkeen.

Naisia ennätyspaljon, myös “naissuorat” nousussa

Naisten osuus nousi valtuuston puheenjohtajissa 34 prosentista 43 prosenttiin ja hallitusten puheenjohtajissa 35 prosentista 43,5 prosenttiin. Tämä heijastelee koko valtuustokentän muutosta: naisvaltuutettujen osuus on alkaneella valtuustokaudella ennätykselliset 45 prosenttia. 

Yhä useammassa kunnassa sekä valtuustoa että hallitusta johtavat naiset – niin sanottuja “naissuoria” on nyt 53 kunnassa, kun neljä vuotta sitten niitä oli vain 30. Naisia on valittu sekä valtuuston että hallituksen ykkösjohtajiksi kaikenkokoisissa kunnissa, pienimpinä kuntina Hailuoto, Merijärvi ja Kannonkoski. Suurimmista kaupungeista Espoossa ja Turussa ovat naiset ykköspuheenjohtajina, Turussa lisäksi koko hallituksen puheenjohtajisto. 

Ehdottomasti vahvin “naissuora” löytyy Pornaisten ja Sulkavan kunnista, joissa niin valtuuston kuin myös hallituksen koko puheenjohtajisto on naisia. Maakunnittain vaihtelu on suurta: valtuuston puheenjohtajista naisia on eniten Keski-Pohjanmaalla (75 %) ja hallituksen puheenjohtajista Kymenlaaksossa (83 %).

– Naisten vahvistunut asema näkyy koko kuntakentässä, niin pienissä kunnissa kuin suurissa kaupungeissakin. On kuitenkin mielenkiintoista, että sukupuolijakaumat vaihtelevat paljon sekä erikokoisissa kunnissa että myös eri maakunnissa, Pekola-Sjöblom huomauttaa.

Nuoria ja konkareita rinta rinnan

Nuorin valtuuston puheenjohtaja on 23-vuotias Viivi Immonen Juvalta ja hallituksen nuorin puheenjohtaja 22-vuotias Joona Paija Urjalasta. Alle 30-vuotiaita ykköspuheenjohtajia on yhteensä 16 eri puolilta Manner-Suomea. Heistä suurin osa on keskustalaisia, mutta mukana on myös RKP:n, kokoomuksen ja SDP:n edustajia. Yksi heistä on keskustalainen kansanedustaja Olga Oinas-Panuma, joka jatkaa Pudasjärven kaupunginvaltuuston johdossa.

Toisessa ääripäässä on kokenutta kuntajohtoa: yli 70-vuotiaita ykköspuheenjohtajia on koko Manner-Suomessa 41, tunnetuimpia mm. Tampereen Kalervo Kummola (Kok.) ja entinen pääministeri Anneli Jäätteenmäki (Kesk.) Lapualta.

– Nuoret puheenjohtajat tuovat kuntajohtoon tuoretta näkökulmaa ja uutta energiaa, iäkkäät puheenjohtajat vahvaa kokemusta. On tärkeää, että eri ikäpolvet ovat mukana päättämässä kuntien tulevaisuudesta, sanoo Pekola-Sjöblom.

Alle 30-vuotiaita valittiin valtuuston puheenjohtajaksi 7 eli 2,4 prosenttia ja hallituksen puheenjohtajaksi 9 eli 3,1 prosenttia.

Ääniharavat usein johtopaikoilla

Kevään kuntavaaleissa kunkin kunnan äänimäärältään suurimman puolueen eniten ääniä saaneista ehdokkaista eli ääniharavista 66 prosenttia nousi joko valtuuston tai hallituksen ykköspuheenjohtajaksi. Hallituksissa osuus oli erityisen korkea 20 001–50 000 asukkaan kunnissa, joissa lähes kaksi kolmesta ääniharavasta sai johtopaikan.

– Monessa kunnassa ykköspuheenjohtajuus on luonteva jatko vaalimenestykselle. Silti on merkillepantavaa, että kaikilla puolueilla ääniharavat eivät aina nouse ylimpiin luottamustehtäviin, Pekola-Sjöblom toteaa.

Kansanedustajia yhä kuntien johdossa

162 kansanedustajaa tuli valituksi kotikuntansa valtuustoon. Heistä 19 valittiin valtuuston puheenjohtajaksi ja 8 hallituksen puheenjohtajaksi (Asikkala, Hyvinkää, Inkoo, Joensuu, Järvenpää, Lohja ja Outokumpu).

Valtuuston ykköspuheenjohtajaksi valittuja on yhtä paljon kuin edellisen valtuustokauden alussa, hallituksen ykköspuheenjohtajaksi valittujen määrä sen sijaan puolittui.   

Valtuuston puheenjohtajistoon on valittu kaikkiaan 41 kansanedustajaa ja hallituksen puheenjohtajistoon 13. Määrät ovat suunnilleen vastaavia kuin edellisen valtuustokauden alussa.

–Suomalainen erityispiirre on, että kansanedustajat istuvat edelleen vahvasti kuntien johtopaikoilla. Tämä kertoo heidän halustaan vaikuttaa lähellä kuntalaisia, mutta toisaalta se voi herättää kysymyksiä työnjaosta ja ajankäytöstä valtakunnan- ja kuntapolitiikan välillä.

Lähes kaikki puheenjohtajat suomen- tai ruotsinkielisiä

Valtuustojen puheenjohtajista 93,5 prosenttia on suomenkielisiä, 6 prosenttia ruotsinkielisiä ja 0,7 prosenttia saamenkielisiä. Hallitusten puheenjohtajista 92 prosenttia on suomenkielisiä, 7,5 prosenttia ruotsinkielisiä ja yksi on muunkielinen (Hämeenlinna).

Tutustu tarkemmin kunta- ja maakuntakohtaisiin tuloksiin liitteenä olevasta koosteesta.

Lähde: Kuntaliitto, luottamushenkilörekisteri ja kuntavaalien ehdokasrekisteri, OM.