Kehyskuntaverkosto on 28 kehyskunnan muodostama yhteistyöverkosto, jonka tavoitteena on luoda kansallista kilpailukykyä ja hyvinvointia kaupunkiseutujen yhteistyötä vahvistamalla. Se on jäsentensä ennakoiva edunvalvoja, joka haluaa kirkastaa kehyskuntien roolia ja merkitystä seudullisella ja kansallisella tasolla.
Verkostoon kuuluu seitsemän suuren kaupunkiseudun kehyskunnat.
Joensuun kehyskunnat: Liperi ja Kontiolahti
Jyväskylän kehyskunnat: Laukaa, Muurame
Kuopion kehyskunnat: Leppävirta ja Siilinjärvi
Lahden kehyskunnat: Asikkala, Heinola, Hollola, Orimattila
Oulun kehyskunnat: Ii, Kempele, Liminka, Muhos, Tyrnävä
Tampereen kehyskunnat: Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Vesilahti, Ylöjärvi
Turun kehyskunnat: Aura, Kaarina, Lieto, Naantali, Raisio, Rusko
Verkosto välittää ajantasaista tietoa kehyskuntien tarpeista ja näkemyksistä Kuntaliitolle, ministeriöille ja muille valtion viranomaisille, poliittisille puolueille, tiedotusvälineille ja kansalaisille
Tiedonvälitys ja vaikuttaminen tapahtuvat päättäjätapaamisina ja kannanottoina, ja kohdistuvat erityisesti kuntien kannalta keskeiseen lainsäädäntöön ja politiikkaohjelmiin.
Verkoston toimintaperiaatteita
Verkostotapaamisia pidetään 3-4 kertaa vuodessa. Tapaamisten aiheet nousevat verkoston omista tarpeista ja toiminta perustuu kuntien omaan aktiivisuuteen. Jäsenet rahoittavat toiminnan, Kuntaliitto koordinoi ja tarjoaa alustan toiminnalle.
Verkoston jäsenet
Verkoston jäseniä ovat verkostoon kuuluvien kuntien kunnan- ja kaupunginjohtajat. Myös hallitusten ja valtuustojen puheenjohtajat voivat osallistua verkoston tapaamisiin.
Verkoston puheenjohtajana toimii Erkko Nykänen, Siilinjärven kunnanhallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtajana Mari Viljas, Limingan kunnanvaltuuston puheenjohtaja.
Verkoston työvaliokunnan puheenjohtaja on Oskari Auvinen, Kangasalan kaupunginjohtaja.
Verkoston koordinaattori on Jaana Halonen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto.
Millainen on kehyskunta?
Yhteinen edunvalvonta onnistuu parhaiten, kun verkostossa mukana olevat kunnat ovat riittävän samankaltaisia. Kehyskunnat ovat tunnistaneet verkoston jäsenten yhteisiksi piirteiksi seuraavia:
- kehyskunta on ison keskuksen naapurikunta.
- kehyskunta on kiinteä osa (toiminnallinen ja rakenteellinen) omaa kaupunkiseutuaan
- kehyskunnalla on vahva intressi koko kaupunkiseudun kehittämiseen.
- kehyskunnalla on yhteiset edunvalvontatavoitteet kehyskuntaverkostoon kuuluvien muiden kuntien kanssa.
- kehyskunta on vetovoimainen ja aktiivinen toimija omalla kaupunkiseudullaan.
