Tervetuloa Kuntaliiton demokratiasivuille!

Kuntademokratian suunta – Miten pelastamme kuntademokratian?

Kuntademokratia kuuluu kaikille

Kuntaliiton demokratiatyöllä tähdätään kuntien edustuksellisen demokratian ja kuntalaisten suoran osallistumisen edellytysten vahvistamiseen ja kehittämiseen.

Tavoitteenamme on luottamushenkilötyön menetelmien kehittäminen ja toimielinten aseman vahvistaminen sekä kuntalaisten osallisuutta ja aktiivisuutta lisäävien ja täydentävien toimintamuotojen tukeminen.

Neuvomme ja opastamme kuntien ja kuntayhtymien luottamushenkilöitä ja viranhaltijoita sekä edustuksellisen demokratian kysymyksissä että kuntalaisten osallistamisessa vaalien välillä.

Tällä sivulla tietoa Kuntademokratian suunta -kehittämisprosessista sekä Kuntaliiton pysyvät materiaalit edustukselliseen demokratiaan ja kuntalaisten osallistumiseen liittyen. 

Kuntademokratian suunta: Kuntaliiton kehittämisprosessi kuntademokratian pelastamiseksi

Onko kunta enää kunta, jos päättäjät valitaan sopuvaaleilla?

Voidaanko puhua enää edustuksellisuudesta tai demokratiasta, jos vain vähän reilu puolet käyttää äänioikeuttaan?

Miten luottamus kuntaa kohtaan säilyy, jos päätöksenteko etääntyy kuntalaisten arjesta?
 

Kuntademokratian keskeinen haaste on alhainen äänestysaktiivisuus

Kuntavaalien 2025 äänestysaktiivisuus laski ennätyksellisen matalalle. Äänestysprosentti oli vain 54,2 %, mikä on matalin lukema noin 70 vuoteen.

Äänestysaktiivisuudessa on erittäin suuria kuntakohtaisia eroja. Vuoden 2025 vaaleissa korkein äänestysprosentti oli Luodossa 77,7 % ja matalin Kajaanissa 45,3 %.

Kuntavaaliehdokkaiden 2025 määrä väheni voimakkaasti – ongelmia saada ehdokkaita on kaikilla puolueilla. Osassa kuntia on lisäksi vaikeuksia saada riittävästi ehdokkaita ja uusiin toimielimiin kiintiölain edellyttämiä edustajia.

Vain runsas kolmannes kuntalaisista on kiinnostuneita oman kunnan politiikasta ja hyvin harva vaaliehdokkuudesta. Erityisesti nuoret. Epäasiallinen keskustelu- ja päätöksentekokulttuuri, häirintä ja uhkailu heijastuu vaaleihin ja työskentelyyn. Joka viides kuntalaisista kokee, että päättäjät kuulevat kuntalaisten mielipiteitä.

Lisää Kuntaliiton analyysiä vuoden 2025 kuntavaaleista löydät täältä

Kuntademokratia on pelastettava!

Kuntademokratian tila on huolestuttava. Tarvitaan yhteistä tahtotilaa ja toimia kuntademokratian pelastamiseksi myös vaalikausien välillä.

Kuntaliitto muotoilee oman ratkaisuehdotuksensa kuntademokratian pelastamiseksi vuoden 2026 syksyllä. Ratkaisuillamme haluamme sitouttaa yhteiskunnan relevantit toimijat kehittämään kuntademokratiaa. Haluamme myös vahvistaa luottamuksellista ja asiallista keskusteluilmapiiriä.

Keräämme myös kunnilta ja kaupungeilta jo olemassa olevia hyviä käytäntöjä kuntalaisten osallistumisen vahvistamiseksi. Pysy siis kuulolla! Voit lukea lisää kampanjasta Kuntaliiton uutisesta

Avaa kaikki

Tätä kaikkea pohdimme Kuntademokratian suunta -työssä

Edustuksellinen demokratia on Suomen paikallishallinnon perusta

Kuntademokratia kaipaa pelastamista! Vain runsas kolmannes kuntalaisista on kiinnostuneita oman kunnan politiikasta ja hyvin harva vaaliehdokkuudesta.

lateral-image-left

Vaalit ja edustuksellinen demokratia

Sähköinen äänestäminen

Äänestysaktiivisuus on laskenut pitkäjänteisesti kaikissa vaaleissa, samalla kun vaalien toimittaminen nykyisessä muodossaan on kunnille hallinnollisesti raskas ja resurssi-intensiivinen tehtävä. Vaalien järjestäminen nojaa laajamittaiseen manuaaliseen työhön, tilapäiseen henkilöstöön ja monimutkaisiin käytännön järjestelyihin, joiden kuormittavuus kasvaa vaali vaalilta. 

Vuonna 2017 tehdyn oikeusministeriön selvityksen jälkeen sähköistä äänestämistä ei ole arvioitu uudelleen niin, että se ottaisi huomioon nykyistä teknologista kehitystä, digitaalista toimintaympäristöä ja kansalaisten arjen digitalisoitumista.

Kuntaliitto ehdottaa hallitusohjelmatavoitteissaan sähköisen äänestämisen kokeilua kuntavaaleissa 2029.

Vaalijärjestelmän kehittäminen

Suomen kuntavaalien äänestysaktiivisuus on jo pitkään ollut muita valtakunnallisia vaaleja matalampi. Edellisissä kuntavaaleissa (2025) äänesti vain 54,2 % äänioikeutetuista (vrt. vuoden 2023 eduskuntavaalit 71,9 %, vuoden 2024 presidentinvaalit 70,7 %). 

Demokratian kehittämisessä yhtenä tarkastelun näkökulmana on, millaisia mahdollisuuksia vaalijärjestelmä antaa äänestäjien tahdon ilmaisemiseen ja kuinka hyvin valtuuston kokoonpano heijastaa kunnan eri alueita sekä kuntalaisten erilaisia näkemyksiä. Yksi vaihtoehtoisista vaalitavoista nykyiselle suhteelliselle vaalitavalle on siirtoäänivaali, jossa äänestäjä voi ilmaista näkemyksensä useammasta ehdokkaasta asettamalla heidät mieluisuusjärjestykseen.

Lasten ja nuorten vaalit

Lasten ja nuorten vaalit vahvistavat demokratiataitoja, osallisuuden kokemusta ja kiinnostusta yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Äänestäminen ja ehdokkaisiin tutustuminen auttavat ymmärtämään demokratian toimintaa käytännössä. Vaikka vaalien tuloksilla ei ole suoraa päätösvaltaa, ne tuovat esiin nuorten näkemyksiä ja osoittavat, että heidän mielipiteillään on merkitystä.

Kuntaliitto on Nuorisoala ry:n yhteistyökumppani eduskuntavaalien yhteydessä järjestettävissä Nuorten vaaleissa keväällä 2027. Kuntaliitto suosittelee, että kaikki kunnat ja kaupungit pyrkivät järjestämään Nuorten vaalit mahdollisimman monissa kouluissa ja oppilaitoksissa Nuorten vaalien äänestysaikana 22.3.-2.4.2027.

Katso myös: Demokratiaa harjoitellaan tekemällä: Kuntapäättäjiltä vahva tuki lasten ja nuorten vaalien järjestämiseen

Äänestysikärajan laskeminen kuntavaaleissa

Yksi toistuvasti esiin nousevista mahdollisista demokratiauudistuksista on äänestysikärajan laskeminen 16 vuoteen. Keskusteluissa sitä on perusteltu erityisesti nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien vahvistamisella sekä pyrkimyksellä lisätä kiinnostusta yhteisiin asioihin jo varhaisessa vaiheessa. Useissa maissa 16-vuotiailla on jo äänioikeus ainakin osassa vaaleja, mutta Suomessa äänestysikäraja on ollut 18 vuotta vuodesta 1972 lähtien. Uudistuksen hyödyistä ja haasteista käydään edelleen keskustelua. Yksi havainto on kuitenkin selkeä: toteutuessaan uudistus edellyttäisi erityisiä panostuksia demokratiakasvatukseen ja kansalaistaitoihin.

Vaikuttamistoimielimet

Vaikuttamistoimielimet, kuten nuorisovaltuustot, vanhusneuvostot ja vammaisneuvostot, ovat tärkeä osa kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Kunnat voivat niiden lisäksi perustaa myös vapaaehtoisia toimielimiä, kuten lapsiparlamentteja, monikulttuurisuusneuvostoja tai kylätoimikuntia. Toimielinten vaikutusmahdollisuudet ja toimintatavat vaihtelevat kuitenkin kunnittain, ja haasteena on varmistaa, että myös kaikkein heikoimmin tavoitettavien kuntalaisten ääni tulee kuuluville.

Luottamushenkilötyön arvostus

Luottamushenkilötyö on kuntademokratian ydintä. Se edellyttää vastuullisuutta, perehtymistä, yhteistyökykyä ja kuntalaisten kokonaisedun huomioimista. Rakentava keskustelu ja asiallinen erimielisyys vahvistavat demokratiaa, kun huomio kohdistuu asioihin eikä henkilöihin. Yhteisesti sovitut toimintatavat tukevat päätöksentekoa ja auttavat käsittelemään myös ristiriitatilanteita.

Vaalien välillä osallistaminen on tärkeä osa paikallista demokratiaa

Kuntademokratia ei perustu ainoastaan siihen, että kuntalaiset valitsevat vaaleissa edustajansa, vaan myös siihen, että heillä on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan vaalien välillä. Tavoitteena on vahvistaa vuorovaikutusta eri toimijoiden välillä.

lateral-image-right

Osallistuminen ja vaikuttaminen vaalien välillä

Demokratiakasvatus

Nuorten äänestysaktiivisuus vaaleissa on muita ikäluokkia alhaisempi. Demokratiakasvatuksen tavoitteena on antaa lapsille ja nuorille tietoa demokratiasta sekä taitoja ja valmiuksia toimia osallistuvina, tasa-arvoisina sekä vastuullisina yhteiskunnan jäseninä nyt ja tulevaisuudessa. Demokratiakasvatusta tarjotaan varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja oppilaitoksissa. Myös kuntien nuorisopalveluilla ja kirjastoilla on merkittävä rooli lasten ja nuorten tutustuttamisessa demokratian merkitykseen ja toimintatapoihin. Lisäksi kuntien sivistyspalveluiden rinnalla kotien ja vapaa-ajan toimijoiden rooli on tärkeä. 

Kansalaisyhteiskunta

Järjestöt, yhdistykset ja muut asukkaiden yhteenliittymät ovat keskeinen osa paikallista demokratiaa ja kansalaisyhteiskuntaa. Ne vahvistavat osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia sekä tuovat esiin erilaisten väestöryhmien tarpeita ja näkökulmia.

Eri kuntalais- ja kieliryhmien osallisuus

Kuntien väestörakenne on muuttunut nopeasti. Väestö monimuotoistuu, kieliryhmät lisääntyvät ja kuntalaisilla on aiempaa moninaisempia tarpeita ja valmiuksia osallistua ja vaikuttaa. Tämä edellyttää, että kuntademokratia ja osallistumisen keinot tavoittavat nykyistä paremmin kunnan monimuotoisen väestön. 

Viimeisimmissä kuntavaaleissa esimerkiksi ulkomaalaistaustaiset ja vieraskieliset kuntalaiset olivat aliedustettuina kuntademokratiassa sekä äänestäjinä että valittuina päättäjinä. Erot kertovat siitä, että osallistumisen mahdollisuudet eivät vielä tavoita kaikkia kuntalaisryhmiä. Tulevaisuuden kuntademokratian keskeinen tehtävä on vahvistaa eri kuntalais- ja kieliryhmien osallisuutta sekä varmistaa, että jokainen asukas voi osallistua yhteisten asioiden kehittämiseen ja päätöksentekoon.

Osallistumisen vahvistaminen maankäyttöpolitiikassa

Kuntien maankäyttöpolitiikkaa (maapolitiikka ja kaavoitus) koskevat ratkaisut vaikuttavat pitkäaikaisesti kuntalaisten elinympäristöön, asumiseen, virkistysmahdollisuuksiin, maisemaan ja palveluihin. Vaikka lainsäädäntö sisältää jo nykyisin osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyitä kaavoituksen eri vaiheissa, osallistuminen tapahtuu usein vasta siinä vaiheessa, kun hankkeen keskeiset linjaukset on jo käytännössä määritelty. 

Selkeä, aktiivinen ja vuorovaikutteinen kuntaviestintä on vahvan kuntademokratian perusedellytys

Demokratia toimii parhaiten silloin, kun kuntalaiset tietävät, mitä kunnassa valmistellaan, ymmärtävät päätösten taustoja ja voivat osallistua niiden valmisteluun.

lateral-image-left

Demokratia ja viestintä

Viestintä, selkeä kieli ja median rooli

Selkeä, aktiivinen ja vuorovaikutteinen kuntaviestintä on vahvan kuntademokratian perusedellytys. Demokratia toimii parhaiten silloin, kun kuntalaiset tietävät, mitä kunnassa valmistellaan, ymmärtävät päätösten taustoja ja voivat osallistua niiden valmisteluun. Avoin viestintä vahvistaa osallisuutta, luottamusta ja päätöksenteon legitimiteettiä sekä tukee kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia.

Tiedon merkitys demokratian vahvistamisessa kasvaa jatkuvasti, mutta nykyiset kuntaviestinnän resurssit sekä mediakentän murros, niin valtakunnallisesti kuin paikallisesti, eivät kaikilta osin vastaa tähän tarpeeseen. 

Keskustelu- ja päätöksentekokulttuurin kehittäminen

Toimiva yhteistyö sekä hyvä keskustelu- ja päätöksentekokulttuuri vahvistavat kunnan toimintakykyä, uudistumiskykyä ja kuntalaisten luottamusta. Luottamushenkilötyö on vaativa kansalaistehtävä, jossa yhdistyvät tiedon arviointi, arvojen yhteensovittaminen, yhteistyö erilaisten näkemysten välillä sekä julkinen vastuu päätöksistä.

Kuntademokratian suunta muuttuvassa Suomessa

Väestönmuutos, lasten määrän väheneminen, elinkeinojen kehitys ja julkisen talouden paineet haastavat kuntien tulevaisuutta samalla, kun myös kuntademokratian tila herättää huolta.

lateral-image-right

Demokratian tulevaisuus

Kuntademokratia muuttuvissa rakenteissa

Kunnat ovat suurten muutosten edessä. Väestönmuutos, lasten määrän väheneminen, elinkeinojen kehitys ja julkisen talouden paineet haastavat kuntien tulevaisuutta samalla, kun myös kuntademokratian tila herättää huolta. Näihin kysymyksiin etsitään ratkaisuja parlamentaarisessa työssä, jossa tarkastellaan, miten kuntaperusteinen järjestelmä voi turvata toimivat palvelut, vahvan demokratian ja kestävän kehityksen myös tulevaisuudessa.

Keskustelussa on noussut esiin kolme keskeistä rakenteellista vaihtoehtoa: kuntayhteistyön lisääminen, kuntarakenteen uudistaminen ja kuntien tehtävien eriyttäminen. Mikään ratkaisu ei kuitenkaan yksin ratkaise tilannetta tai vahvista kuntademokratiaa, vaan kaikki vaihtoehdot edellyttävät kuntalaisten ja luottamushenkilöiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien uudelleentarkastelua.

Digitalisaatio ja tekoäly demokratian toimintaympäristön muuttajina

Digitalisaatio voi vahvistaa demokratiaa ja osallisuutta, mutta vain silloin, kun sen rinnalla huolehditaan saavutettavuudesta, luottamuksesta, digiosaamisesta ja aidosta mahdollisuudesta tulla kuulluksi. Digitaaliset palvelut mahdollistavat esimerkiksi osallistumisen kunnan kehittämiseen etänä, tehokkaamman viestinnän sekä uudenlaisten analyysien hyödyntämisen. Ne kuitenkin tuovat esiin myös kysymyksiä digiosaamisesta, saavutettavuudesta, tietoturvasta, luottamuksesta ja teknologian nopeasta kehityksestä. 

Yhteiskunnallisen osallisuuden toteutuminen edellyttää luottamusta digitaalisiin palveluihin. Onnistuminen edellyttää paikallisten tarpeiden tuntemista, monipuolisia osallistumiskeinoja ja myös ei-digitaalisten vaihtoehtojen säilyttämistä.

Demokratia ja elinvoima

Kuntademokratia ei ole ainoastaan hallinnon järjestämisen tapa, vaan strateginen voimavara, joka vahvistaa kunnan elinvoimaa. Se rakentaa luottamusta, lisää osallisuutta, parantaa päätöksenteon laatua ja tukee alueen vetovoimaa sekä kilpailukykyä. Elinvoimainen kunta on ennen kaikkea yhteisö, jossa asukkaat kokevat voivansa vaikuttaa yhteisiin asioihin ja rakentaa yhdessä kestävää tulevaisuutta. Tämän vuoksi kuntademokratian vahvistaminen on samalla investointi kunnan pitkän aikavälin menestykseen ja elinvoimaisuuteen.

Demokratian eurooppalaiset ja kansainväliset ulottuvuudet

Demokratian tulevaisuus ratkaistaan yhä enemmän kunnissa. Siksi kuntien toimintaedellytyksien, paikallisdemokratian ja kuntalaisten osallistumismahdollisuuksien vahvistaminen on samalla investointi eurooppalaisen demokratian kestävyyteen. Demokratian legitimiteettiä ei vahvisteta yksin kansallisella tai eurooppalaisella tasolla, vaan siellä, missä ihmiset kohtaavat julkisen vallan arjessaan. Kunnat eivät ole vain palvelujen järjestäjiä, vaan demokratian tärkeimpiä toteutumisympäristöjä.

Tutustu myös näihin

Julkaisuja ja selvityksiä kuntademokratiaan liittyen

Kuntaliiton julkaisuja

Kuntaliiton muita materiaaleja

Kuntavaalianalyysit 2025

Muiden tahojen julkaisut

 

Asiantuntijamme, jotka kertovat lisää Kuntademokratian suunta -työstä

Edustuksellinen demokratia

Kunnallinen itsehallinto nauttii Suomessa vahvaa lainsäädännöllistä suojaa. Perustuslaissa määritelty kunnallinen itsehallinto on kuntalaisten itsehallintoa. Edustuksellinen demokratia on Suomen paikallishallinnon perusta. Edustuksellisuus perustuu kuntien asukkaiden joka neljäs vuosi käyttämään äänivaltaan kuntavaaleissa, jolloin he valitsevat edustajansa kunnanvaltuustoihin. Seuraavat kuntavaalit ovat 15.4.2029.

Tietoa kunnan toimielinten tehtävistä

Kunnanvaltuuston toiminta ja tehtävät

Valtuusto on kunnan asukkaiden valitsema kunnan ylin toimielin. Valtuusto käyttää kunnan päätösvaltaa, jollei ole toisin säädetty. Kunnan ylin poliittinen päätösvalta kuuluu valtuustolle.

Valtuustolla on kokonaisvastuu kunnan toiminnasta ja taloudesta. Valtuuston tulee edistää kuntalaisten suoraa osallistumista kunnan toimintaan ja päätöksentekoon. Valtuutettujen, kuten muidenkin luottamustehtäviin valittavien vaalikelpoisuudesta, asemasta ja toimivallasta säädetään kuntalaissa.

Kuntalaki painottaa valtuuston roolia kunnan strategisena johtajana, jossa on tärkeää tulevaisuuteen suuntautunut, kunnan toiminnan pitkäntähtäimen tavoitteiden ja päämäärien hahmottaminen ja linjaaminen.

Valtuuston tehtäviin kuuluu:

  • päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista
  • päättää hallinnon järjestämisen perusteista
  • päättää talouden, rahoituksen ja sijoitustoiminnan perusteista sekä hyväksyä talousarvio
  • päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista
  • päättää kunnan palveluista ja muista suoritteista perittävien maksujen yleisistä perusteista
  • päättää kunnan liikelaitokselle asetettavista toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista
  • päättää takaussitoumuksen tai muun vakuuden antamisesta toisen velasta
  • valita jäsenet kunnan toimielimiin, jollei toisin säädetä
  • päättää luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteista
  • valita tilintarkastajat
  • hyväksyä tilinpäätös ja päättää vastuuvapaudesta
  • päättää muista valtuuston päätettäviksi säädetyistä ja määrätyistä asioista

Uuden kuntalain (410/2015) valtuustoa koskevat säännökset ovat tulleet voimaan 1.6.2017. Vastaava listaus valtuuston lakisääteisistä tehtävistä on uuden kuntalain 14 §:ssä.

Myös kuntastrategiaa koskeva 37 § on tullut voimaan 1.6.2017. Valtuusto päättää kuntastrategiassa kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Strategiaa laadittaessa on otettava huomioon mm. kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet.

Kunnanhallituksen toiminta ja tehtävät

Kunnanhallitus on valtuuston ohella kunnan pakollinen toimielin. Sen rooli kunnan hallinnossa on erittäin keskeinen. 

Kuntalaissa (23 §) on säädetty, että kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallitus valvoo kunnan etua ja, jollei johtosäännössä toisin määrätä, edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa.

Kunnanhallitus tai johtosäännössä määrätty kunnan muu viranomainen antaa tarvittaessa ohjeita kaupunkia eri yhteisöjen, laitosten ja säätiöiden hallintoelimissä edustaville henkilöille kunnan kannan ottamisesta käsiteltäviin asioihin.

Myös kunnanhallituksen toimivallasta ja sen jäsenten valinnasta on säädetty kuntalaissa.

Lautakunnan toiminta ja tehtävät

Lautakunnat ovat hallituksen alaisia toimielimiä. Ne hoitavat toimialasta riippuen erilaisia pysyväisluonteisia tehtäviä ja tehtävistä päättäminen kuuluu valtuustolle.

Lautakuntien tehtävänä on toimia lähellä palvelutuotantoa, johtaa ja valvoa erilaista palvelujen tuottamista kunnassa. Lautakuntien rooliin kuuluu myös vahvistaa ja tuoda esille kuntalaisnäkökulma palvelutuotantoa kehitettäessä.

Lautakuntarakenne vaihtelee kunnittain ja pakollisia lautakuntia ovat ainoastaan tarkastus- ja vaalilautakunnat. Valtuusto voi johtosäännössään määrätä, että lautakuntiin valitaan jäseniksi vain valtuutettuja ja varavaltuutettuja. Tällä on haluttu korostaa valtuuston valtaa ja poliittista vastuuta. Lautakuntien jäsenten vaalikelpoisuuteen liittyvistä tekijöistä on säädetty kuntalaissa.

Kunnan muut toimielimet

Kunnan toimielimiä ovat valtuuston, hallituksen ja lautakuntien lisäksi johtokunnat sekä niiden jaostot ja toimikunnat.

Johtokunnat

Johtokunta on asemaltaan erilainen kuin lautakunta. Se voi olla hallituksen tai lautakunnan alaisuudessa toimiva. Johtokunta soveltuu esimerkiksi jonkin erityisen laitoksen tai koulun johtoon hoitamaan suppeita tehtäväalueita.

Johtokunnan jäsenten valinnasta voi päättää myös muu kuin valtuusto, esimerkiksi lautakunta. Jäsenten valinnassa voidaan soveltaa myös käyttäjädemokratiaa tai henkilöstödemokratiaa. Tällöin jäsenet voidaan valita kunnan liikelaitoksen henkilökunnan tai palveluiden käyttäjien esityksestä. Johtokuntien jäsenten vaalikelpoisuusehdot ovat muiden toimielinten jäseniin verrattuna väljemmät.

Toimikunnat ja jaostot

Kunnanhallitus ja -valtuusto sekä lautakunnat voivat asettaa toimintansa tueksi toimikuntia. Niiden toimikausi on rajattu. Valtuusto määrittelee antaessaan valtuutuksen toimikunnille myös niiden toimivallan, se voi olla joko yleinen tai rajattu koskemaan jotain tiettyä tehtävää. Toimikuntien jäsenten vaalikelpoisuus on väljä. Sillä on haluttu tuoda esille toimielimen asiantuntijarooli.

Kuntien johtosäännöissä voidaan määrätä, että kunnanhallituksessa, -valtuustossa sekä lauta- ja johtokunnissa toimii jaostoja. Valtuusto valitsee näiden jäsenet tai antaa muulle toimielimelle valtuudet päättää jaostojen perustamisesta ja niiden jäsenten valinnasta. Yleensä jaostot koostuvat ao. toimielimen jäsenistä ja varajäsenistä eräin poikkeuksin.

Valtuusto-ja hallitustyön kehittäminen

Kuinka valtuuston tai hallituksen työskentelyä voidaan kehittää?

Valtuustotyön kehittäminen

Valtuustosopimus

Valtuustosopimus on eräänlainen yhteistyösopimus, joka konkretisoi valtuustotyön painopisteet ja vuosittaiset teemat, yhteistyösuhteet ja tiedonkulkuun liittyvät periaatteet.

Valtuustosopimuksessa voidaan lisäksi määrittää, mitä välineitä ja menetelmiä käytetään valtuustotyössä päätöskokousten rinnalla. Tällaisista menetelmistä mainittakoon mm. lähetekeskustelut, iltakoulut, tiimi- ja seminaarityöskentely, skenaario- ja tulevaisuustyöskentely sekä kokousten kierrätys ja jalkauttaminen.

Myös valtuuston strategiatyön pohjaksi suoritettavista menetelmistä voi olla mainintoja valtuustosopimuksissa. Tällaisia menetelmiä ovat mm. talousanalyysi, sidosryhmäanalyysi, SWOT, skenaariotyöskentely ja toimintaan ja talouteen liittyvät kuntavertailut.

Valtuustotyön itsearviointi

Valtuustotyön itsearvioinnilla valtuutetut voivat ammattijohdon avustamana arvioida valtuuston toimintaa, saavutettuja tuloksia, käytettyjä työskentelytapoja sekä toiminnan kehittämistarpeita. Itsearvioinnilla valtuutetut voivat määrittää myös näkemyksiä tulevan valtuustokauden tärkeistä kunnallispoliittisista kysymyksistä.

Itsearviointi voidaan toteuttaa esimerkiksi yksinkertaisella kyselylomakkeella, johon kaikki valtuutetut vastaavat henkilökohtaisesti. Kuntaliitossa on laadittu mallilomake, jota kunnat voivat käyttää oman valtuustotyönsä arviointiin joko sellaisenaan tai muokata niitä kunnan omia tarpeita vastaaviksi. 

 

Lue lisää:

Hallitustyön kehittäminen

Hyvä hallitustyöskentely on kunnan menestystekijä ja kunnanhallitusta voidaan pitää kunnan johtamisen näkökulmasta tärkeimpänä toimielimenä.

Hallituksen työskentelyssä korostuu entistä vahvemmin valmisteltavaksi ja päätettäväksi tulevien asiakokonaisuuksien moninaisuus, laajuus ja monimutkaisuus. Kunnanhallituksen keskeisen aseman vuoksi on tärkeää, että kunnanhallituksella on työskentelyynsä strateginen ote. Kunnanhallituksella on tärkeää olla kokonaisnäkemys siitä, mihin kunta on menossa ja miten kunta etenee alati muuttuvassa toimintaympäristössä kohti valtuuston strategiassa linjattua suuntaa.

Hyvä hallitustyöskentely edellyttää kunnanhallituksen jäseniltä siis yhteistyökykyä ja vuorovaikutustaitoja, ajallista panostusta kokoushuoneessa ja sen ulkopuolella sekä perustietoa kunnan toiminnasta ja sitä raamittavista normeista. 

Hyvä johtaminen on yksi kunnan strategisista menestystekijöistä ja onnistunut hallitustyöskentely on sen oleellinen osa. Jotta kunnanhallitus onnistuisi menestyksekkäästi kunnan kannalta keskeisessä tehtävässään, on sen tärkeää arvioida ja pyrkiä kehittämään omaa toimintaa ja työskentelyään.

Kunnanhallituksen työskentelyn onnistuminen voidaan jakaa neljään eri teemaan ja näiden alla oleviin osa-alueisiin:

  1. Hallituksen tehtävät ja vastuut
    1. Kuntastrategia ja kunnanhallituksen strateginen työskentely
    2. Konsernijohtaminen ja omistajaohjaus
    3. Henkilöstö- ja työnantajapolitiikka
    4. Ulkosuhteet, kuntamaine ja viestintä
  2. Kunnanhallituksen toiminnan organisoituminen
    1. Kunnanhallituksen kokoonpano
    2. Kunnanhallituksen puheenjohtaja
    3. Johtamisjärjestelmät
    4. Kunnanhallituksen jaostot
  3. Yhteistyö kunnanhallituksen työskentelyssä
    1. Kunnanhallituksen sisäinen yhteistyö
    2. Kunnanhallitus ja valtuusto sekä yleinen poliittinen yhteistyö 
    3. Kunnanhallitus ja lautakunnat
    4. Kunnanhallitus ja kunnanjohtaja  
  4. Kunnanhallituksen toimintatavat
    1. Hallitustyöskentelyn toimintatavoista sopiminen
    2. Kunnanhallituksen työskentelymenetelmät
    3. Kunnanhallituksen jäsenten toimintaedellytykset
    4. Hallitustyöskentelyn arviointi

Jotta kunnanhallitus onnistuu tehtävässään, on sen tärkeä arvioida ja pyrkiä kehittämään systemaattisesti omaa toimintaansa ja työskentelyään. Hallitustyön kehittämisen tukemiseksi Kuntaliitto on julkaisut ”Kunnanhallituksen hyvä työskentely” oppaan. Opas sisältää edellä mainittujen osa-alueiden esittely sekä aiheiseen liittyvät suositukset sekä kunnanhallituksen kehittämisen tueksi pohdittavia kysymyksiä.

Oppaasta on tiivistelmä Power point -muodossa.

Lisäksi Kuntaliitto on julkaisut kuntien käyttöön ja hyödynnettäväksi mallin kunnanhallituksen työskentelyn itsearviointikyselyksi.

 

Asiantuntijamme, jotka kertovat lisää edustuksellisesta demokratiasta

Kuntalaisten osallistaminen vaalien välillä

Kuntalaisten osallisuuden edistämiseen on kunnilla monia mahdollisuuksia. Osa niistä on lakisääteisiä kuntalaisten osallistumisoikeuksia, osa kuntien itsensä kehittämiä ja vapaaehtoisesti toteuttamia. Kaiken osallistumisen lähtökohtana on avoin viestintä ja vuorovaikutuksen mahdollisuudet. Tarkoituksena on tarjota kuntalaisille monipuolisia osallistumisen paikkoja. Vahva osallisuus ja aktiiviset kuntalaiset tekevät kunnasta yhteisöllisen, elinvoimaisen ja sosiaalisesti kestävän.

Kuntalaisen osallistumisen eri muotoja voidaan luokitella seuraavasti: tieto-osallisuus, suunnitteluosallisuus, päätöksenteko-osallisuus ja toimintaosallisuus. Kunnan on hyvä tarjota mahdollisimman monen tyyppisiä osallistumisen mahdollisuuksia asukkaille ja asiakkaille. 

Kuntalaisella on oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan asioihin

Kuntalaisten ja palvelujen käyttäjien oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan asioihin on kirjattu kuntalain 22§:ään  (22 § (8.2.2019/175)). Valtuuston on pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksista ja menetelmistä.Kuntalain 22 pykälässälinkki toiseen palveluun esitetään esimerkinomaisesti tapoja, joilla asukkaiden osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää.

Kunnat tarjoavat yhä enemmän mahdollisuuksia osallistua ja niissä on perinteisten osallistumisen tapojen rinnalle kehitetty myös uusia osallisuusmenetelmiä. Kuntien tarjoamat osallistumisen eri tavat kuitenkin vaihtelevat kunnittain huomattavasti.

Osallistaako kunta, osallistuuko kuntalainen -raportista saa tietoa, millaisia kuntalaisten osallistumisen edistämisen mahdollisuuksia kunnat tarjoavat.

Kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamistavat ovat kehittyneet ja monimuotoistuneet. Käyttöön on otettu uusia osallistumisen tapoja. Tätä kehitystä on edesautettu lainsäädäntömuutoksilla.

Miten kunta voi kehittää osallisuutta?

Osana osallisuuden edistämistä kunnissa olisi hyvä tarkastella myös osallistamisen johtamisen käytäntöjä ja periaatteita. Osallistamisen johtamisen työkaluksi kunnan kannattaa kirjata osallisuuden tavoitteet, niiden toteuttaminen ja resurssointi, seuranta ja arviointi esimerkiksi kunnan tai alueen osallisuusohjelmaksi tai osallisuussuunnitelmaksi.

Osallisuusohjelma tai viittaus osallisuusohjelmaan on hyvä liittää myös kuntastrategiaan ja hyvinvointikertomukseenlinkki toiseen palveluun. Tämä varmistaa osallisuuden edistämisen valumisen läpi kaikkien kunnan toimialojen ja mitä se konkreettisesti tarkoittaa esimerkiksi nuorisopalveluissa, varhaiskasvatuksessa ja ympäristöpalveluissa.

Samalla se auttaa hahmottamaan miten kuntapäättäjiä voidaan tukea kestävää kehitystä edistävässä päätöksenteossa esimerkiksi ilmastodemokratian näkökulmasta.

Tavoitteellisuus edellyttää lähtötason arviointia

Osallisuustoiminnan tavoitteiden asetteluun vaikuttaa kunnan lähtötilanne osallisuustoiminnassa ja strategiset painopisteet. Yksittäisten suoritteiden, kuten kyselyn vastaajamäärien, mittaamista tärkeämpää on nähdä kunnan tekemän osallisuustyön kokonaisuus ja todentaa osallistumisen vaikuttavuutta.

Kunta voi tehdä lähtötason arvioinnin Kuntaliiton itsearviointilomakkeen avulla. Se on saatavilla Kuntaliiton julkaisusta Opas kuntalaisten osallistumisen arviointiin. 

THL:n tuottaman osallisuusoppaan löydät täältä.

Osallisuuden johtaminen

Osallisuus arjen työkaluna -osallisuuden johtaminen ja resurssointi

Kuvituskuva.

Kunta on merkittävä osallisuuden ja yhteisöllisyyden ylläpitäjä. Kunta myös tarjoaa kuntalaiselle erilaisia osallistumisen muotoja. Osa niistä on lakisääteisiä, osa vapaaehtoisia.

Kuntalaisten osallisuus ja osallistuminen on huomioitava kuntastrategiaa tehtäessä. Strategiaan tulisi kirjata myös se, miten sen toteutumista seurataan ja arvioidaan.

Vahvalla osallisuuden kokemuksella on merkittävät vaikutukset niin yksilön hyvinvoinnille kuin myös koko yhteiskunnalle. Se kannustaa yksilöä huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan ja olemaan aktiivinen omassa lähiympäristössään ja siten lisäämään omalta osaltaan kunnan elinvoimaisuutta. Se edesauttaa myös osallistumaan kunnan palvelujen kehittämiseen ja toimimaan aktiivisesti järjestöissä.

Kun kunnassa päätetään lähteä kehittämään kuntalaisten osallisuutta, on siihen oltava vahva yhteinen tahtotila. Luottamushenkilöiden, viranhaltijoiden ja työntekijöiden kannattaa pohtia, mitä kunta tavoittelee kuntalaisten osallisuuden lisäämisellä.

Vaikuttava osallisuustyö tarvitsee johtamista ja riittävät resurssit, joista tärkeänä osana on myös viestintä.

Osallisuuden tsekkilista:

  • Sopikaa osallisuustyölle selkeät tavoitteet
  • Perustakaa mahdollisimman laaja osallisuusryhmä huomioiden myös kumppanuudet ja eri verkostot
  • Vastuuttakaa osallisuustyö jollekin kunnan viranhaltijalle, joka vastaa työn koordinoinnista
  • Sopikaa myös, miten osallisuustyön tavoitteiden toteutumista seurataan ja arvioidaan
  • Osallisuustyön koordinaattori huolehtii siitä, että tehdystä osallisuustyöstä raportoidaan kunnan johtoryhmälle säännöllisesti
  • Kartoittakaa kuntalaisille tarjolla olevat osallisuuden muodot ja osallistumismahdollisuudet
  • Kirjatkaa tavoiteltavat osallisuutta ja osallistumista vahvistavat toimenpiteet osallisuusohjelmaan. Se voi olla myös osa hyvinvointikertomusta tai jotain muuta asiakirjaa.

Lisää aiheesta Kuntaliitto.fi-palvelussa:

Viestinnän rooli osallisuuden edistämisessä

Kunnan viestintävelvollisuudesta säädetään kuntalain 29 §:ssä (Kuntalaki 10.4.2015/410). Pykälän mukaan kunnan on tiedotettava asukkaille, palvelujen käyttäjille, järjestöille ja muille yhteisöille toiminnastaan.

Kunnan tulee

  • antaa riittävästi tietoja kunnan järjestämistä palveluista
  • taloudesta
  • kunnassa valmistelussa olevista asioista
  • niitä koskevista suunnitelmista
  • asioiden käsittelystä
  • tehdyistä päätöksistä ja
  • päätösten vaikutuksista.

Kunnan on lisäksi tiedotettava, millä tavoin päätösten valmisteluun voi osallistua ja vaikuttaa.

Viestinnän avoimuus auttaa valmisteluvaiheessa 

Kunnan avoimella viestinnällä vahvistetaan asukkaiden osallisuutta ja luottamusta kunnan toimintaan ja päätöksentekoon. Myös keskeneräisistä asioista kuten meneillään olevasta palveluverkkotarkasteluista on tarkoituksenmukaista viestiä.

Avoimella viestinnällä kunta saa asioiden valmisteluun mahdollisimman paljon ja monipuolisesti asukkaiden näkemyksiä, kokemuksia ja mielipiteitä. Kun asukkaat otetaan riittävän ajoissa mukaan suunnitteluun monipuolista viestintää hyödyntäen, antaa se valmistelulle selkänojaa ja mahdollistaa myös laadullisesti parempaa päätöksentekoa. Se myös osaltaan vähentää päätöksistä tehtäviä valituksia ja tehostaa päätöksentekoa.

Osallistu ja vaikuta -sivulla kerrotaan asukkaille millä tavoin voi osallistua

Kuntalain 22 §:n (8.2.2019/175) mukaan kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Valtuuston on pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksista ja menetelmistä.

Kunta voi kertoa asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista esimerkiksi Osallistu- ja vaikuta -sivustolla, jonne on koottu tietoa sekä lakisääteisistä että muista osallistumismahdollisuuksista kunnan toimintaan ja palveluiden suunnitteluun. Jo kahdella kolmasosalla kunnista on verkkosivuillaan tietoa asukkaiden osallistumismahdollisuuksista.

Verkkosivulle kootaan tietoa sekä edustuksellisen demokratian että suoran ja osallistuvan demokratian keinoista. Edustuksellinen demokratia pitää sisällään tietoa kuntavaaleihin ehdokkaaksi asettumisesta, toimielinten toiminnasta ja luottamushenkilöiden yhteystiedoista.

Sivu voi sisältää tietoa myös lakisääteisten vaikuttamistoimielimien toiminnasta kuten nuorisovaltuuston ja vanhus- ja vammaisneuvostojen toiminnasta.

Suoran osallistumisen keinoja ovat muun muassa kuntalaisaloite ja kunnallinen kansanäänestys.

Oikeusministeriö tarjoaa kunnille demokratiaverkkopalveluita, joita kunta voi ottaa maksutta käyttöönsä. Suosituimmat kuntien käyttöönottamat oikeusministeriön demokratiapalvelut ovat kuntalaisaloite.fi ja otakantaa.fi. Lisäksi nuorille suunnattu Digiraati.

Osallistu ja vaikuta -sivulla on hyödyllistä olla myös mahdollisuus antaa palautetta. Lisäksi kannattaa avata mikä ero on virallisella aloitteella ja palautteella.

Osallistu ja vaikuta -sivulla voi kertoa myös meneillään olevista kunnan toimintaan liittyvistä kyselyistä, asukasilloista ja tietoa palveluiden asiakasraatitoiminnasta. Tietoa voi olla myös kohderyhmittäin esimerkiksi vapaa-ajan asukkaille ja opiskelijoille.

Sivulle voi koota tietoa myös järjestöistä ja vapaaehtoistoiminnasta.

Monikanavainen ja selkeä viestintä tavoittaa asukkaat

Viestinnässä on käytettävä selkeää ja ymmärrettävää kieltä ja otettava huomioon kunnan eri asukasryhmien tarpeet. Myös selkokielen käyttäminen on yhä enenevissä määrin tarpeellista. Lisäksi on hyvä arvioida, millä kielillä kunnassa on tarpeen viestiä: Onko kunta kaksikielinen (ruotsi) tai tarvitaanko lisäksi myös englantia tai ehkä jotain muuta kieltä?

Esimerkiksi Espoossa englanti on valittu kaupungin viralliseksi asiointikieleksi suomen ja ruotsin rinnalle, koska kaupungin asukkaista vieraskielisiä on jo 25,9 prosenttia (vuonna 2025) ja määrän ennustetaan kasvavan tulevaisuudessa. Helsingissä taas nettisivuja voi lukea suomen, ruotsin ja englannin lisäksi myös arabiaksi, somaliksi, ukrainaksi, venäjäksi ja eestiksi.

Kunnan on käytettävä viestinnässä useita rinnakkaisia välineitä ja muistettava muun muassa kaikki vammais- ja kieliryhmät. Verkkoviestintä ja sosiaalinen media tarjoaa mahdollisuuden mielipiteiden kartoittamiseen ja keskusteluun. Paikallisen median edustajien kanssa on myös hyvä käydä keskustelua pelisäännöistä ja yhteistyöstä.

Vuorovaikutuksen tehostamiseksi kunta voi perustaa oman median kuten Oulussa on tehty.

 

Aiheesta lisää

Ohjeita ja oppaita kuntien viestintään Kuntaliiton nettisivuilta

Muista lähteistä

Julkaisuja

Osallisuuspeli


Tutustu peliin - osallisuuspelin tavoitteet

Osallisuuspeli tarjoaa rungon ja raamit keskustelulle osallisuuden mahdollisuuksista ja toteuttamisesta. Pelin aikana pelaajat oppivat osallisuuden eri menetelmistä.

Pelin tarkoituksena on tehdä yhteinen suunnitelma siitä, minkälaisia osallisuusmenetelmiä, kenen kanssa ja millä aikataululla niitä toteutetaan valitussa kehityskohteessa.

Kenelle peli on tarkoitettu?

Peli on ensisijaisesti tarkoitettu kunnan henkilökuntaan kuuluville ja toiminnasta vastaaville henkilöille. Myös asukkaat ja luottamushenkilöt voivat osallistua peliin. Sopiva määrä pelaajia yhtä peliä kohden on 4-8 henkilöä. 

Mistä pelin voi saada?

Pelin voi ladata veloituksetta tältä sivulta, mutta pelin painatus ja oheismateriaalien hankkiminen on pelaajatahon vastuulla. Yhteen peliin tarvitaan seuraavat materiaalit: 

  • pelilauta
  • fasilitaattorin ohjeet
  • ohjekortit (A5)
  • menetelmäkortit
  • punaisia ja vihreitä pelimerkkejä
  • tarralappuja (post-it)
  • kyniä

Tarkemmat ohjeet ja painolaatusuositukset löytyvät Paino-ohjeet -tiedostosta.

Antoisia pelihetkiä!

Kuntien osallisuusohjelmat ja -suunnitelmat


Miksi osallisuusohjelmaan kannattaa panostaa?

Kunnan osallisuusohjelmaa tehtäessä tulee tarkasti pohtia miksi ja miten kuntalaisten osallisuutta kunnassa halutaan vahvistaa. On tärkeää lähteä liikkeelle paikallisista tarpeista ja kartoittaa myös osallisuustyöhön käytettävät resurssit.

Vahva asukkaiden osallisuuden kokemus hyödyttää kuntaa monella tasolla. Siitä on hyötyä paitsi yksilön oman elämänhallinnan ja hyvinvoinnin näkökulmasta, myös yhteisöllisyyden ja konkreettisen osallistumisen näkökulmasta.

Lähiyhteisöönsä kiinnittynyt ihminen haluaa panostaa oman elinympäristönsä sekä kunnan palvelujen ja toiminnan kehittämiseen. Näin myös kunta hyötyy ja vahvistaa asiakasymmärrystään kokemusasiantuntijuuden myötä. Tämä auttaa kehittämään ja järjestämään oikeita ja laadukkaita, asukkaiden tarvitsemia palveluja.

Tärkeä ulottuvuus osallisuudessa on myös asukkaiden omatoimisuuden ja vastuunottamisen lisääntyminen. Kaiken kaikkiaan vahva asukkaiden osallisuuden tunne lisää kunnan elinvoimaisuutta ja sosiaalista pääomaa.

Lue lisää:

Hyvän osallisuusohjelman sisältö

Esimerkkejä kuntien osallisuusohjelmista ja -suunnitelmista

Noin neljäsosa Manner-Suomen kunnista on laatinut osallisuusohjelman, -suunnitelman tai -mallin. Valtaosa kunnista ja kaupungeista on luonut nettisivuilleen "osallistu ja vaikuta" -alasivun, josta kuntalaiset voivat helposti löytää tiedon siitä, kuinka osallistua kunnan toimintaan.

Linkkejä kuntien osallistumis- ja vaikuttamissivuille, joista myös löytyy osallisuussunnitelma, mikäli kunnalla sellainen on:

Helsinki

Espoo

Jyväskylä

Turku

Oulu

Vantaa

Rovaniemi

Kokkola

Vaasa

Pori

Varkaus

Lappeenranta

Pieksämäki

Hyvinkää

Kempele

Liminka

Kotka

Kerava

Kajaani

Mikkeli

Viitasaari

Millaisia osallistumisen keinoja kunnat käyttävät?

Vaalien välillä tarjottavien erilaisten suorien osallistumis- ja vaikuttamistapojen tarjoaminen kuntalaisille on yleistynyt viimeisten vuosien ja viimeisen vuosikymmenen aikana. Kunnissa on kuitenkin paikoin merkittävääkin vaihtelua niin tarjottavassa osallistumiskeinojen valikoimassa kuin myös kuntalaisten osallistumisaktiivisuudessa ja uskossa niiden vaikuttavuuteen. Kunnista löytyy hyvinkin omintakeisia ja innovatiivisia osallistamisen keinoja, joista kannattaa kertoa laajemminkin kuntakentälle.

Osallistuva budjetointi

Osallistuva budjetointi on toimintatapa, jossa asukkaat otetaan mukaan yhteisiä verovaroja koskevaan keskusteluun, suunnitteluun ja päätöksentekoon. Sen toteuttamiseen ei ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa menetelmää, vaan sitä voidaan toteuttaa monin eri tavoin.

Osallistuvaa budjetointia voidaan käyttää monissa erilaisissa tilanteissa, monenlaisten tarpeiden ja ongelmien ratkaisemisessa. Sitä voidaan hyödyntää, kun suunnitellaan ja tehdään päätöksiä esimerkiksi investoinneista tai palveluista.

Lue lisää:

Helsinki

Tuusula

Tampere

Käyttäjälähtöisyys, yhteiskehittäminen ja palvelumuotoilu

Käyttäjälähtöisyys tarkoittaa asukkaiden tarpeista lähtevää palvelujen kehittämistä ja kehittämisen painopisteen siirtämistä tuottajakeskeisyydestä käyttäjälähtöisyyteen. Käyttäjälähtöisiä palveluja toteutetaan palvelumuotoilun keinoin.

Yhteiskehittämisellä tarkoitetaan tuotteiden tai palveluiden kehittämisprosessia, jossa kehittämisessä on mukana eri monia tahoja: asiakkaita, asiantuntijoita ja palvelun tuottajia. Käytännön toteutukset vaihtelevat samoin kuin vaiheet, joissa osapuolet otetaan mukaan.

Palvelumuotoilu tarkoittaa palvelujen suunnittelua yhdessä palvelujen käyttäjien kanssa muotoilun menetelmin. Näitä menetelmiä ovat esimerkiksi erilaiset visuaaliset menetelmät.

Lue lisää:

COSIE-projekti (2017-2021)

Kumppanuuspöydät

Kumppanuuspöytä on ketterä osallisuusrakenne, jonka avulla kunta voi kohdata paikalliset asukkaat ja toimijat yhdenvertaisina kumppaneina.

Kumppanuuspöytä voi olla:

1. Paikkaperusteinen, alueellinen

2. Palveluperusteinen

3. Asiaperusteinen

Kumppanuuspöytätoimijoita voivat olla esimerkiksi järjestöt, yritykset, seurakunta, hyvinvointialue, asukkaat ja vapaaehtoistoimijat, kunnan vaikuttamistoimielimet ja kunnan/kaupunginosayhdistykset sekä kyläyhdistykset.

Lue lisää:

Kumppanuuspöydän rakennusopas

Ilmianna kuntasi osallisuusidea

Selvitämme, miten kunnat edistävät demokratiaa mm. kehittämällä osallisuutta, demokratiakasvatusta ja asukasviestintää. Kokoamme esimerkkejä hyvistä käytännöistä jaettaviksi inspiraatioksi muille kunnille.

Onko sinulla hyviä esimerkkejä kuntasi tavoista edistää paikallisdemokratiaa? Jaa ne meille! Lomakkeen löydät täältä.
 

Kyseessä voi olla esimerkiksi:

  • asukkaiden kanssa viestiminen saavutettavalla ja osallistavalla tavalla
  • eri kuntalaisryhmien ja ikäryhmien osallistaminen: keskustelutilaisuuksien järjestäminen, digitaalisten alustojen hyödyntäminen mielipiteiden kuulemiseen tai muiden innovatiivisten tapojen kehittäminen, jotta eri asukasryhmille voidaan tarjota mahdollisuuksia keskusteluun ja osallistumiseen
  • panostaminen erityisesti lasten ja nuorten tietämykseen kunnasta, yhteiskunnasta, vaaleihin osallistumisesta, äänestämisestä sekä muista yhteiskunnallisista ilmiöistä
  • luottamushenkilöiden välisen sekä luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden välisen yhteistyön parantaminen uusilla keinoilla, jotka vahvistavat luottamusta ja avointa vuoropuhelua kunnan päätöksenteossa

Voit lähettää esimerkin tai esimerkkejä kunnastasi helposti täyttämällä lyhyen lomakkeen viimeistään 31.12.2026. (Huom! Vastausaikaa pidennetty, alun perin 30.10).  Lyhyt kuvaus ja yhteystietosi riittävät – otamme yhteyttä, jos tarvitsemme lisätietoja. Mikäli haluat jakaa useamman esimerkin, täytä ne erillisille lomakkeille.

Voit myös ottaa yhteyttä sähköpostilla tai soittamalla, mikäli käytännön selittäminen lomakkeen kautta tuntuu haastavalta.

Ota yhteyttä

Kuntaliiton asiantuntijat, jotka voivat kertoa lisää

Löydä lisää sisältöä samoista teemoista

Kuntapäättäjä Live: demokratiaa ja johtamista

Webinaareissa käsitellään kuntien päätöksentekoa, johtamista, organisoitumista sekä demokratiaa ja luottamushenkilötoimintaa. 

Ilmoittaudu mukaan tuleviin webinaareihin!