Kunnan viranhaltija on saanut varoituksen. Onko perusteita olla antamatta hänelle adressin allekirjoittaneiden työntekijöiden nimiä?

Kysymys pidemmässä muodossa: Kunnan viranhaltija on saanut varoituksen. Onko perusteita olla antamatta hänelle adressin allekirjoittaneiden työntekijöiden nimiä? Taustaa: Useimmat kyseisen viranhaltijan alaisista (10 kpl) olivat toimittaneet adressin koskien viranhaltijan käytöstä. Työnantaja antoi virkamiehelle varoituksen, laki kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta, 17 § 2 mom. pohjaten. Nyt varoituksen saanut on tehnyt tietopyynnön saada tietoonsa adressin allekirjoittaneiden nimet, jotta hän voisi kartoittaa, mistä on kysymys. Adressin toimittaneet työntekijät ovat huolissaan, eivätkä haluaisi nimiään julki. He pelkäävät jatkossa ”vastatoimia” heitä kohtaan. Väkivallan uhkaan emme usko. Onko mahdollista evätä viranhaltijan tietopyyntö, vaikka hän kai on asianosaisena ko. asiassa julkisuuslain 11 § tarkoittamassa merkityksessä?

Vastaus: Ensinnäkin tilannetta on tutkittava sovellettavan salassapitoperusteen näkökulmasta. Julkisuuslain 24.1 §:n 15 kohdan mukaisen tarkastussalaisuuden mukaan salassa pidettäviä ovat asiakirjat, jotka sisältävät tietoja viranomaisen tehtäväksi säädetystä tarkastuksesta tai muusta valvontatoimeen liittyvästä seikasta, jos tiedon antaminen niistä vaarantaisi valvonnan tai sen tarkoituksen toteutumisen tai ilman painavaa syytä olisi omiaan aiheuttamaan vahinkoa asiaan osalliselle.

Asiaan osallinen voi olla henkilö, joka on tehnyt valvontaviranomaiselle ilmoituksen havaitsemastaan epäkohdasta. Hallituksen esityksen (HE 30/1998 vp) perustelujen mukaan valvonnan yleisiä toteuttamismahdollisuuksia lisää esimerkiksi ilmoituksen tai muun aloitteen tekijän henkilöllisyyden salaaminen. Muun muassa tietosuojan tai työsuojelun alueilla voi vaarantua halukkuus saattaa vireille tarkastuksia lakien noudattamisen valvomiseksi, jos tieto vireillepanijasta ei jäisi luottamukselliseksi. Toinen kysymys toki on, voiko tämä salassapitoperuste soveltua adressin allekirjoittajien kohdalla, esimerkiksi siten, että se katsottaisiin työsuojeluilmoitukseksi tms.

Vaikka tieto ilmoituksen kohteesta tai ilmoituksen tekijästä katsottaisiin salassa pidettäväksi, asianosaisella voi olla oikeus saada kyseinen tieto julkisuuslain 11 §:ssä säädetyn asianosaisen tiedonsaantioikeuden nojalla. Asianosaisjulkisuudesta voidaan poiketa, jos on todennäköistä, että ilmoittaja joutuisi tietojen paljastuessa vakavaan hengen tai terveyden vaaraan. Alla on korkeimman hallinto-oikeuden tapaus, jossa on käsitelty tätä kysymystä:

KHO 2013:32: Yhtiön entinen työntekijä oli lähettänyt Tekesille sähköpostiviestejä, jotka koskivat yhtiön liiketoimintaa. Yhtiö, jonka tiedossa oli viestien lähettäjän nimi, oli pyytänyt sähköpostiviestejä ja niihin annettuja vastauksia Tekesiltä. Sähköpostiviestit olivat salassa pidettäviä julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 15 kohdan nojalla. Tietojen antaminen viestien sisällöstä yhtiölle, jota oli pidettävä julkisuuslain 11 §:n 1 momentissa tarkoitettuna asianosaisena, ei ollut enää viestien lähettäjän nimen tultua sen tietoon vastoin julkisuuslain 11 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettua erittäin tärkeää yleistä tai yksityistä etua.