Julkisen alan energiatehokkuussopimus 2026–2035

Energiatehokkuussopimuksilla täytetään EU:n energiatehokkuusdirektiivin velvoitteet

Suomessa käynnistyi 1.1.2026 uusi energiatehokkuussopimusten kausi vuosille 2026–2035. Energiatehokkuussopimukset ovat keino tehostaa energiankäyttöä Suomessa. Sopimukset koskevat teollisuutta, energia- ja palvelualaa, kiinteistöalaa sekä julkista sektoria. Kunnat voivat liittyä Julkisen alan energiatehokkuussopimukseen.

Julkisen alan energiatehokkuussopimuksen edeltäjä, Kunta-alan energiatehokkuussopimus (KETS) päättyi 31.12.2025. Sen tuloksiin voi tutustua energiatehokkuussopimuksen seurantasivuilla.  

Energiatehokkuussopimukset ovat valtion ja toimialojen yhdessä valitsema järkevä ja joustava tapa saavuttaa kansalliset energiatehokkuustavoitteet ilman raskasta lainsäädäntöä tai muita pakkokeinoja. Vapaaehtoisuuteen perustuva sopimusjärjestelmä on ollut Suomessa käytössä lähes 30 vuotta ja osoittautunut tehokkaaksi keinoksi parantaa energiatehokkuutta. Nyt alkava sopimuskausi on järjestyksessään neljäs.

Valtio ja toimialat pitävät vapaaehtoista sopimusmenettelyä toimivana ja tuloksellisena energiapolitiikan toimeenpanokeinona. Tavoitteena on, että vapaaehtoinen sopimustoiminta on jatkossakin vaikuttavuudeltaan normeihin verrattavissa oleva energiansäästökeino ja toteutukseltaan joustava menettely, joka edistää Suomen kilpailukykyä.

Sopimustoiminta on keskeinen keinomme täyttää EU:n energiatehokkuusdirektiivin (EU) 2023/1791 mukaiset kansalliset tavoitteet vuoden 2030 loppuun mennessä sekä saavuttaa 8 artiklan sitova kansallinen energiatehokkuusvelvoite.

Sopimustoiminta tukee myös ”energiatehokkuus ensin” -periaatteen ja useiden direktiivin muissa artikloissa asetettujen velvoitteiden toteutusta sekä osaltaan myös rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) toimeenpanoa.

Sopimusten tavoitteena on myös merkittävästi vaikuttaa kansallisesti direktiivin 4 artiklassa EU:n yhteisten vuodelle 2030 asetettujen primääri- ja loppuenergian kulutustavoitteiden saavuttamiseen.

Julkisen alan energiatehokkuussopimus

Julkisen alan energiatehokkuussopimus on työ- ja elinkeinoministeriön, Energiaviraston, Kuntaliiton sekä Maakuntien tilakeskuksen välinen sopimus energian tehokkaammasta käytöstä julkisella alalla vuosina 2026–2035.

Julkisen alan energiatehokkuussopimus koskee kuntia, kaupunkeja, kuntayhtymiä, hyvinvointialueita sekä valtion toimijoita.

Muihin sopimusaloihin verrattuna julkisen alan energiatehokkuussopimustoiminta tukee, 8 artiklan lisäksi, energiatehokkuusdirektiivissä julkista alaa koskevien velvoitteiden toimeenpanoa. Näitä ovat muun muassa velvoitteet julkisen sektorin johtoasemasta ja esimerkillisestä roolista energiatehokkuudessa sekä energiatehokkuuden huomioimisesta rakennuksissa ja hankinnoissa, neuvonnassa ja viestinnässä sekä energiapalvelujen käytössä.

Kunnat, kaupungit, kuntayhtymät, hyvinvointialueet ja valtion toimijat liittyvät sopimukseen allekirjoittamalla liittyjäkohtaisen energiatehokkuussopimuksen, jossa ne sitoutuvat Julkisen alan energiatehokkuussopimuksen toimenpiteisiin ja tavoitteisiin.

Jos liittyjällä on asuinrakennuskantaa, se liitetään ensisijaisesti Kiinteistöalan energiatehokkuussopimuksen vuokra-asuntoyhteisöjä koskevaan toimenpideohjelmaan.

Energiatehokkuussopimukseen liittyneille on tarjolla monipuolista tukea sopimuksen toimeenpanoon ja energiatehokkuustyöhön, kuten tietoa, neuvontaa ja opastusta. Sopimusosapuolten edustajat ja liittyneet muodostavat myös kansallisesti ison energiatehokkuuden ammattilaisten verkoston.

Lisäksi valtio tukee energiansäästöä koskevia energiakatselmuksia, uusien teknologioiden ja toimintatapojen käyttöönottoa edistäviä hankkeita. Tapauskohtaisen harkinnan perusteella valtio tukee myös energiakatselmuksissa todettuja, energiatuen yleiset ehdot täyttäviä, energiansäästöön liittyviä investointeja.

Mukaan tarvitaan mahdollisimman monta kuntaa ja kuntayhtymää

Energiatehokkuussopimuksiin tavoitellaan laajaa osallistujajoukkoa, jotta ne kattavat merkittävän osan Suomen energiankäytöstä. Sopimukseen liittyvät kunnat sitoutuvat energiansäästötavoitteisiin, toimimaan tavoitteen saavuttamiseksi sekä edistymisen raportointiin.

EU:n energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano onnistuu Suomessa tällä vapaaehtoisella mallilla vain, jos sopimukseen liittyneiden määrä on riittävä ja osallistujat toteuttavat riittävästi energiansäästötoimenpiteitä sekä raportoivat ne vuosittain. Siksi tarvitsemme mahdollisimman monta kuntaa ja kuntayhtymää mukaan heti sopimuskauden alusta lähtien!

Tavoitteiden saavuttamiseksi Kuntaliitto:

• edistää kuntien liittymistä energiatehokkuussopimukseen
• kannustaa ja edistää sopimuskuntia liittämään energiatehokkuussopimuksen mukaisen toiminnan kuntien muuhun jatkuvaan parantamiseen, uusiutuvan energian ja kestävien hankintojen edistämiseen sekä ilmastotavoitteiden saavuttamiseen liittyviin toimenpiteisiin
• tukee kuntien toimenpiteitä energiatehokkuussopimuksen vaatimien toimenpiteiden toteuttamiseksi
• tiedottaa energiatehokkuussopimuksista ja saavutetuista säästötuloksista kunnille
• tekee tarvittaessa kehittämisehdotuksia sopimuksen toimeenpanoon vaikuttavissa, omaan tehtäväkenttäänsä kuuluvissa asioissa

Tutustu energiatehokkuussopimuksiin ja oman alasi toimenpideohjelmaan – lisätietoa löydät energiatehokkuussopimusten verkkosivuilta.

Julkisen alan energiatehokkuussopimus

Liittyjän energiatehokkuussopimus

On tärkeää saada sopimukseen jo vuosien 2026–2027 aikana mukaan riittävän paljon kuntia, jotta sopimustoiminnan jatko turvataan koko sopimuskaudelle ja tavoitteen saavuttamiseksi tarvittavaa energiansäästöä alkaa syntyä heti. 

Lisätietoja:

www.energiatehokkuussopimukset.fi

Motiva

Energiavirasto