Arjen ennakoiva turvallisuustyö ja turvallisuussuunnittelu

Tältä sivulta löydät kunnille suunnattua tietoa ja tukea arjen ennakoivaan turvallisuuteen, turvallisuussuunnitteluun ja niiden kehittämiseen liittyen.

Tutustu myös maksuttomiin koulutuspaketteihimme!

Kunnat turvallisen arjen mahdollistajina

Turvallisuussuunnittelu on pitkäjänteinen prosessi, jolla ennaltaehkäistään onnettomuuksia, rikoksia ja häiriöitä sekä parannetaan turvallisuuden tunnetta. Sen avulla ohjataan kunnan ennakoivaa turvallisuustyötä, tehostetaan yhteistyötä ja resurssien käyttöä sekä ehkäistään päällekkäisyyksiä.  

Turvallisuussuunnittelu kytkeytyy vahvasti sähköiseen hyvinvointikertomukseen ja kuntien tekemään yleiseen hyvinvointityöhön.  

Arjen ennakoiva turvallisuustyö käsittää toimenpiteitä, joilla ylläpidetään ja kehitetään arkipäivän turvallisuutta ennakoinnin ja ennaltaehkäisyn keinoin. Se kattaa esimerkiksi väkivaltatyön, nuorten rikosten ehkäisyn, koulujen turvallisuuden, kunnan organisaatioturvallisuuden, yleisemmän hyvinvointityön ja turvallisuustekniset ratkaisut.  

Arjen ennakoiva turvallisuustyö ja turvallisuussuunnittelu kiinnittyvät keskeisesti osaksi kuntien laajemmin toteuttamaa valmius- ja varautumistyötä. Ne ovat molemmat osa yhteiskunnan sisäistä turvallisuutta ja siten myös kokonaisturvallisuuden mallia.  

Kuntien tekemää turvallisuussuunnittelusta tai arjen ennakoivasta turvallisuustyöstä ei ole varsinaisesti suoraan linjattu laissa.

Sen perusta kuitenkin muodostuu pääosin kuntalaista (410/2015), jonka mukaan kunnan tehtävänä on edistää asukkaidensa hyvinvointia ja elinvoimaa taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla. 

Kuntalain mukaan kunnanvaltuusto päättää sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Kunnanhallitus huolehtii kunnan sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnan järjestämisestä. Lisäksi kunnan hallintosäännössä on oltava määräykset sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä. Varautuminen on osa kunnan riskienhallintaa. 

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (612/2021) velvoittaa kunnat edistämään asukkaidensa hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta kaikessa toiminnassaan. Kunnan on seurattava kuntalaisten hyvinvointia ja turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä sekä tunnistettava paikallisia riskejä ja kehittämistarpeita. 

Pelastuslaki (379/2011) velvoittaa kuntia ja muita viranomaisia ehkäisemään onnettomuuksia sekä parantamaan ihmisten turvallisuutta normaalioloissa. Lain tavoitteena on vähentää onnettomuuksien todennäköisyyttä ja rajoittaa niiden vaikutuksia ennakoivien toimenpiteiden avulla. 

Lisäksi niitä määrittävät epäsuorasti useat sektorikohtaisemmat lait, kuten esimerkiksi:  

Nuorisolaki, jossa turvallisuus sisältyy sen 2 §:n 4 ja 5 momentteihin, joiden mukaan nuorisolain tavoitteena on edistää nuorten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä oikeuksien toteutumista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Kasvu- ja elinolojen parantamiseen voidaan nuorisolain kontekstissa sisällyttää myös turvalliset ja kestävät kasvuympäristöt nuorisotyön eri työmuotojen toiminnassa. 

Työturvallisuuslaki, jonka tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja sen työolosuhteita työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi. Lain tarkoitus on myös ennaltaehkäistä ja torjua työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työstä ja työympäristöstä johtuvia työntekijöiden fyysisen ja henkisen terveyden haittoja. Työturvallisuuslaki määrittää työntekemiseen liittyvät työntekijän, mutta myös työnantajan velvollisuudet ja vastuut sekä linjaa osapuolten oikeuksista. 

Perusopetuslaki (628/1998), joka velvoittaa opetuksen järjestäjää huolehtimaan siitä, että jokaisella oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Turvallisuus käsittää fyysisen turvallisuuden lisäksi myös psyykkisen ja sosiaalisen turvallisuuden 

Varhaiskasvatuslaki (540/2018), jonka tavoitteena on varmistaa lapsille terveellinen, turvallinen ja hyvinvointia edistävä varhaiskasvatusympäristö. Laki velvoittaa kunnat järjestämään varhaiskasvatuksen siten, että lasten fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus toteutuu päivittäisessä toiminnassa. 

Avaa kaikki

Turvallisuussuunnittelun ja arjen ennakoivan turvallisuustyön osa-alueita

Normaaliolojen häiriötilanteisiin vastaaminen ja niistä toipuminen 

  • Häiriötilanteiden harjoittelu 
  • Tehostettu nuorisotyö 
  • Turvallisuuden huomioiminen rakentamisessa  
  • Turvallisuuskulttuurin kehittäminen 
  • Henkilöstön toimintaohjeiden ajantasaisuus 
  • Viranomaisyhteistyö ja ennalta sovitut käytänteet 
  • Organisaatioturvallisuus 

Rikosten ja syrjäytymisen ennaltaehkäisy 

  • Kuntalaisten turvallisuuskokemusten selvittäminen kyselyiden ja tutkimusten avulla 
  • Yhteistyö poliisin kanssa paikallisen turvallisuustilanteen parantamiseksi 
  • Poliisikoordinaattori-malli 
  • Yhteistyö yritysten ja muiden toimijoiden kanssa alueiden turvallisuuden ja turvallisuuden tunteen vahvistamiseksi 
  • Kauppakeskukset, torialueet yms. 
  • Häiriökäyttäytymisen ennaltaehkäisy ja siihen puuttuminen 
  • Monialainen viranomaisyhteistyö nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi 
  • Koulujen ja oppilaitosten toimenpiteet kiusaamisen, häirinnän ja väkivallan ehkäisemiseksi 
  • Ankkuritoiminta nuorten rikoskierteen ja syrjäytymisen ehkäisyssä 
  • MARAK-toimintamalli lähisuhde- ja perheväkivallan tunnistamiseen ja ehkäisyyn 
  • Sosiaali- ja terveyspalveluiden korjaavat ja ennaltaehkäisevät palvelut 

Kaupunkiympäristö, osallistaminen ja viestintä 

  • Alueellisen eriytymisen ehkäiseminen asumisen ja kaupunkisuunnittelun keinoin 
  • Turvallisuutta tukevan ympäristön suunnittelu, kuten valaistus, avoimuus ja viherrakentaminen 
  • Liikenneturvallisuuden huomioiminen liikenne- ja katusuunnittelussa 
  • Kuntalaisten ja nuorten osallistaminen lähiympäristön turvallisuuden kehittämiseen 
  • Osallistavan budjetoinnin hyödyntäminen turvallisuutta parantavissa hankkeissa 
  • Kaupunginosa- ja kyläyhdistysten osallistuminen paikalliseen turvallisuustyöhön 
  • Turvallisuusaiheinen viestintä ja neuvonta kuntalaisille 
  • Turvallisuuden tunteen vahvistaminen viestinnän ja yhteisöllisen toiminnan keinoin 

Työkaluja ja käytännön esimerkkejä 

  • Turvallisuussuunnittelun oppaat ja käsikirjat 
  • Kuntien turvallisuussuunnitelmat 
  • Turvallisuuskyselyt ja muut turvallisuuden arviointivälineet 
  • Osallistava budjetointi 
  • Kuntien hyvinvointikertomukset ja -suunnitelmat 
  • Hyvinvointialueiden hyvinvointikertomukset ja -suunnitelmat 
  • MARAK-toimintamalli 
  • Ankkuritoimintamalli 
  • Hoito syytteen sijaan -toimintamalli 
  • Toimenpiteet koulukiusaamisen ja kouluväkivallan ehkäisemiseksi 
  • Alueellinen yhteistyö eri toimijoiden välillä 
  • Pöytä- ja käytännön harjoittelu 
  • Toimintakortit eri häiriötilanteiden varalle 
  • Turvallisuuskävelyt 
  • Pelastussuunnitelmat 

Kunnat ja ennaltaehkäisy

Kunta on keskeinen toimija niin väestön kokonaishyvinvoinnin ja turvallisuuden rakentajana kuin myös niitä horjuttavien ilmiöiden ja kehityskulkujen torjunnassa. Kasvatus- ja sivistystoimessa luodaan pohja väestön hyvinvoinnille sekä rakennetaan perustaa henkiselle kriisinkestävyydelle. 

Kuntien tekemä arjen ennakoiva turvallisuustyö ja turvallisuussuunnittelu tukevat oleellisesti valtakunnallista kokonaisturvallisuuden mallia ja vaikuttavat osaltaan laajempaan yhteiskunnalliseen varautumistyöhön. 

Ennaltaehkäisy voidaan nähdä toimina tai toimenpiteinä, joilla estetään tai vähennetään väestön hyvinvointia horjuttavia ilmiöitä ja kehityskulkuja. Kunnat toteuttavat ennaltaehkäisevää työtä sen kaikilla kolmella tasolla: 

  • Primääripreventio: Kuntalaisten hyvinvoinnin laaja-alainen kehittäminen ja varmistaminen. 
  • Sekundääripreventio: Aktiiviset toimet, joilla tuetaan ja autetaan haavoittuvassa asemassa olevia sekä rikoksilla ja päihteillä oireilevia yksilöitä. 
  • Tertiääripreventio: Myöhäisvaiheen kuntoutus- ja tukitoimet, joilla pyritään irrottamaan yksilö jo käynnissä olevasta negatiivisesta kierteestä.

Arjen ennakoivaan turvallisuuteen ja turvallisuussuunnitteluun liittyviä termejä

Turvallisuussuunnittelu 

Prosessi paikallisten ja alueellisten turvallisuuskysymysten ratkaisemiseksi. Tarkoituksena on ennaltaehkäistä ja torjua onnettomuuksia, tapaturmia, rikoksia ja häiriöitä sekä parantaa yleistä turvallisuuden tunnetta. Turvallisuussuunnittelu kattaa sekä suunnittelun että käytännön toimet. Se ohjaa kunnan turvallisuustyötä, koordinoi toimijoiden yhteistyötä, parantaa resurssien hyödyntämistä ja ehkäisee päällekkäisyyksiä.

Tilannekuva 

Koottu kokonaiskuva vallitsevista olosuhteista, tilanteeseen johtaneista tapahtumista, taustatekijöistä sekä arvioista tilanteen mahdollisesta kehityksestä päätöksenteon tueksi. Sisältää myös tiedon eri toimijoiden toimintavalmiuksista.

Informaatiovaikuttaminen 

Suunnitelmallista toimintaa, jolla pyritään järjestelmällisesti vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen, ihmisten käyttäytymiseen ja päätöksentekijöihin sekä sitä kautta yhteiskunnan toimintakykyyn ja kriisinkestävyyteen. Informaatiovaikuttaminen voi kohdistua yksilöihin, yhteisöihin, organisaatioihin tai valtioihin.  

Riskien arviointi 

Riskien toteutumisen todennäköisyyksien ja niiden mahdollisia vaikutuksien arviointia. Tavoitteena on tunnistaa ne riskit, joiden toteutumisen todennäköisyys on korkea ja vaikutukset merkittäviä, ja kohdistaa niihin toimenpiteitä, ratkaisuja ja korjaavia toimia. 

Häiriötilanne 

Uhka tai tapahtuma, joka vaarantaa yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja tai strategisia tehtäviä. Tällaisen tilanteen hallinta edellyttää viranomaisten ja muiden toimijoiden tavanomaista laajempaa tai tiiviimpää yhteistyötä ja viestintää. 

Poikkeusolot 

Yhteiskunnallinen tila, jossa esiintyy vakavia tai laaja-alaisia häiriöitä tai uhkia, jotka vaarantavat yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja tai strategisia tehtäviä. Tällaisessa tilanteessa on tarpeen mahdollistaa viranomaisten tavanomaisesta poikkeavien toimivaltuuksien käyttö, kuten määritellään valmiuslaissa. 

Radikalisoituminen on prosessi, jonka kautta yksilöt voivat päätyä käyttämään väkivaltaa, uhkaamaan sillä, yllyttämään sillä tai oikeuttamaan sitä aatemaailmansa kautta. 

Terroristinen toiminta on luonteeltaan kumouksellista päämäärien tavoittelemista pelon, väkivallalla uhkaamisen ja sen käyttämisen kautta.  

Terroristiset rikokset on määritelty rikoslaissa: 

Rikoksentekijällä on terroristinen tarkoitus, jos hänen tarkoituksenaan on: 

1) aiheuttaa vakavaa pelkoa väestön keskuudessa; 

2) pakottaa oikeudettomasti jonkin valtion hallitus tai muu viranomainen taikka kansainvälinen järjestö tekemään, sietämään tai tekemättä jättämään jotakin; 

3) oikeudettomasti kumota jonkin valtion valtiosääntö tai muuttaa sitä tai horjuttaa vakavasti valtion oikeusjärjestystä taikka aiheuttaa erityisen suurta vahinkoa valtiontaloudelle tai valtion yhteiskunnallisille perusrakenteille; tai 

4) aiheuttaa erityisen suurta vahinkoa kansainvälisen järjestön taloudelle tai sellaisen järjestön muille perusrakenteille. 

Väkivaltainen ekstremistinen toiminta muistuttaa luonteeltaan terrorismia, mutta siitä usein puuttuu vallankumouksellisuus ja selkeä tavoitteellisuus. Väkivaltainen ekstremismi on käytännön tekoja, jotka voivat kohdistua niin yksilöihin kuin omaisuuteenkin.  

Nuorisorikollisuus 

  • Ei varsinaista yhteneväistä määritelmää, yleisesti ajateltu tarkoittavan alle 21- vuotiaiden rikoskäyttäytymistä. Luonnehtiminen vaihtelee toimijasta riippuen.
  • Yleisesti ottaen ihmiset tekevät eniten rikoksia täysi-ikäisyyden kynnyksellä. 

  • Rikollisuus kasaantuu: pieni osa nuorista tekee suurimman osan rikoksista. 

  • Pääosin ryöstö- ja vahingontekorikollisuutta. 

Katujengit 

  • Ei rikoslain mukaista määritelmää.
  • Useasta yksilöstä muodostunut pysyvä ryhmä, joka tekee toistuvasti yhdessä rikoksia. Toiminnalla on oleellisia vaikutuksia yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen.
  • Ikä 18–30-vuotta, mukana joitain alaikäisiä.
  • Tyypillisiin rikoksiin kuuluvat henkeen- ja terveyteen kohdistuvat sekä huumausainerikokset. Rikollisuus on vakavampaa kuin nuorisorikollisuudessa.
  • Katujengeiksi tunnistetut ryhmät voivat erota toisistaan rikosten vakavuudella, rakenteella ja aktiivisuudella.
  • Yhteinen identiteetti: yksi tai useampi johtohahmo ja/tai sisäryhmä
  • Monipuolinen sosiaalisen median alustojen käyttö ja niiden kautta muiden kanssa kilpailu.
  • Löyhät valtarakenteet: jäsenet ja johtohahmot voivat vaihtua ajallisesti hyvin joustavasti. 

Rikollisjoukko 

Rikoslaki: Vähintään kolmen henkilön muodostamaa tietyn ajan koossa pysyvää yhteenliittymää, jonka toimintaan kuuluu olennaisesti sellaisten rikosten tekeminen, jotka ovat omiaan vaarantamaan yleisten paikkojen järjestystä ja turvallisuutta. 

Järjestäytynyt rikollisuus 

  • Rikoslaki: Vähintään kolmen henkilön suuruinen rakenteeltaan jäsentynyt ryhmittymä, jonka tavoitteena on tehdä rikoksia, joista on säädetty tuomittavaksi vähintään neljä vuotta vankeutta. Toimintaan voi liittyä lisäksi muita rikoksia.
  • Verkostomainen rikollisuus, tunnukselliset rikollisryhmät, ulkomailta johdetut ryhmät ja rikollisuutta mahdollistavat ryhmät.  

Kuntaliiton tukimateriaalit

Tarjoamme kunnille kolmea maksutonta koulutuskokonaisuutta. Koulutukset on suunnattu ensisijaisesti kuntien sivistys- ja nuoristoimen henkilöstölle. Koulutusten vetäjänä toimii Väkivaltaa vastaan- hankkeen projektikoordinaattori Tatu Keitaanniemi. Molemmat koulutuskokonaisuudet pidetään luentokokonaisuuksina joko etäyhteyden kautta tai lähitoteutuksena kunnan omissa tiloissa.

Mikäli organisaatiossasi on kiinnostusta alla oleviin koulutuskokonaisuuksiin, olethan yhteydessä sähköpostilla [email protected].  

Radikalisoitumisen ja väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisy 

Luentokokonaisuudessa käsitellään radikalisoitumisen, väkivaltaisen ekstremismin ja terrorismin määrittelyä, syntymekanismeja sekä ennaltaehkäisevää työtä suomalaisessa kontekstissa. Lisäksi tehdään katsaus ääriliikkeiden toimintaan ja olemassaoloon Suomessa ja maailmalla. Kesto: kaksi tuntia.

Ilmiötä ymmärtämässä: Katu- ja jengirikollisuus 

Luentokokonaisuudessa käsitellään, mitä termit nuorisorikollisuus, katujengit ja järjestäytynyt rikollisuus tarkoittavat Suomen kontekstissa. Lisäksi tarkastellaan katujengien ja järjestäytyneen rikollisuuden tilannetta Suomessa. Kesto: kaksi tuntia.

Sisälle suojautuminen kunnissa 

Luentokokonaisuudessa käsitellään sisälle suojautumista toimintamallina, siihen liittyviä mahdollisia uhkatilanteita sekä toimintatapoja erilaisissa vaaratilanteissa. Koulutuksessa tarkastellaan myös, miten sisälle suojautuminen toteutetaan tehokkaasti ja turvallisesti eri uhkien edellyttämällä tavalla. Kesto: yksi tunti.

Omat tukimateriaalimme

Lisämateriaalia

Kuntaliiton asiantuntijat, jotka voivat kertoa lisää

Löydä lisää sisältöä samoista teemoista
Yhdyskunnat ja ympäristö
turvallisuus