Sidosyksikköpalvelujen järjestämisen vaihtoehdot

Kunnat ovat julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (1397/2016) mukaan voineet järjestää erilaisia tukipalveluja sidosyksikköyhtiöissä. Palvelun toteuttaminen sidosyksikössä ei ole ollut hankintalain mukaista hankintaa, vaan poikkeus lain soveltamisalasta.

Sidosyksikköhankinnan on voinut tehdä vain sidosyksiköltä, joka on täyttänyt hankintalain 15 §:n mukaisen määritelmän. Määritelmän mukaan sidosyksikössä ei ole saanut olla yksityistä pääomaa, omistajien on tullut käyttää yhtiöön määräysvaltaa joko yksin tai yhdessä, ja yksikön toiminnan on tullut kohdistua lähes kokonaan määräysvaltaa käyttäviin omistajiin.

Osakeyhtiömuotoisten sidosyksiköiden käyttöä on kuitenkin rajoitettu 18.6.2026 voimaan tulleella lain muutoksella. Lain muutoksen mukaan 1.7.2027 alkaen osakeyhtiömuotoiselta sidosyksiköltä voi tehdä hankintoja vain omistaja, joka omistaa vähintään 10 % sidosyksikköyhtiön osakkeista. Lain muutoksen myötä kuntien on tarkasteltava omistusosuutensa osakeyhtiömuotoisissa sidosyksikköyhtiöissä. Alle 10 % omistavat omistajat joutuvat joko järjestelemään omistusosuuksiaan uudelleen tai järjestämään palvelunsa vaihtoehtoisella tavalla.

Tässä ohjeessa on käyty lyhyesti läpi vaihtoehtoja omistusosuuksien järjestelyihin sekä palveluiden järjestämistapoihin. Se, mikä järjestämistapa kulloiseenkin tilanteeseen sopii parhaiten, tulee selvittää perusteellisesti ennen asian päätöksentekoon viemistä. Päätösesityksessä on hyvä tuoda esiin vaihtoehtoiset ratkaisuvaihtoehdot, joita asiassa on selvitetty ja syyt siihen, miksi esityksessä ehdotetaan vaihtoehtoisista ratkaisuvaihtoehdoista juuri kyseistä ratkaisua asiaan.

Vaihtoehtoisten toimintatapojen mahdollisuus käytännössä tai mielekkyys riippuvat monista tekijöistä. Tuotantotapa-analyysi on yksi tapa lähestyä vaihtoehtojen vertailua. Tuotantotapa-analyysin tekemisestä on julkaistu tuore Hankinta-Suomen opas (2025): Tuotantotapa-analyysi osana julkisen organisaation toimintaa

Sidosyksikköjä koskevat määräajat

18.6.2026 – lakimuutos voimaan

Rajapäivä sille, mikä on "ennen lain voimaantuloa tehty sopimus". Vain näihin sopimuksiin voi soveltaa siirtymäaikoja.
30.9.2026 - jatkoilmoitus Valtiokonttorille sekä uudet määräaikaiset sopimukset.

Viimeinen päivä toimittaa ilmoitus sopimuksesta, jota hankintayksikkö aikoo hyödyntää 30.6.2030 saakka. Edellytys on, että sopimuksen päättäminen aiheuttaisi kohtuuttomia seurauksia tai merkittäviä taloudellisia riskejä ja että jatkamiselle on yleiseen etuun liittyvä pakottava syy. Ilmoitus tehdään Valtiokonttorin Excel-pohjalla sähköpostitse. Määräaika on ehdoton: ilmoitusta ei voi tehdä jälkikäteen.

Samalla 30.9.2026 on viimeinen päivä tehdä uusi määräaikainen sopimus sidosyksikön kanssa. Enimmäiskesto sopimukselle on yksi vuosi, eli sopimus voi jatkua korkeintaan syksyyn 2027.
30.6.2027 – yleisen siirtymäajan päättyminen
Sopimukset, joissa 10 %:n omistusvaatimus ei täyty eikä jatkoilmoitusta ole tehty, on irtisanottava päättymään viimeistään tähän päivään mennessä.
1.7.2027 – 10 %:n omistusvaatimusta sovelletaan
Tämän jälkeen alle 10 %:n omistajan tekemä hankinta sidosyksiköltä on hankintalain esitöiden mukaan lainvastainen suorahankinta.
30.6.2030 – ilmoitettujen sopimusten viimeinen päättymispäivä
Pisin mahdollinen päättymisajankohta sopimukselle, josta on tehty jatkoilmoitus 30.9.2026 mennessä.

Kuka ilmoituksen tekee?

Jatkoilmoituksen Valtionkonttorille tekee se hankintayksikkö, eli käytännössä kunta, joka haluaa jatkaa sopimuksen käyttöä. Jokainen kunta tekee ilmoituksen itsenäisesti ja erikseen. Päätös ilmoituksen tekemisestä ja ilmoitus ovat kunnan. Sidosyksikkö ei voi ilmoitusta tehdä.

Kuntalain 90 §:n mukaan toimivallan jaosta määrätään hallintosäännössä. Kunnissa tulee tarkastaa hallintosääntö siltä osin, kenellä on toimivalta päättää ilmoituksen tekemisestä. Tarkista erityisesti omistajaohjausta koskevat määräykset ja kunnanjohtajan/toimialajohtajan yleiset ratkaisuvaltamääräykset.

Usein hallintosäännöissä ei ole määräystä omistajaohjauksen toimivallasta. Ilman erillismääräystä päätöksen asiasta tekee kunnanhallitus. Kuntalain 39 §:n mukaan kunnanhallitus vastaa kunnan toiminnan yhteensovittamisesta ja omistajaohjauksesta, ja sillä on hallinnon yleistoimivalta päättää ilmoituksen tekemisestä.

Avaa kaikki

Omistusosuuksien järjestäminen osakeyhtiöissä, joissa on alle 10 % osuuksia omistavia osakkaita

Pienosakas jää yhtiöön - osakemäärien järjestely

Jos yhtiössä on alle 10 omistajaa, omistajien on mahdollista järjestellä osakemääriään uudelleen. Tällöin suuremman osakeomistuksen omaava omistaja voi myydä alle 10 % omistajalle osakkeita, jotta pienomistaja saavuttaisi ainakin 10 % omistusosuuden.

Lisäksi osakeyhtiö voi suorittaa suunnatun osakeannin, jossa vain osa yrityksen osakkaista merkitsisi uusia osakkeita (tästä olisi sovittava etukäteen osakkaita sitovalla tavalla), jotta osakkeiden omistusprosentit saataisiin halutulle tasolle. Se, miten osakeosuudet saadaan halutulle tasolle, tulee ratkaista kullekin yhtiölle ja kunnalle tarkoituksenmukaisimmalla tavalla.

Osakemäärien muokkaus voi edellyttää myös osakassopimuksen ja/tai yhtiöjärjestyksen päivittämistä. Näiden muutokset tulee rekisteröidä Patentti- ja rekisterihallitukseen (PRH).

Päätösvalta osakkeiden hankintaan tai merkitsemiseen määräytyy kunnan hallintosäännön mukaisesti.

Huomionarvoista on, ettei osakkeiden merkintään tule ryhtyä, mikäli päätös ei ole saanut lainvoimaa, koska merkintää ei voi peruuttaa. Tästä syystä merkintäajankohta on hyvä yhteensovittaa kunnallisen päätöksenteon kanssa, jotta vältyttäisiin hankaluuksilta. Lisäksi yhtiökokous, joka päättää osakeannista, voi myös valtuuttaa hallituksen päättämään erikseen merkintäajankohdasta, jolloin prosessi sujuisi helpommin, mikäli kunnan päätöksestä merkitä osakkeita valitettaisiin. Osakekauppa voidaan tarvittaessa tehdä siten, että se astuu voimaan ja osakkeiden omistusoikeudet siirtyvät ostajalle vasta kauppakirjaan erikseen merkittynä ajankohtana, edellytyksellä, ettäkun päätös on saanut lainvoiman. Muussa tapauksessa kauppa voidaan purkaa, mikäli päätös ei saa lain voimaa.

Pienosakas luopuu omistuksestaan - osakkeiden lunastus

Jos osakeyhtiömuotoisessa sidosyksikköyhtiössä on alle 10 % osuuden omistavia osakkaita, eikä osakkeiden uudelleenjärjestely osakkaiden kesken ole mahdollista tai siitä ei päästä yksimielisyyteen, alle 10 % omistajan on mahdollista luopua omistuksistaan yhtiössä, mikäli joku suurosakas on halukas kasvattamaan omistusosuuttaan yhtiössä. Laki ei edellytä osakkuudesta luopumista. Laki edellyttää, että alle 10% osuuden yhtiöstä omistava osakas päättää sidosyksikköhankintasopimuksensa. Kunta voi lakimuutoksesta huolimatta jäädä yhtiöön osakkaaksi alle 10 % omistusosuudella tekemättä hankintaa.

Osakekannasta luovuttaessa osakkeiden arvo tulee määrittää. Joskus osakassopimuksissa on etukäteen varauduttu tilanteisiin, jossa toinen osakas luopuu osakkuudestaan. Tällöin osapuolten tulee noudattaa osakassopimuksessa sovittuja menettelyjä. Myös osakeyhtiölaki sisältää säännöksiä vähemmistöosakkaan turvaksi. Mikäli jokin osakkeenomistaja omistaa yli 90% kaikista yhtiön osakkeista, vähemmistöosakkaalla on oikeus vaatia osakkeiden lunastamista ja enemmistöosakkaalla puolestaan oikeus vaatia loppujen vähemmistöosakkaan osakkeiden lunastamista. Mikäli mitään ei ole sovittu osakkeiden lunastuksesta eikä hinnasta, osakkeiden arvo määräytyy viime kädessä osapuolten neuvotteluiden perusteella.

Päätösvalta osakkeista luopumiseen määräytyy kunnan hallintosäännön mukaisesti. Ellei asiasta ole määrätty mitään, päätösvalta asiassa on viime kädessä kunnanvaltuustolla.

Päätettäessä osakkeista luopumisesta, on päätöksentekoon hyvä tuoda myös asian vaihtoehtoiset järjestämistavat ja se, miten kunta aikoo tulevaisuudessa järjestää palvelut. Asiat voidaan tuoda päätettäväksi myös samassa pykälässä, jos kunnan hallintosääntö sen mahdollistaa. Tällöin kuitenkin kannattaa huomioida asiaa koskevat mahdolliset tulevat valitukset. Lähtökohtaisesti pääsääntönä on, että asian täytäntöönpanoon ei tule ryhtyä ennen päätöksen lainvoimaisuutta. Kuntalain mukaan täytäntöönpanoon ei saa ryhtyä tilanteissa, joissa oikaisuvaatimus tai valitus käy täytäntöönpanon johdosta hyödyttämäksi, tai jos toimielin tai valitusviranomainen kieltää täytäntöönpanon.

Sidosyksikköyhtiön toiminnan päättäminen kokonaan

Osakeyhtiömuotoisen sidosyksikköyhtiön omistajien on mahdollista päättää luopua palveluiden järjestämisestä nykyisessä yhtiössä. Omistajakunnat voivat päättää esimerkiksi järjestää palvelut toisessa toiminnan muodossa yhdessä tai järjestää palvelut kukin itsenäisesti. Tällöin yhtiö voi päättää toiminnan purkamisesta selvitystilamenettelyllä.

Selvitystilamenettelyssä yhtiökokous päättää yhtiön selvitystilaan asettamisesta ja valitsee yhtiölle selvitysmiehen. Tämän jälkeen:

yhtiön varallisuusasema selvitetään
tarpeellinen omaisuusmäärä muutetaan rahaksi
velat maksetaan
mahdollinen ylijäämä suoritetaan osakkeenomistajille.

Menettely kestää vähintään viisi kuukautta ja siinä on neljä vaihetta:

Selvitystilan ja selvitysmiehen rekisteröiminen
Julkisen haasteen hakeminen velkojille
Osakeyhtiön purkautumisen ilmoittaminen
Osakeyhtiön lopputilityksen ilmoittaminen

Lähteenä on käytetty PRH:n sivua: https://www.prh.fi/fi/yrityksetjayhteisot/yrityksenlopettaminen/osakeyhtion-lopettaminen_1/selvitystila.html

Vaihtoehtoiset tavat järjestää tukipalvelut

Mikäli kunta päättää luopua tai joutuu luopumaan alle 10 % omistusosuudestaan osakeyhtiömuotoisessa sidosyksikössä, sen on todennäköisesti järjestettävä tukipalvelunsa muulla tavalla. Palvelut voi:

järjestää itse kunnan omana toimintana kuntalain mukaisesti
kilpailuttaa markkinoilta, ja/tai
järjestää edelleen julkisyhteistyönä muussa kuin osakeyhtiömuodossa.

Vaihtoehtoisia tapoja

Omana toimintana järjestäminen

Kunta voi järjestää tukipalvelun omana toimintana, eli oman henkilökunnan toimesta. Tukipalvelut, joita vuoden 2026 hankintalain muutos koskettaa, ovat monesti olleet merkittäviä ulkoistuksia. Siten asiantuntijoita, jotka palvelua ovat tuottaneet, ei välttämättä ole kunnan henkilöstön piirissä nykyisellään. Kaikissa tapauksissa myöskään tarvittavia tiloja toiminnalle ei ole kunnan hallussa, esimerkiksi ruokapalveluiden keittiön tai pesulapalveluiden tuotantotilojen osalta.

Omana toimintana järjestäminen tarkoittaa uuden asiantuntijahenkilöstön rekrytoimista sekä muihin kuluihin varautumista. Näitä kuluja ovat henkilöstön palkka- ja sivukulujen lisäksi tilakustannukset, IT-kustannukset, tarvittavien järjestelmien hankinta sekä muut materiaali- ja hallintokulut. Toisilla maantieteellisillä alueilla asiantuntijoiden rekrytoiminen voi tuottaa haasteita, joten se on yksi ensimmäisistä haasteista, joka ratkaisee kunnan mahdollisuudet tuottaa palvelua itse.

Kilpailutus markkinoilta

Kunta voi kilpailuttaa palvelun markkinoilta. Palveluhankinta tulee tällöin kilpailuttaa hankintalain mukaisena julkisena hankintana.

Kilpailutuksen valmistelu edellyttää kilpailutusosaamista. Kilpailutuksessa on mahdollista käyttää kilpailutuskonsulttia. Jos kilpailutuskonsulttiavun arvo ylittää 60 000 euroa (48 kk sopimusarvolla laskettuna), tulee myös kilpailutuskonsulttipalvelu kilpailuttaa.

Kilpailutusta valmisteltaessa kunnan tulee osata määrittää hankinnan tarpeensa ja tutustua markkinatarjontaan. Tässä merkittävä apu on markkinavuoropuhelun hyödyntäminen. Ennen kilpailutuksen aloittamista ja hankintailmoituksen julkaisemista kunnan on mahdollista keskustella markkinatoimijoiden kanssa tulevasta kilpailutuksesta hankkien ja vastaanottaen tietoa. Kunnan tulee kuitenkin viime kädessä itse määrittää tarpeensa markkinavuoropuhelukeskusteluista huolimatta. Markkinakartoituksesta voi ilmoittaa Hilma-ilmoituskanavassa.

Kuntien on mahdollista tehdä yhteistyötä kilpailutusten toteuttamisessa:

Kilpailutukset voi toteuttaa yhteishankintana siten, että hankkijoita on useampi. Aiheesta on julkaistu Hankinta-Suomen opas Hankinta-Suomi - Opas yhdessä hankkimiseen
Kuntalain 53 §:n mukaan kunnat voivat perustaa yhteisen viran, jonka viranhaltija voi vastata kilpailutuksista ja sopimushallinnasta
Myös yhteisen työsuhteisen työntekijän palkkaaminen on mahdollista siten, että työntekijällä on työsopimukset kuhunkin kuntaan erikseen esimerkiksi osa-aikaisesti.

Muu julkisyhteisöjen yhteistyö

Sidosyksikköpalvelun järjestäminen toisessa sidosyksikössä

Kunta voi päättää järjestää palvelun edelleen sidosyksikkömuodossa. Tällöin vaihtoehtoina ovat esimerkiksi:

uuden osakeyhtiömuotoisen tai muussa yhtiömuodossa toimivan sidosyksikköyhtiön perustaminen
jonkin olemassa olevan sidosyksikköyhtiön omistajaksi ja määräysvallan käyttäjäksi siirtyminen, jos mahdollista,
olemassa olevan osakeyhtiömuotoisen sidosyksikköyhtiön purkaminen ja toiminnan siirtäminen muussa yhtiömuodossa toimivaan sidosyksikköön liiketoimintakaupalla, tai
yhtiön jakaminen kahteen tai useampaan yhtiöön tai fuusioituminen toiseen yhtiöön, jotta omistusrakenne saadaan lain mukaiseksi.

Palveluiden järjestäminen muussa kuin osakeyhtiömuodossa toimivassa sidosyksikössä on mahdollista ilman 10 %:n rajoitusta.

Osuuskuntamuotoinen sidosyksikkö

Sidosyksikköpalvelut voi järjestää esimerkiksi osuuskuntamuotoon. Osuuskunta on jäsenistään erillinen oikeushenkilö, joka syntyy rekisteröimisellä. Osuuskunnan jäsenmäärä, osuuksien lukumäärä ja osuuspääoma ovat vaihtuvia. Osuuskunnalla voi osuuspääoman lisäksi olla osakepääoma ja osakkeita.

Kuten osakeyhtiössä, osuuskunnan jäsenet ja muut osuuksien ja osakkeiden omistajat eivät vastaa henkilökohtaisesti osuuskunnan velvoitteista. Säännöissä voidaan kuitenkin määrätä jäsenen velvollisuudesta ottaa useita osuuksia ja osakkeita. Lisäksi jäsenen ja muun osuuden ja osakkeen omistajalle voidaan asettaa velvollisuus suorittaa ylimääräisiä maksuja osuuskunnalle.

Osuuskunnan sääntöihin voidaan ottaa määräyksiä oikeudesta päästä osuuskunnan jäseneksi. Toisin sanoen säännöillä voitaneen rajata omistuspohja julkisomisteisiin omistajiin, jotta sidosyksikköasema ei vaarannu.

Kaikki osuudet tuottavat osuuskunnassa yhtäläiset oikeudet. Säännöissä voi myös olla määräyksiä siitä, että osuuskunnassa on tai voi olla oikeuksiltaan tai velvollisuuksiltaan toisistaan poikkeavia osuuksia. Tällöin säännöistä on käytävä ilmi osuuksien väliset erot.

Osuuskunnan jäsenyyden voi irtisanoa sääntöjen mukaisesti. Tällaista mekanismia ei liity osakeyhtiöön.

Säännöissä voi määrätä, että osuuskunnan jäsenellä tai muulla on oikeus saada osuuksia tai osakkeita. Tällöin säännöissä on määrättävä oikeuden perusteet. Uusien osuuksien ja osakkeiden merkintähinnasta ja sen suorittamisajasta ja -tavasta on määrättävä säännöissä tai osuuskunnan kokouksen päätöksessä.

Säännöissä voi määrätä, että osuuskunnan kokous voi päättää ylimääräisten maksujen perimisestä säännöissä määrättyyn, osuuskunnan toiminnan aikana ilmenevään tarpeeseen. Säännöissä on tällöin mainittava myös maksuvelvollisuuden perusteet sekä, minkä verran ylimääräisiä maksuja enintään voi määrätä jäsenen suoritettavaksi tilikauden aikana. Ylimääräistä maksua ei palauteta, ellei säännöissä määrätä toisin.

Osuuskunta poikkeaa siis mekanismeiltaan jossain määrin osakeyhtiömallista. Mikäli kunta harkitsee palveluiden järjestämistä osuuskuntamuodossa, on suositeltavaa hyödyntää yhtiöoikeuden asiantuntijoita.

Sidosyksikköpalvelun järjestäminen kuntayhtymässä

Osakeyhtiömuotoisen sidosyksikön palvelut on mahdollista uudelleen järjestää kuntayhtymän muodossa. Kuntayhtymä on kuntien yhteistyön muoto, joten tähän yhteistyöhön ei voi osallistua kuntien lisäksi esimerkiksi hyvinvointialue.

Olemassa oleva kuntayhtymä

Kuntayhtymän järjestämien palveluiden tulee ilmetä kuntayhtymän perussopimuksesta. Olemassa olevan kuntayhtymän perussopimus ei todennäköisesti sisällä sopimista sidosyksikössä järjestettyjen tukipalveluiden järjestämisestä.

Mikäli kuntayhtymän jäsenkunnat päättäisivät järjestää aiemmin sidosyksikössä järjestetyn palvelun olemassa olevassa, muuhun tarkoitukseen perustetussa kuntayhtymässä, siirron tulisi olla tarkoituksenmukainen eikä vaikeuttaa kuntayhtymän entisten tehtävien toteuttamista. Asiassa tulee arvioida myös uuden kuntayhtymän perustamista uuden tehtävän hoitamista varten.

Mikäli olemassa olevan kuntayhtymän tehtäviä muutetaan, edellyttää se perussopimuksen muuttamista. Perussopimuksen muuttaminen on jäsenkuntien asia, koska perussopimus on kuntien välinen sopimus.

Mikäli perussopimuksessa ei ole toisin sovittu, perussopimusta voidaan muuttaa, jos vähintään kaksi kolmannesta jäsenkunnista sitä kannattaa, ja niiden asukasluku on vähintään puolet kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta asukasluvusta (kuntalaki 57 §).

Uuden jäsenkunnan ottaminen merkitsee aina myös perussopimuksen muuttamista. Muutos tulee viedä jäsenkuntien valtuustojen päätettäväksi. Lisäksi tulee huomioida, että uusi tehtävä edellyttää kuntayhtymän uudelleen resursointia.

Lisätietoja: https://www.kuntaliitto.fi/laki/kuntien-ja-kuntayhtymien-yhteistoiminta…

Uuden kuntayhtymän perustaminen

Kunnat voivat sopia, että jotain tehtävää hoitaa niiden puolesta kuntayhtymä. Kuntayhtymä on jäsenkunnistaan erillinen, itsenäinen julkisoikeudellinen oikeushenkilö, jolla on oma perussopimuksessa määritelty toimialansa sekä omat toimielimensä ja oma henkilöstönsä. Kuntayhtymä on yksi kuntien julkisoikeudellisen yhteistoiminnan muoto.

Kuntayhtymä perustetaan jäsenkuntien valtuustojen hyväksymällä perussopimuksella. Se hoitaa jäsenkuntiensa puolesta perussopimuksen mukaisia tehtäviä.

Sidosyksikköpalvelun järjestäminen ns. vastuukuntamallilla

Kuntien julkisoikeudellisen yhteistoiminnan muotoja ovat:

yhteinen toimielin eli vastuukuntamalli (51–52 §)
yhteinen virka (53 §)
sopimus viranomaistehtävän hoitamisesta (54 §)

Näissä yhteistoiminnan muodoissa ei perusteta jäsenkunnista erillistä oikeushenkilöä kuten kuntayhtymässä, vaan yksi yhteistoiminnassa mukana olevista kunnista valitaan vastuukunnaksi. Tällöin kyse on sopimuksenvaraisesta yhteistoiminnasta.

Kuntalain 49 §:n mukainen yhteistoiminta ei ole rajattu vain lakisääteisiin tehtäviin: kunnat ja kuntayhtymät voivat sopimuksen nojalla hoitaa yhdessä tehtäviään, ja tämä kattaa sekä erityistoimialan (laissa säädetyt) että yleisen toimialan (kunnan itselleen ottamat) tehtävät. Sidosyksiköissä järjestetyt toiminnot ovat lähtökohtaisesti yleisen toimialan piiriin kuuluvia tukitoimintoja.

Kuntien on kuntalain 51 §:n mukaan mahdollista perustaa yhteinen toimielin, joka voi vastata palveluiden järjestämisestä osallistujakuntien puolesta. Tehtävää hoitavaa kuntaa kutsutaan vastuukunnaksi.

Jos kunta siirtää tukipalveluidensa järjestämisvastuun vastuukunnalle, se tarkoittaa samalla sitä, että kunta luopuu kaikesta palveluihin liittyvästä päätöksentekovallasta. Tehtävän siirron myötä vastuukuntana toimiva kunta päättää palveluiden laajuudesta ja priorisoinnista sekä rahoituksen käyttämisestä. Tehtävän siirtoa harkitsevan kunnan on aiheellista analysoida, onko tukipalvelun sisältöä koskevasta päätöksenteosta mahdollista luopua käytännössä.

Lisätietoja: https://www.kuntaliitto.fi/laki/kuntien-ja-kuntayhtymien-yhteistoiminta/yhteinen-toimielin/yhteistoimintasopimuksessa-maarattavat-asiat

Ota myös huomioon henkilöstönäkökulmat

Monet edellä kuvatut vaihtoehtoiset yhteistoimintatavat sisältävät henkilöstöön liittyviä kysymyksiä.

Uuden yksityisoikeudellisen yhtiön kannalta kriittistä on järjestäytyminen työnantajaliittoon sekä sen perusteella sovellettava työehtosopimus. Se, että KT:n ns. yleisellä palvelualalla (n. 90 % jäsenyrityksistä) on yksi monialainen työehtosopimus eri ammattiryhmille (YTES), helpottaa henkilöstöasioiden hoitoa. Järjestäytyminen kannattaa harkita osana toiminnan järjestämisen kokonaissuunnitelmaa, sillä työehtojen hoitaminen lain ja sopimusten mukaiseksi jälkikäteen voi olla hyvin vaikeata.

KT:n työehtosopimukset ja jäsenpalvelut tarjoavat niiden piirissä oleville organisaatioille jatkuvuutta henkilöstöasioiden hoitamiseen. Jäsenyys ei kuitenkaan periydy automaattisesti uuteen yhtiöön (osakeyhtiö, säätiö tai osuuskunta), vaan se tulee anoa erikseen uuden yhtiön toiminnan alkamisen yhteydessä. Eläkeasioiden järjestelyssä auttaa KEVA:n asiantuntijat.