EU:n digi- ja datasäädökset kuntasektorille

EU:n tekoälysäädös kuntakentällä

Tälle sivustolle on koottu tietoa Euroopan unionin tekoälysäädöksestä, joka asettaa reunaehtoja tekoälyn käytölle myös julkisella sektorilla. Asetus perustuu tekoälyjärjestelmien riskiperusteiseen luokitteluun. Asetuksella kielletään haitallisimmat tekoälyn käyttötavat sekä määritellään suuririskisiä tekoälyjärjestelmiä koskevat erityisvaatimukset. Lisäksi asetuksessa säädetään esimerkiksi tiettyihin tekoälyjärjestelmiin liittyvistä avoimuusvelvoitteista sekä yleiskäyttöisten tekoälymallien markkinoille asettamista koskevista säännöistä. 

Tekoälysäädös tuli voimaan 1.8.2024, ja sen soveltaminen etenee vaiheittain. Tekoälylukutaitoa ja kiellettyjä tekoälyjärjestelmiä koskevia säännöksiä on sovellettu 2.2.2025 alkaen, ja avoimuusvelvoitteita 2.8.2026 alkaen. Sen sijaan esimerkiksi tiettyjen suuririskisiä tekoälyjärjestelmiä (liite III) koskevien velvoitteiden soveltamisen alkamista on lykätty loppuvuoteen 2.12.2027 saakka osana EU:n sääntelyn yksinkertaistamistoimia (ns. AI Omnibus -paketti). Tarkempi aikataulu on kuvattu alempana kohdassa Portaittainen toimeenpanon aikataulu.

Tekoälysäädöksen tavoitteena on varmistaa, että tekoälyjärjestelmät eivät vaaranna ihmisten terveyttä, turvallisuutta tai perusoikeuksia. Asetus rakentuu olemassa olevalle markkinavalvonta- ja tuoteturvallisuussääntelylle. Suurin osa sääntelystä koskee suuririskisten tekoälyjärjestelmien tarjoajia. Rajoitetun riskin tekoälyjärjestelmiä ja tekoälyjärjestelmien käyttöönottajia koskevat huomattavasti suppeammat velvoitteet. 

Tekoälysäädös velvoittaa erilaisiin toimenpiteisiin riippuen toimijan roolista sekä tekoälyjärjestelmän käyttötarkoituksesta ja siihen liittyvästä riskiluokituksesta. Säädöstä varten ei kuitenkaan välttämättä tarvitse luoda täysin uusia hallintamalleja ja käytäntöjä. Jo olemassa olevia ratkaisuja, jotka perustuvat muihin säädöksiin, voidaan päivittää tarvittavilta osin. Koska tekosäädöksessä tekoälyjärjestelmiä säännellään riskiperusteisesti, se ei yksin kata kaikkia julkisessa hallinnossa tekoälyn käyttöön liittyviä vaatimuksia. Tekoälyasetuksen lisäksi on huomioitava muun muassa perustuslain, tietosuoja-asetuksen, julkisuuslain, hallintolain, digipalvelulain ja tiedonhallintalain vaatimukset. Velvoitteiden täyttämisessä voidaan kuitenkin usein hyödyntää eri säädösten välisiä synergioita. Lisätietoa tekoälyn käyttöä koskevista oikeudellisista reunaehdoista löytyy sivulta Tekoäly kunnan hallinnossa – oikeudelliset reunaehdot.

Avaa kaikki

Mistä kunnan kannattaa lähteä liikkeelle säädöksen soveltamista pohtiessa?

Tekoälysäädöksen velvoitteet riippuvat sekä toimijan roolista että tekoälyjärjestelmän käyttötarkoituksesta ja sen määrittämästä riskitasosta. Kunnat toimivat useimmiten tekoälyjärjestelmien käyttöönottajina. Moni työn tukena käytetty tekoälyjärjestelmä on vähäisen riskin luokituksessa, jolloin tekoälysäädöksen sääntely ei kohdistu niihin. Tekoälysäädöksen velvoitteet ovat huomattavasti laajemmat silloin, kun kunta itse kehittää tai on mukana kehittämässä tekoälyjärjestelmiä tai käyttää tekoälyä suuririskiseksi luokitellussa käyttötarkoituksessa, kuten rekrytoinnissa. 

Kunnan tuleekin

  1. tunnistaa ne kunnan palvelut ja tehtävät, joissa kunnalla on käytössä tai tarvetta käyttää tekoälyjärjestelmiä

Näiden osalta tulee

  1. tunnistaa kunnan rooli ja tekoälyjärjestelmän käyttötarkoitus ja riskitaso kussakin tapauksessa.

Jotta asetuksen velvoitteita voidaan noudattaa, olisi  

  1. jo tekoälyn käyttöä suunnitellessa ymmärrettävä, millaista tekoälyjärjestelmää ollaan hankkimassa ja mihin käyttötarkoitukseen.  

Kun kunnan rooli ja tekoälyjärjestelmän käyttötarkoitus sekä riskitaso on tunnistettu, tulee kunnassa arvioida, mitä käytännön toimenpiteitä asetuksen noudattaminen edellyttää. Selvitettävänä kannattaa olla esimerkiksi:

  • Miten olemassa olevat hallintamallit ja käytännöt mahdollisesti jo vastaavat asetuksen vaatimuksia.
  • Mitä uusia toimenpiteitä tekoälysäädöksen noudattaminen edellyttää kunnassa.
  • Miten tekoälysäädöksen velvoitteet tulee huomioida hankinnoissa ja sopimuksissa.
  • Kenellä kunnassa tulee olla ymmärrystä tekoälystä ja tekoälysäädöksestä, minkä tasoista osaamista eri työroolit edellyttävät ja miten rooliperusteinen osaaminen varmistetaan käytännössä.
  • Muu lainsäädäntö ja sen asettamat vaatimukset.

Kuntien tulee huomioida myös se, että tekoälysäädöksen mukaisesti yksilöillä on oikeus tehdä valitus viranomaiselle, jos he epäilevät, että tekoälysäädöksen säännöksiä on rikottu. Näiltäkin osin oma dokumentaatio ja tiedonhallinta on oleellista, jotta tilanteen selvitys on tarvittaessa mahdollista toteuttaa.

Olemme koostaneet Kuntaliiton sivuille EU-säädöksiin liittyen materiaalia, josta on muun tiedon lisäksi löydettävissä myös tarkempaa tietoa tarjoajia ja käyttöönottajia koskevista velvoitteista.

Mikä on tekoälyjärjestelmä?

Tekosäädöksen mukaan tekoälyjärjestelmällä tarkoitetaan konepohjaista järjestelmää, joka on suunniteltu toimimaan käyttöönoton jälkeen vaihtelevilla autonomian tasoilla ja jossa voi ilmetä mukautuvuutta käyttöönoton jälkeen ja joka päättelee vastaanottamastaan syötteestä eksplisiittisiä tai implisiittisiä tavoitteita varten, miten tuottaa tuotoksia, kuten ennusteita, sisältöä, suosituksia tai päätöksiä, jotka voivat vaikuttaa fyysisiin tai virtuaalisiin ympäristöihin. Komissio on julkaissut ohjeet tekoälyjärjestelmän määrittelyyn.

Tekoälyjärjestelmiä eivät sen sijaan ole sääntöpohjaiset järjestelmät, jossa ihminen on määrittänyt säännöt (jos-niin) ja jossa järjestelmä toimii puhtaasti sääntöjen pohjalta automaattisesti. Tällaiset järjestelmät eivät siis kuulu tekoälysäädöksen piiriin. Esimerkiksi jos asukaspysäköintiluvan saamisen edellytyksenä on ajokortti, ajoneuvo sekä asuminen lupa-alueella, niin sääntöpohjainen järjestelmä voisi sisältää säännöt: 
1) JOS hakijalla on voimassa oleva ajokortti NIIN hakemus hyväksyttävissä 
2) JOS hakijalla on ajoneuvo, NIIN hakemus hyväksyttävissä 
3) JOS hakija asuu lupa-alueella NIIN hakemus hyväksyttävissä 
4) JOS kaikki kolme edellistä osoittavat, että hakemus hyväksyttävissä, NIIN hyväksy lupahakemus.

Jos järjestelmä esimerkiksi tekee arviointia, ennusteita tai suosituksia perustuen sille syötettyyn dataan ja mukauttaa vastauksia uuden datan myötä (oppien hyväksymiskriteerejä esimerkiksi aiemmista luparatkaisujen päätöksistä), on järjestelmä luettavissa tekoälyjärjestelmäksi.

Tekoälysäädöksen velvoitteita

Velvoitteet riippuvat tekoälyjärjestelmän käyttökohteesta ja -tavasta sekä kunnan roolista.

Suuririskiset järjestelmät

Tarjoaja:

  • Varmistettava, että tekoälyjärjestelmä on asetuksen suuririskisiä tekoälyjärjestelmiä koskevien vaatimusten mukainen. Vaatimukset koskevat
    • Vaatimustenmukaisuutta
    • Riskinhallintajärjestelmää
    • Dataa ja datanhallintaa
    • Teknistä dokumentaatiota
    • Tietojen säilyttämistä
    • Avoimuutta ja tietojen antamista käyttöönottajille
    • Ihmisen suorittamaa valvontaa
    • Tarkkuutta, vakautta ja kyberturvallisuutta
  • Otettava käyttöön laadunhallintajärjestelmä
  • Säilytettävä tietty tekninen dokumentaatio ja automaattisesti tuotetut lokitiedot
  • Valittava vaatimuksenmukaisuuden arviointimenettely ennen tekoälyjärjestelmän markkinoille saattamista tai käyttöönottoa       
  • Laadittava EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus
  • Kiinnitettävä suuririskiseen järjestelmään CE-merkintä ja varmistettava, että suuririskinen järjestelmä täyttää saavutettavuusdirektiivin ja esteettömyysdirektiivin mukaiset esteettömyysvaatimukset
  • Rekisteröitävä itsensä ja järjestelmänsä EU:n tietokantaan
  • Perustettava ja dokumentoitava seurantajärjestelmä
  • Tehtävä yhteistyötä kansallisen toimivaltaisen viranomaisen kanssa. 

Käyttöönottaja:

  • Käytettävä järjestelmiä tarjoajan toimittamien käyttöohjeiden ja tarjoajan määrittämän käyttötarkoituksen mukaisesti sekä seurattava tekoälyjärjestelmän toimintaa käyttöohjeiden perusteella.
  • Huolehdittava järjestelmän ihmisvalvonnasta ja annettava ihmisen suorittama valvonta tehtäväksi henkilöille, joilla on tarvittava pätevyys, koulutus, valtuudet ja tuki saatavilla.
  • Siltä osin kuin käyttöönottaja valvoo syöttötietoja, varmistettava, että ne ovat merkityksellisiä ja riittävän edustavia järjestelmän käyttötarkoituksen kannalta.
  • Ilmoitettava riskeistä ja vaaratilanteista tarjoajalle, jakelijalle ja asianomaiselle markkinavalvontaviranomaiselle.
  • Säilytettävä vähintään kuuden kuukauden ajan järjestelmän automaattisesti tuottamat lokitiedot.
  • Rekisteröidyttävä, valittava järjestelmä ja rekisteröitävä sen käyttö EU:n tietokantaan. Käyttöön ei voida ottaa järjestelmää, jota ei ole rekisteröity EU:n tietokantaan.
  • Ennen tekoälyjärjestelmän käyttöönottoa ilmoitettava työnantajana työntekijöille, että aiotaan soveltaa heihin suuririskistä tekoälyjärjestelmää.  
  • Ilmoitettava luonnollisille henkilöille, kun heihin sovelletaan suuririskistä tekoälyjärjestelmää, jos käyttöönottaja tekee tai auttaa tekemään luonnollisiin henkilöihin liittyviä päätöksiä. (Viranomaistoiminnassa ei toistaiseksi ole sallittua tehdä päätöksiä tekoälyavusteisesti. Kansallisessa lainsäädännössä on mahdollistettu toistaiseksi vain sääntöpohjainen päätösautomaatio.)
  • Tehtävä yhteistyötä asiaankuuluvien toimivaltaisten viranomaisten kanssa.

Laadittava perusoikeusvaikutusten arviointi (Fundamental Rights Impact Assessment, FRIA) sekä muut tarvittavat arvioinnit ennen tekoälyjärjestelmän käyttöönottoa, ks. lisätietoa sivulta Tekoäly kunnan hallinnossa – oikeudelliset reunaehdot. 

Rajoitetun riskin järjestelmien avoimuusvelvoitteet

Tekoälysäädöksen 50 artiklassa säädetään tiettyjen tekoälyjärjestelmien tarjoajia ja käyttöönottajia koskevista avoimuusvelvoitteista, jotka koskevat niitä tekoälyjärjestelmiä, jotka kommunikoivat ihmisten kanssa. Toisin sanoen tekoälysäädös velvoittaa tietyissä tilanteissa kertomaan tekoälyn käytöstä. Avoimuusvelvoitteet tulivat voimaan 2.8.2026. Ennen tätä tuotettua tai julkaistua tekoälysisältöä ei tarvitse merkitä takautuvasti. 

Avoimuusvelvoitteessa oleellista on, että tekoälyjärjestelmiä kehitetään ja käytetään tavalla, joka mahdollistaa asianmukaisen jäljitettävyyden ja selitettävyyden, ja saa ihmiset tietoiseksi siitä, että he asioivat tekoälyn kanssa tai että tekoäly on luonut esimerkiksi kunnan tiedotteiden sisällön. Velvoite ei yleensä koske järjestelmiä, joiden kanssa henkilö ei asioi suoraan, kuten roskapostisuodatin, suosittelujärjestelmät tai taustalla toimivat päätöksenteon tukijärjestelmät. Avoimuusvelvoitteiden noudattamista valvova Traficom on tuottanut ohjeita tekoälyn käytöstä kertomiseen. Tekoälyllä tuotetun sisällön merkitsemiseen on myös EU:n tuottamia kuvakkeita.

Avoimuusvelvoitteet kohdistuvat sekä tekoälyjärjestelmän tarjoajiin että käyttöönottajiin.

Tarjoaja

  • Ilmoitettava luonnolliselle henkilölle, että tämä on vuorovaikutuksessa tekoälyjärjestelmän kanssa, ellei tämä ole ilmeistä.
  • Merkittävä synteettistä ääni-, kuva-, video- tai tekstisisältöä tuottavien tekoälyjärjestelmien tuotokset koneellisesti luettavassa muodossa ja varmistettava, että ne voidaan tunnistaa keinotekoisesti tuotetuiksi tai manipuloiduiksi. 

Käyttöönottaja

  • Ilmoitettava, että sellaisen tekoälyjärjestelmän, joka tuottaa tai manipuloi syväväärennöksen muodostavaa kuva-, ääniä- tai videosisältöä (deepfake), että sisältö on keinotekoisesti tuotettu tai sitä on manipuloitu.
  • Ilmoitettava, että tekoälyjärjestelmän, joka tuottaa tai manipuloi tekstiä, jonka tarkoituksena on tiedottaa yleisölle yleistä etua koskevista asioista, että teksti on keinotekoisesti tuotettu tai sitä on manipuloitu
  • Tiedot on annettava asiaankuuluville luonnollisille henkilöille selkeällä ja selvästi erottuvalla tavalla viimeistään ensimmäisen vuorovaikutuksen tai altistumisen yhteydessä.
  • Tietojen on oltava sovellettavien esteettömyysvaatimusten mukaisia.

Avoimuusvelvoitteet koskevat myös muun muassa kuntien ja kaupunkien chatbotteja, jos ne ovat tekoälysäädöksen mukaisia tekoälyjärjestelmiä. Suomessa chatbottien sääntelyyn liittyy digipalvelulain 6 a §, jossa säädetään palveluautomaation käytöstä neuvonnassa. Digipalvelulain 6 a § rajaa automaattisesti annettavan neuvonnan tällä hetkellä toteuttamistapoihin, joilla viranomainen voi ennalta varmistaa neuvonnan tietosisällön ja kielenkäytön asianmukaisuuden. Digipalvelulain säännös ei siten salli monia tekoälyyn perustuvia toteuttamistapoja viranomaisten automaattisessa neuvonnassa. Digipalvelulain 6 a §:ään on kuitenkin ehdotettu (HE 106/2026 vp) muutoksia, jotka poistaisivat esteen autonomisten teknologioiden hyödyntämiselle. Hallituksen esityksen käsittely on kesken eduskunnassa. Lakiesityksen käsittelytietoa löytyy eduskunnan sivuilta.

Lisäksi suuririskisten järjestelmien tarjoajia koskevat erilliset tekoälysäädöksen 13 artiklan mukaiset avoimuusvelvoitteet. 

Yleiskäyttöiset tekoälymallit

Myös yleiskäyttöisille tekoälymalleille, eli malleille, joita voidaan integroida erilaisiin järjestelmiin ja suorittaa monenlaisia tehtäviä, on asetettu velvoitteita. Velvoitteet koskevat muun muassa teknistä dokumentaatiota ja mallin koulutukseen käytetyn datan avoimuutta. Jos tekoälymallin suorituskyky katsotaan merkittäväksi, tulee tekoälysäädöksestä silloin vielä lisävelvoitteita. Systeemisen riskin sisältäviin tekoälymalleihin sovelletaan tarjoajia koskevia velvoitteita, joista säädetään tekoälysäädöksen 52–55 artikloissa. Tekoälymalli voi sisältää systeemisen riskin, jos sen vaikutus on hyvin suuri ja se on koulutettu hyvin suurella laskentateholla. Kunnissa tulee arvioida yleiskäyttöisten tekoälymallien käytön vaikutukset kuntien kriittisiin palveluihin, kuten energia- tai vesihuoltoon sekä riski siitä, että niiden käyttö johtaa laajamittaisiin yksityisyyden loukkauksiin tai yhteiskunnallisiin ongelmiin.

Vähäisen riskin järjestelmät

Jos käyttötapa ei ole kielletty, sitä ei lasketa suuririskiseksi tai avoimuusvaatimuksen alaiseksi, eikä ole systeemistä riskiä, niin silloin kyseessä on vähäisen riskin tekoälyjärjestelmä, jota asetus ei sääntele. Tällaisia ovat esimerkiksi roskapostisuodattimet, tekstinmuokkausohjelmat ja käännöstyökalut sekä kuljetusreitin optimointi.

Oman roolin ja suuririskisyyden määrittely

Roolit

Säädös määrittelee erilaisia rooleja tekoälyjärjestelmien kanssa toimiville tahoille. Rooleja ovat tarjoaja, käyttöönottaja, maahantuoja ja jakelija. Kunnat ovat useissa tapauksissa käyttöönottajia (käyttävät valvonnassaan olevaa tekoälyjärjestelmää), elleivät itse kehitä tai kehitytä tekoälyjärjestelmää markkinoille, muokkaa sitä merkittävästi tai ota omalla nimellään järjestelmää käyttöön (tarjoaja), saata EU:n markkinoille (maahantuoja) tai muutoin aseta saatavaksi (jakelija) tekoälyjärjestelmää esimerkiksi Yhdysvalloista.

Roolien osalta on huomioitava, että kunta voi tietyissä tilanteissa päätyä tarjoajan velvollisuuksien piiriin, vaikka se ei itse kehittäisi tai myisi tekoälyjärjestelmää. Näin voi olla esimerkiksi silloin, kun kunta ottaa suuririskisen tekoälyjärjestelmän käyttöön omalla nimellään tai tavaramerkillään tai tekee tekoälyjärjestelmään tai sen käyttötarkoitukseen merkittäviä muutoksia. Myös tekoälyjärjestelmän yhteiskehittäminen voi johtaa tilanteeseen, jossa molempia pidetään tarjoajina. Kun kunta tekee yhteistyötä yksityisen toimijan kanssa, osapuolten roolit ja vastuut on syytä määritellä ja dokumentoida huolellisesti. Näin voidaan muun muassa varmistaa, että on selvää, kenen vastuulla eri tarjoajalle kuuluvien velvoitteiden täyttäminen on.

Suuririskisyys

Tekoälysäädöksen liite III määrittää suuririskiseksi tietyillä aloilla toimivat tekoälyjärjestelmät. Näihin lukeutuvat kriittinen infrastruktuuri, koulutus ja ammatillinen koulutus, työllisyys, keskeiset yksityiset ja julkiset palvelut (esim. terveydenhuolto ja pankkitoiminta), tietyt lainvalvonta-, maahanmuutto- ja rajavalvontajärjestelmät sekä oikeudelliset ja demokraattiset prosessit (esim. vaaleihin vaikuttaminen). Suuririskisenä pidetään siten esimerkiksi arviointiprosessia, jossa määritellään henkilön oikeus julkisiin etuihin tai palveluihin. 

Käyttökohteen lisäksi merkitystä on tekoälyn käyttötavalla, eli kuinka merkittävästi tekoälyjärjestelmän käyttö vaikuttaa päätöksiin. Tekoälyjärjestelmää ei pidetä suuririskisenä, jos se ei aiheuta merkittävää vahingon riskiä luonnollisten henkilöiden terveydelle, turvallisuudelle tai perusoikeuksille.

Tästä niin sanotusta "tukiälystä" on kyse, jos tekoälyjärjestelmän tarkoituksena on

  1. suorittaa suppea menettelyllinen tehtävä;
  2. parantaa aiemmin suoritetun ihmisen toiminnan tulosta;
  3. havaita päätöksentekotapoja tai poikkeamia aiemmista päätöksentekotavoista, eikä sen tarkoituksena ole korvata aiemmin tehtyä ihmisen tekemää arviota tai vaikuttaa siihen ilman asianmukaista ihmisen suorittamaa arviota; tai
  4. valmistelutehtävä, joka koskee liitteessä III lueteltujen käyttötapausten kannalta merkityksellistä arviointia.

Tekoälyjärjestelmää on aina pidettävä suuririskisenä, jos tekoälyjärjestelmä suorittaa luonnollisten henkilöiden profilointia.Profilointi on määritelty yleisessä tietosuoja-asetuksessa. Profilointi on määritelty yleisessä tietosuoja-asetuksessa. 


Komissio antaa määrittelyyn tulkintaohjeet, joiden luonnos on ollut kommentoitavana kesällä 2026. Komissio julkaisee ohjeet vuoden 2026 loppuun mennessä.
 

Kielletyt käyttötavat

Kuntien tulee olla tietoisia myös tekoälyn kielletyistä käyttötavoista, jotka on lueteltu tekoälyasetuksen II luvun 5 artiklassa. Ei hyväksyttävissä oleviin tarkoituksiin sisältyvät muun muassa tekoälyn käyttö 

  • haitallisiin manipuloiviin ja harhaanjohtaviin tarkoituksiin
  • tunteiden tunnistamiseen oppilaitoksissa tai työpaikoilla
  • henkilöiden tai henkilöryhmien haavoittuvuuksien hyväksikäyttöön tavalla, joka voi aiheuttaa merkittävää haittaa

Tekoälylukutaito

Asetustekstissä tekoälylukutaidolla tarkoitetaan osaamista, tietämystä ja ymmärrystä, joiden avulla tarjoajat, käyttöönottajat ja henkilöt, joihin vaikutukset kohdistuvat, voivat ottaen huomioon oikeutensa ja velvollisuutensa tämän asetuksen puitteissa ottaa tietoon perustuen käyttöön tekoälyjärjestelmiä sekä saada tietoa tekoälyn mahdollisuuksista ja riskeistä ja mahdollisista vahingoista, joita se voi aiheuttaa.

Komissiolle ja jäsenvaltioille on asetuksessa määritelty rooli tekoälylukutaidon edistämiseen ja tukemiseen. Tekoälylukutaito on myös keskeinen edellytys tekoälyn vastuulliselle käytölle kunnissa, ja tarjoajien ja käyttöönottajien tulee toteuttaa henkilöstönsä tekoälylukutaitoa edistäviä toimenpiteitä. Kuntien onkin syytä huolehtia siitä, että henkilöstöllä on riittävä ymmärrys käytössä olevista tekoälyjärjestelmistä, niiden mahdollisuuksista, rajoituksista ja vaikutuksista. Henkilöstön tekoälylukutaidon varmistaminen on erityisen tärkeää julkisella sektorilla, jossa tekoälyn käytöllä voi olla vaikutus yksilön oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Komissio on tehnyt listan usein kysytyistä kysymyksistä ja vastauksista tekoälylukutaitoon ja velvoitteisiin liittyen.

Kunnissa esimerkkinä tekoälylukutaidon edistämisestä on Opetushallituksen sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön vuoden 2025 aikana julkaistut suositukset tekoälyn käytölle varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa, vapaassa sivistystyössä ja toisella asteella. 

Lisäksi esimerkiksi Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy on julkaissut Tekoälyn lukutaito-oppaan, jota myös kunnat voivat hyödyntää EU:n tekoälysäädöksen toimeenpanossa. Mikäli opasta muokataan omaan käyttöön, on suositeltavaa mainita alkuperäinen lähde sekä oppaan laatimiseen osallistuneet tahot.

Käytännesäännöt

Tekoälysäädöksen yhteydessä Euroopan komissio on perustanut tekoälytoimiston, joka luotsaa yhteisten käytännesääntöjen luomista tekoälyn kehittämiseen ja käyttöön EU:n alueella. Käytännesäännöissä luodaan ohjeistuksia muun muassa siihen, miten pitää tekoäly ajan tasalla, miten kuvailla tekoälyn koulutukseen käytettyä dataa, miten tunnistaa riskejä sekä miten toimia riskien suhteen. Käytännesääntöjen tarkoitus on siis yhtenäistää toimintatapoja ja toimia ohjeena tekoälymallien kehittäjille. Yleiskäyttöistä tekoälyä koskevat käytännesäännöt tulivat voimaan elokuussa 2025. 

Käytännesääntöjen noudattaminen ei ole pakollista, vaan ne on tarkoitettu lähinnä tekoälyjärjestelmien kehittäjien itsesääntelyyn. Ajatus on, että käytännesääntöjä noudattamalla tulee täyttäneeksi myös asetuksen velvoitteet. Vaikka kunta ei itse kehittäisi tekoälymalleja tai ottaisi käytännesääntöjä käyttöön, kuntien kannattaa pitää niiden valmistelua silmällä ja antaa näiden järjestelmien hyödyntäjien näkökulmaa tarpeista ja huomioista esimerkiksi henkilötietojen käsittelyyn liittyen. Käytännesääntöjen muotoilulla voi olla vaikutusta tekoälyasetuksen tulkintoihin ja soveltamiseen. 

Käytännesäännöistä järjestetään lausuntokierroksia, joiden kautta kunnat voivat tuoda omaa näkökulmaansa esiin. 
 

Tekoälyn sääntelyn testiympäristöt

Jäsenvaltioiden tulee varmistaa, että kansallisella tasolla tarjotaan tosielämää mukaileva tekoälyn sääntelyn testiympäristö elokuuhun 2027 mennessä tekoälysäädöksen 57 artiklan mukaisesti. Testiympäristöt koskevat käytännesääntöjen tapaan lähinnä tekoälymallien kehittäjiä, mutta kunnilla voi olla oleellinen rooli esimerkiksi datan, kuten kuntalaisten henkilötietojen, tarjoajana. Testauksista toimitetaan loppuraportti komissiolle ja tekoälyneuvostolle, joiden kautta kunnat voivat neuvoston tietoalustan kautta saada tietoja testiympäristöjen opeista ja haasteista myös sellaisten testausten osalta, joissa eivät itse ole olleet osallisina.

Testiympäristöjen suunnittelu on alkanut Työ- ja elinkeinoministeriössä vuoden 2024 lopulla. EUSAir: tekoälyn sääntelyn hiekkalaatikot -hanke on EU-rahoitteinen projekti, jossa pilotoidaan testiympäristöjä ja muodostetaan koko EU:ta koskeva ohjeistus testiympäristöjen toteutuksesta.

Seuraamukset

Tekoälysäädöksessä määritellään yrityksille hallinnollisia seuraamusmaksuja asetuksen velvoitteiden laiminlyönnistä yrityksen koosta ja liikevaihdosta riippuen. Seuraamuksista julkishallinnon tahoille ei ole säädetty ja säädöksen osalta tähän on jätetty kansallista liikkumavaraa. Eräiden tekoälyjärjestelmien valvonnasta annetun lain (1377/2025) mukaan seuraamusmaksua ei voida määrätä viranomaisille, kuten kunnille. 

Tekoälyn käyttö ei poista esimerkiksi virkavastuisiin liittyviä seuraamuksia ja huomioitavia seikkoja hyvään hallintoon liittyen. Lisää tietoa on koottu Kuntaliiton sivuille tekoälystä kunnan hallinnossa ja oikeudellisista reunaehdoista.

Kansalliset valvontaviranomaiset, neuvovat tahot ja yhteiset ohjeet

Tekoälysäädös on lähtökohtaisesti markkinavalvontaa ja tuotevastuusääntelyä, joten kansalliset valvontaviranomaiset koostuvat pitkälti markkinavalvontaviranomaisista. Kansallisten viranomaisten tehtävänä on paitsi valvoa, niin myös neuvoa lain tulkinnassa ja toteutuksessa.

Traficom toimii keskitettynä yhteyspisteenä, jolle kuuluu yhteydenpito EU:n toimielimiin ja muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisiin viranomaisiin sekä tarjoaa tekoälyjärjestelmiä koskevaa asiantuntijatukea toimivaltaisille kansallisille viranomaisille. Suomen osalta keskeisiä markkinavalvontaviranomaisia ovat: 

  • Liikenne- ja viestintävirasto Traficom (avoimuusvelvoitteet, keskitetty yhteyspiste)
  • Tietosuojavaltuutettu (kiellettyjen tekoälykäytäntöjen valvonta)
  • Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes
  • Tulli
  • Lupa- ja valvontavirasto
  • Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus
  • Energiavirasto
  • Finanssivalvonta (Euroopan keskuspankille ilmoittava viranomainen)

Säädöksen mukaiset ilmoitetut laitokset tarkastavat suuririskisten tekoälyjärjestelmien vaatimustenmukaisuuksia. Ilmoittamisesta vastaavina viranomaisina toimivat:

  • Työ- ja elinkeinoministeriö TEM
  • Liikenne- ja viestintävirasto Traficom
  • Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus
  • Sosiaali- ja terveysministeriö

Säädöksessä tarkoitettuja perusoikeuksia suojelevia viranomaisia Suomessa ovat:

Euroopan komissio on perustanut tekoälyneuvoston, jonka neuvonta kohdistuu unionin tasolle. Tekoälyneuvostolla on kuitenkin olemassa erilaisiin kokonaisuuksiin keskittyviä alaryhmiä, joiden Suomen edustajat ovat listattuna Työ- ja elinkeinoministeriön sivuilla. Euroopan komissiolta on odotettavissa suuntaviivoja muun muassa tekoälyjärjestelmän määrittelyyn sekä kieltojen soveltamiseen.

Julkisen hallinnon yhteistä tekoälyvisiota- ja strategiaa valmistellaan Tekoälymuutos 2036 -työssä. Tekoälyyn liittyen on myös olemassa monenlaisia yleisohjeistuksia ja eettisiä periaatteita, mutta erityisesti kuntanäkökulmaa tekoälyasetuksen tulkintaan on toistaiseksi vähänlaisesti. Eettisiä ohjeistuksia on saatavilla esimerkiksi DVV:n, Euroopan komission sekä valtiovarainministeriön koostamina. Osa kunnista, kuten Tampere ja Helsinki ovat itsekin luoneet tekoälyn käytölle eettiset periaatteet. 

Kuten aiemmin mainittu, tiedonhallintaan liittyvät vaatimukset, tietosuoja-asetus ja hyvän hallinnon periaatteet luovat myös tekoälyasetuksen vaatimusten noudattamiseen vahvan pohjan. Tekoälytoimisto tulee laatimaan muun muassa mallipohjat perusoikeusvaikutustenarviointiin ja tekniseen dokumentaatioon, joista löytyy tietoa komission sivuilta. Myös DVV:llä on erilaisia hankintoihin ja vaikutustenarviointeihin liittyviä mallipohjia.

Portaittainen toimeenpanon aikataulu

Säädös tuli voimaan 1.8.2024 (20 päivää EU:n virallisen lehtijulkaisun jälkeen 12.7.2024).

2/2025 

  • kielletyt tekoälyyn liittyvät käytännöt (luvut I ja II)
  • tekoälylukutaito (4 artikla)

5/2025

  • komission käytännesäännöt valmiit (56 artikla)

8/2025

  • vapaaehtoiset komission käytännesäännöt voimaan (56 artikla)
  • yleiskäyttöisiä tekoälymalleja koskevia hallintosääntöjä ja velvoitteita (luku V)
  • hallinnointi (luku VII)
  • seuraamukset ja luottamuksellisuus (luku XII)
  • kansallisten toimivaltaisten viranomaisten raportointi viimeistään (70 artikla)

2/2026

  • komission suuntaviivat suuririskisyyden määrittelyyn (6 artikla) (myöhässä, olleet kommentoitavina kesällä 2026)

8/2026 

  • avoimuusvelvollisuudet (art. 50)
  • testiympäristön oltava valmiina (57 artikla)

8/2026 asetusta sovellettava kokonaisuudessaan, paitsi:

8/2027 

  • säänneltyihin tuotteisiin sisällytettyjä tekoälyjärjestelmiä koskevat säännöt (6 artikla (1))
  • ennen 8/2025 markkinoilla tai käytössä olleet yleiskäyttöiset tekoälymallit (111 artikla (3))

12/2027 

  • suuririskisten tekoälyjärjestelmien tarjoajien ja käyttöönottajien velvoitteet (liite III käyttöalat)

8/2028

  • Komissio arvioi tekoälytoimiston toimintaa, käytännesääntöjen tehokkuutta ja muutoksentarpeita valvontajärjestelmiin, avoimuusvelvoitteisiin ja suuririskisyyden aihealueita
  • liitteen I soveltamisalaan kuuluvien järjestelmiin liittyvät velvoitteet

8/2030 

  • markkinoilla tai käytössä ennen elokuuta 2026 olleet suuririskiset tekoälyjärjestelmät (paitsi suuren mittakaavan IT-järjestelmät) (111 artikla (2))

12/2030

  • markkinoilla tai käytössä ennen elokuuta 2027 olleet liitteessä X listatut suuren mittakaavan IT-järjestelmät (111 artikla (1))

     

Aikataulusta löytyy kattava englanninkielinen aikajana tekoälysäädöstä käsittelevällä koontisivustolla.

Hyödyllisiä linkkejä tekoälysäädökseen liittyen

Tietoturva

Digi- ja väestötietoviraston VAHTI-verkostoon kuuluu digitaalisen turvallisuuden kehittämisestä ja ohjauksesta vastaavien organisaatioiden johtoa sekä digiturvasta vastaavia asiantuntijoita.

Tekoälylukutaito ja -osaaminen

Tekoälyasetuksesta

Muita linkkejä

Määritelmiä

Toimijoiden rooleja

3 artikla

3) Tarjoaja

luonnollinen tai oikeushenkilö, viranomainen, virasto tai muut elin, joka kehittää tai kehityttää tekoälyjärjestelmän tai yleiskäyttöisen tekoälymallin ja saattaa sen markkinoille tai ottaa tekoälyjärjestelmän käyttöön omalla nimellään tai tavaramerkillään joko maksua vastaan tai maksutta

4) Käyttöönottaja

luonnollista tai oikeushenkilöä, viranomaista, virastoa tai muuta tahoa, joka käyttää valvonnassaan olevaa tekoälyjärjestelmää, paitsi jos tekoälyjärjestelmää käytetään henkilökohtaisessa muussa kuin ammattitoiminnassa

6) Maahantuoja

unionissa sijaitsevaa tai unioniin sijoittautunutta luonnollista tai oikeushenkilöä, joka saattaa markkinoille tekoälyjärjestelmän, jolla on kolmanteen maahan sijoittautuneen luonnollisen tai oikeushenkilön nimi tai tavaramerkki

7) Jakelija

muuta toimitusketjuun kuuluvaa luonnollista tai oikeushenkilöä kuin tarjoajaa tai maahantuojaa, joka asettaa tekoälyjärjestelmän saataville unionin markkinoilla

Muita määritelmiä:

3 artikla

1) Tekoälyjärjestelmä

Konepohjainen järjestelmä, joka on suunniteltu toimimaan käyttöönoton jälkeen vaihtelevilla autonomian tasoilla ja jossa voi ilmetä mukautuvuutta käyttöönoton jälkeen ja joka päättelee vastaanottamastaan syötteestä eksplisiittisiä tai implisiittisiä tavoitteita varten, miten tuottaa tuotoksia, kuten ennusteita, sisältöä, suosituksia tai päätöksiä, jotka voivat vaikuttaa fyysisiin tai virtuaalisiin ympäristöihin

12) Käyttötarkoitus

Käyttöä, johon tarjoaja on tarkoittanut tekoälyjärjestelmän, mukaan lukien erityinen käyttöyhteys ja erityiset käyttöolosuhteet, siten kuin ne on määritelty tiedoissa, jotka tarjoaja on antanut käyttöohjeissa, markkinointi- tai myyntimateriaaleissa ja -ilmoituksissa sekä teknisessä dokumentaatiossa

20) Vaatimustenmukaisuuden arviointi

Prosessi, jolla osoitetaan, täyttyvätkö III luvun 2 jaksossa vahvistetut suuririskistä tekoälyjärjestelmää koskevat vaatimukset

55) Tekoälyn sääntelyn testiympäristö

toimivaltaisen viranomaisen perustamaa hallinnoitua kehystä, joka tarjoaa tekoälyjärjestelmien tarjoajille tai mahdollisille tarjoajille mahdollisuuden kehittää, kouluttaa, validoida ja testata tarvittaessa todellisissa olosuhteissa innovatiivista tekoälyjärjestelmää testisuunnitelman mukaisesti rajoitetun ajan viranomaisvalvonnassa

56) Tekoälylukutaito

Osaamista, tietämystä ja ymmärrystä, joiden avulla tarjoajat, käyttöönottajat ja henkilöt, joihin vaikutukset kohdistuvat, voivat ottaen huomioon oikeutensa ja velvollisuutensa tämän asetuksen puitteissa ottaa tietoon perustuen käyttöön tekoälyjärjestelmiä sekä saada tietoa tekoälyn mahdollisuuksista ja riskeistä ja mahdollisista vahingoista, joita se voi aiheuttaa

63) Yleiskäyttöinen tekoälymalli

Tekoälymalli, myös silloin, kun tällainen tekoälymalli on koulutettu suurella määrällä dataa käyttäen laajamittaista itsevalvontaa, joka on hyvin yleisluonteinen ja pystyy suorittamaan pätevästi monenlaisia erillisiä tehtäviä riippumatta siitä, miten malli saatetaan markkinoille, ja joka voidaan integroida erilaisiin ketjun loppupään järjestelmiin tai sovelluksiin, lukuun ottamatta tekoälymalleja, joita käytetään tutkimus-, kehitys- tai prototyyppitoimintaan ennen niiden saattamista markkinoille

65) Systeeminen riski

Systeemisellä riskillä viitataan yleiskäyttöisten tekoälymallien vaikutuksiltaan merkittävälle suorituskyvylle ominaiseen riskiin ja jolla on merkittävä vaikutus unionin markkinoihin niiden kattavuuden tai kansanterveyteen, turvallisuuteen, yleiseen turvallisuuteen, perusoikeuksiin tai koko yhteiskuntaan kohdistuvien tosiasiallisten tai kohtuudella ennakoitavissa olevien kielteisten vaikutusten vuoksi ja jota voidaan levittää laajamittaisesti koko arvoketjussa

66) Yleiskäyttöinen tekoälyjärjestelmä

Tekoälyjärjestelmä, joka perustuu yleiskäyttöiseen tekoälymalliin ja joka kykenee palvelemaan erilaisia tarkoituksia sekä suorassa käytössä että muihin tekoälyjärjestelmiin integroituna

Kysymyksiä ja vastauksia tekoälysäädökseen liittyen

Tässä osiossa kysymyksiä ja vastauksia tekoälysäädöksestä.

Millaiset kunnan tehtävät ja palvelut luokitellaan tekoälyn yhteydessä suuririskisiksi?

Tekoälyn suhteen suuririskisiksi luokitellaan kriittinen infrastruktuuri, koulutus ja ammatillinen koulutus, työllisyys, keskeiset yksityiset ja julkiset palvelut (esim. terveydenhuolto ja pankkitoiminta), tietyt lainvalvonta-, maahanmuutto- ja rajavalvontajärjestelmät sekä oikeudelliset ja demokraattiset prosessit (esim. vaaleihin vaikuttaminen) lasketaan suuririskisten käyttötarkoitusten piiriin.

Tekoälyjärjestelmää on aina pidettävä suuririskisenä, jos tekoälyjärjestelmä suorittaa profilointia tai aiheuttaa merkittävää vahingon riskiä kuntalaisten terveydelle, turvallisuudelle tai perusoikeuksille. Suuririskisenä pidetään myös, jos tekoälyjärjestelmä vaikuttaa olennaisesti päätöksenteon tulokseen.

Milloin tekoälyn käyttö on ”tukiälyä”?

Käyttö voidaan luokitella tukiälyksi, jos tekoälyjärjestelmän tarkoituksena on

  1. suorittaa suppea menettelyllinen tehtävä;
  2. parantaa aiemmin suoritetun ihmisen toiminnan tulosta;
  3. havaita päätöksentekotapoja tai poikkeamia aiemmista päätöksentekotavoista, eikä sen tarkoituksena ole korvata aiemmin tehtyä ihmisen tekemää arviota tai vaikuttaa siihen ilman asianmukaista ihmisen suorittamaa arviota; tai
  4. valmistelutehtävä, joka koskee liitteessä III lueteltujen käyttötapausten kannalta merkityksellistä arviointia.

Millaiset aiemmat seurantajärjestelmät ja käytännöt mahdollisesti jo vastaavat tekoälyasetuksen velvoitteisiin?

Aiemmat dokumentoinnit, vaikutustenarvioinnit, tiedonhallinta sekä tietosuoja-asetuksen ja eettisten periaatteiden noudattaminen voivat ainakin osittain vastata tekoälyasetuksenkin vaatimuksiin. Tietoja tekoälyasetuksen vaatimuksiin, kuten perusoikeusvaikutusten arviointiin (käyttöönottajien velvoite suuririskisten tekoälyjärjestelmien kohdalla) tai laadunvalvontajärjestelmään (tarjoajan velvoite suuririskisten tekoälyjärjestelmien kohdalla), voi myös olla kerättynä jo valmiiksi.  

Arviointeihin kannattaa siis hyödyntää esimerkiksi tiedonhallintamallia ja tietosuoja-arviointeja pohjana. 

Velvoittaako tekoälyasetus kuntia tekoälyn käyttöön?

Tekoälyasetus ei velvoita kuntia tekoälyn käyttöön. 

Tekoälyn käyttöönotossa kannattaakin edetä kunnan tarpeet ja tehtävät edellä. Ennen käyttöönottoa on hyvä arvioida, mitä ongelmaa tai kehittämistarvetta ollaan ratkaisemassa ja onko tekoäly tarkoituksenmukainen väline siihen. Kaikkiin käyttötarpeisiin ei tarvita tekoälyä, vaan tavoite voidaan joissakin tapauksissa saavuttaa esimerkiksi sääntöpohjaisella automaatiolla tai muulla teknisellä ratkaisulla.

Mitä kunnan tulee huomioida hankinnoissa ja sopimuksissa sen käyttöönottaessa tekoälyä?

Kun kunta hankkii tekoälyjärjestelmää, hankinnan kohteen määrittely ja hankintamenettelyn toteuttaminen saattaa vaikuttaa hankalalta. Tekoälyjärjestelmä on kuitenkin hankinnan kohde muiden joukossa, ja markkinoilla on jo laajasti saatavilla erilaisia vaihtoehtoja ja niiden tarjoajayrityksiä. Jos tekoälyjärjestelmää hankkii ensimmäisen kerran, markkinatuntemus ja markkinavuoropuhelun käymisen merkitys korostuvat.

Hankinnassa on oleellista tunnistaa, missä roolissa kunta toimii sekä mikä on tekoälyjärjestelmän riskiluokitus. Tekoälyasetuksen mukainen roolitus määrittää erilaisia velvollisuuksia eri rooleille. Usein kunnan katsotaan ostajana olevan käyttöönottajan roolissa. Rooli saattaa kuitenkin olla esimerkiksi myös tarjoajan rooli, jos kunta osallistuu järjestelmän kehittämiseen. Myös järjestelmän riskiluokitus määrittää toimijoille erilaisia velvollisuuksia. Jos kyse on ns. suuririskisestä järjestelmästä, tekoälyasetuksessa tarjoajan rooliin kuuluu esimerkiksi suuririskisen järjestelmän rekisteröinti EU-tietokantaan ja riittävien käyttöohjeiden ja tietojen toimittaminen käyttöönottajalle. Kun kunta hankkii suuririskistä järjestelmää, sen tulee varmistaa, että se saa järjestelmän mukana tiedon CE-merkinnästä sekä järjestelmän käyttöohjeet ja että se toimii saatujen käyttöohjeiden mukaisesti. Suuririskisten järjestelmien käyttöönottajina toimivien kuntien on myös rekisteröidyttävä EU-tietokantaan.  

Kun kunta suunnittelee tekoälyjärjestelmän hankintaa, sen on riittävän aikaisessa vaiheessa huolehdittava laissa säädettyjen erilaisten arviointien toteuttamisesta. Näin esimerkiksi järjestelmän käyttöön liittyvät riskit tunnistetaan ja niihin pystytään puuttumaan tarvittavin toimenpitein.  

  • Jos kyse on suuririskisestä järjestelmästä, kunnan on ennen käyttöönottoa suoritettava tekoälyasetuksen edellyttämä perusoikeusvaikutusten arviointi. Arvioinnin tulokset on ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle.  
  • Jos järjestelmässä käsitellään henkilötietoja, suuririskisen järjestelmän käytöstä on todennäköisesti tehtävä tietosuoja-asetuksen mukainen tietosuojaa koskeva vaikutustenarviointi. Edellä mainittu perusoikeusvaikutusten arviointi voidaan suorittaa tietosuojaa koskevan vaikutustenarvioinnin yhteydessä.  
  • Jos kyse on tiedonhallintamallin sisältöön vaikuttavasta olennaisesta hallinnollisesta uudistuksesta tai tietojärjestelmän käyttöönotosta, kansallisen tiedonhallintalain mukaan on laadittava muutosvaikutustenarviointi.  
  • Kunnassa on huolehdittava myös muun muassa siitä, että suuririskisen järjestelmän toimintaa valvovat riittävän osaavat henkilöt ja että järjestelmään syötettävät tiedot ovat asianmukaisia ja edustavia.  

Sopimuksissa määritetään lainsäädännöstä johtuvat osapuolten vastuut ja velvoitteet. Tekoälyn yhteydessä keskeiset sovittavat asiat liittyvät myös esimerkiksi dataan ja sen käyttöön liittyviin oikeuksiin. Lisäksi on tarvittaessa huomioitava henkilötietojen käsittelystä sopimiseen liittyvät tietosuoja-asetuksen velvoitteet.  

Komission mallisopimuslausekkeet tekoälyjärjestelmien julkisia hankintoja varten: Updated EU AI model contractual clauses | Public Buyers Community
 

Kenen työtehtäviin tekoälyasetuksen soveltamiseen valmistautuminen kunnassa kuuluu?

Monissa kunnissa tiedonhallintamallia, muutosvaikutustenarviointeja sekä tietoturva-/tietosuoja-arviointeja tehdään yhdessä. Työssä ovat mukana niin tietohallinnon, tietosuojan, tietoturvan kuin hallinnonkin edustajat ja tarvittaessa hyödynnetään ulkopuolista asiantuntemusta. Tekoälyasetuksen huomiointi kannattaa ottaa mukaan tehdessä riskienhallintaa, hankintoja tai tekoälyä hyödyntävien toimintojen kehitystä. 

Tekoälyasetuksen huomiointia ei kannatakaan jättää yhden henkilön tai toimialan pöydälle, sillä ymmärrystä asetuksen velvoitteista voidaan tarvita monilla toimialoilla eri yhteyksissä. Esimerkiksi pienhankintoja saattaa kunnissa olla valmistelemassa henkilöitä monenlaisilla taustoilla eri toimialoilla. Ulkoisten verkostojen hyödyntämisen lisäksi kannattaakin varmistaa niiden henkilöiden tekoälyosaaminen ja -ymmärrys, jotka ovat työssään tekemisissä tekoälyjärjestelmien kanssa ja käydä keskustelua haasteista ja huomioitavista seikoista niin sisäisesti kuin verkostojen kesken.

Lisää tietoa on koottu Kuntaliiton sivuille tekoälystä kunnan hallinnossa ja oikeudellisista reunaehdoista.

Muualla verkkopalvelussamme tekoälyyn liittyen

Kuntaliiton asiantuntijat, jotka voivat kertoa lisää

Jaana Jormanainen

Jaana Jormanainen

Projektipäällikkö/erityisasiantuntija
Strategiayksikkö, Digitalisaatio ja tietoyhteiskunta
+358 9 771 2257, +358 50 448 5062
[email protected]

 

Jaana Jormanaisen painokelpoisia kuvia löydät kuvapankistamme.

Vastuualueet
  • EU-edunvalvonta digitalisaation ja dataan liittyvissä asioissa.
  • EU:n digi- ja datalainsäädäntö kuntasektorille -projekti ja verkosto.
  • EU digidata edunvalvonnan vaikuttajaryhmän koordinointi.
  • Asiantuntija-, edunvalvonta- sekä kehittämistehtävät erityisesti kuntien digitalisaatio ja data -asioissa.
Niina Erkkilä

Niina Erkkilä

Projektikoordinaattori
Strategiayksikkö, Digitalisaatio ja tietoyhteiskunta
+358 9 771 2173, +358 50 593 4552
[email protected]
Vastuualueet
  • älykäs kuntatuotavuus -ohjelman projektikoordinaatio
  • EU:n digi- ja datasääntely kuntasektorin näkökulmasta -projektissa avustaminen: EU-edunvalvonta, erityisesti EUDI- ja yrityslompakko sekä tekoälyasetus.
  • Digitiimin asiantuntija- ja asiakastehtävissä avustaminen: mm. selvitystehtäviä sekä digiviikon ja digisumppien järjestelyn tuki
Löydä lisää sisältöä samoista teemoista
Tietoyhteiskunta ja digitalisaatio
tekoäly