Kuntien digiviikkoa vietetään uuden äärellä!

Kuntien digiviikkoa vietetään taas uuden äärellä kun kuntavaalit on tuoreeltaan pidetty ja uusi valtuustokausi on alkamaisillaan. Jälleen kunnat ovat saaneet uudet valtuutetut, joita valittiin 8 586 henkilöä. Joukossa on paljon kokemusta, sillä uudelleen valittuja on lähes 60 % valtuutetuista. Toisaalta nuorempia ikäryhmiä on vaikeaa saada asettumaan ehdolle vaaleissa. Valituissa valtuutetuissa on mukana runsaasti myös kansanedustajia. Tämä on hyvä asia esimerkiksi siitä näkökulmasta, että kuntien todellisuus ja myös edunvalvonnallisia viestejä on mahdollista myös heidän kauttaan välittää suoraan eduskuntaan. Toisaalta heidän ajankäyttömahdollisuuksistaan kunnallisissa luottamustehtävissä voi olla myös huolissaan.

Huolissaan tulee olla myös siitä, että äänestysprosentti jäi historiallisen alhaiseksi vaaleissa. Tähän ei ole yhtä yksittäistä syytä, vaan haasteiden kimppu: esimerkiksi yhdistelmävaalit hyvinvointialueiden kanssa, kansalaisten sitoutumattomuus puoluepolitiikkaan, maailmanpoliittisen tilanteen viemä huomio tai se että paikallisten yhteisten asioiden hoito ei vaan riittävästi kiinnosta. Jatkossa vaaditaan vaalien, vaalitapojen ja laajemmin demokraattisen järjestelmämme arviointia ja sen mukaisia toimenpiteitä. Tämä ei koske vain kuntavaaleja ja kuntademokratiaa.

Toimintaympäristössä tapahtuu paljon

Kuntien ulkoisessa toimintaympäristössä tapahtuu paljon, jo pelkästään yhden valtuustokauden aikana. On turhaa odotella sellaista hetkeä, että olisi tyyntä ja kaikki tarvittavat uudistukset olisi tehty. Muutosilmiöiden olemassaoloon emme voi itse vaikuttaa, mutta suhtautumiseemme niihin voimme. Voimme yrittää kieltää ne, sopeutua niihin tai aktiivisesti miettiä miten muutosta voisi hyödyntää tai varautua niihin. Jälkimmäinen vaihtoehto on paras pohja myös kunnan strategiatyölle.

Nyt jos koskaan elämme epävarmuuksien aikaa. Tutkijat puhuvat polykriisien ajasta, jota ilmentää ennakoimattomat ilmiöt, esimerkiksi pandemiat ja Venäjän hyökkäyssodan ja kauppasodan kaltaiset shokit. Ilmastonmuutoksen aiheuttamat äärimmäiset sääilmiöt ja niiden vaikutukset todennäköisesti myös lisäävät kriisejä. Globaali järjestelmä, joka on ennen kenties tuonut ennakoitavuutta ja kansainvälisen oikeuden turvaa, muuttuu nopeasti. Ei ole yllättävää, että turvallisuus ja varautuminen ovat yhä vahvemmin nousseet myös kuntien agendalle. Tässä erityisesti myös tietoturva-asiat korostuvat. 

Kuntien eriytyminen tulee jatkumaan. Lasten syntyvyys keskittyy pääasiassa suuriin kaupunkeihin ja kaupunkiseuduille, ja osaava työvoima muuttaa niihin. Maahanmuutto voimistaa eriytymistä. Väestöä menettävillä alueilla tarvitaan älykästä sopeutumista, joka on aktiivista omien vahvuuksien kehittämistä tunnustamalla tosiasiat silloin kun kasvua ei ole odotettavissa. Kasvavilla kaupunkiseuduilla puolestaan painiskellaan palvelutarpeiden kasvun, investointipaineiden sekä segregaation kanssa. 

Digitalisaation säätely-ympäristön saralla esim. hankintalain sääntely uhkaa monien kuntien ict-yhteistyön rakenteita, jos in house yhtiöiden toimintaa joudutaan uudelleen organisoimaan ja kuntayhteistyötä rakentamaan uudelta pohjalta. Digi ensin -sääntely muuttaa kuntien sähköistä asiointia ja sääntelyn osalta muutoksia tapahtuu muutenkin sekä EU- että kansallisella tasolla.

Digitalisaatiota tehdään monella tasolla

Digitalisaatiota tehdään monella tasolla, jotka voidaan jäsentää esimerkiksi kolmeksi tukijalaksi, joiden tulisi olla yhtä vahvat, jotta tasapaino säilyy. 

Ensinnäkin ilman tiettyjä perusrakenteita yhteiskunta ja palvelut eivät toimi. Tarvitaan verkkoyhteyksiä, mutta myös monet kansalliset rekisterit, tietovarannot ja yhteiset palvelut luovat yhteistä pohjaa ja digitaalista arkkitehtuuria rakenteeksi yhteiskunnan toiminnalle. Tarvitaan digitaalisen turvallisuuden rakenteita, jotta voimme toimia turvallisesti ja luottamus digitaaliseen yhteiskuntaan säilyy. Tämä on ns. perustoimintaa, jota täytyy pitkäjänteisesti rahoittaa ja kehittää. 

Toisekseen vakaan perustan lisäksi digitalisaatioon ilmiönä kuuluu innovaatiot ja uudistuminen. Digitalisaatiossa on kyse ensisijaisesti toiminnan uudistamisesta hyödyntäen teknologiaa. Tähän tarvitaan myös panostuksia, jotta syntyy uutta ja kehitymme. Jotta voimme saada vähemmällä aikaan enemmän ja ihmisten työaika voidaan kohdistaa asioihin, joita koneet eivät tee hyvin. On uudistuttava, jotta yhteiskunta toimii kestävällä pohjalla sekä sosiaalisesti, ekologisesti että taloudellisesti. 

Kolmanneksi digitalisaatio on ennen kaikkea muutos ihmisille. Muutokselta ei voi välttyä kukaan, kansalainen, työntekijä, kunta tai yritys. Kun digitalisaatio muuttaa toimintaamme, meidän on varmistettava, että työntekijöillä on oikeaa osaamista, että muutos tuntuu meistä mahdollisuudelta eikä uhalta ja että heikoimmatkin pärjäävät mukana. Vain siten voimme varmistaa, että digitalisoituvallakin yhteiskunnalla on kansalaisten luottamus. Ilman luottamusta yhteiskunnan toiminta olisi hyvin vaikeaa. 

Digiviikolla käsitellään digitalisaatiota kaikista edellä mainituista näkökulmista. Puhutaan perusrakenteista ja luottamuksesta, rahoituksesta ja toiminnan muutoksesta.  Kuullaan konkreettisia esimerkkejä kunnista ja yritysten uusimmista innovaatioista. Puhutaan tiedosta, johtamisesta, digituesta ja arkkitehtuurista, strategialähtöisestä kehittämisestä, tekoälystä, osallisuudesta, yhteistyöstä ja järjestelmistä. 

Kuten kaikki tiedämme kuntien rooli digitalisaatiossa ei ole helppo. Kuntalaiset odottavat ja toivovat helpompia digitaalisia palveluita, mutta samaan aikaan osa kuntalaisista suorastaan välttelee esimerkiksi sähköistä asiointia. Digitalisaatio vaatii resursseja, joista kunnissa on aina tiukkaa. Resursseja ei ole helppo taikoa lisää, mutta siitä on jo paljon apua, jos voidaan tehdä asioita yhdessä ja jakaa tuloksia muiden kuntien kanssa. 

Kuntaliitto valvoo etuja – mutta myös tukee kuntien yhteistyötä ja yhteiskehittämistä

Kuntaliiton digitalisaatio ja tietoyhteiskuntatyö keskittyy kuntien toiveiden mukaisesti ensisijaisesti kuntien edunvalvontaan, mutta haluamme myös tukea kuntien yhteistyötä ja yhteiskehittämistä. Sen vuoksi meillä on lukuisia verkostoja, niiden puitteissa on erilaisia kehittämishankkeita ja toimintaa, joihin toivotamme uusia kuntia ja asiantuntijoita mielellämme mukaan. 

Olemme viime vuosina kehittäneet erityisesti kaikille avoimen, matalan kynnyksen digitalisaatioverkostojen toimintaa, jotta pienimmissäkään kunnissa ei tarvitsisi epäröidä, voiko osallistua toimintaan mukaan. 

Tämä Digiviikko on tällainen matalan kynnyksen tapahtuma, jossa ohjelma on maksutonta ja osallistuminen tehty erityisesti etätapahtumien osalta mahdollisimman helpoksi. Lisäksi kouluvuoden rytmiä mukailevat digisumpit kutsuvat ajankohtaisten digiasioiden äärelle syys- ja kevätkaudella.

Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle nyt ja tulevaisuudessa muuttuen ja uudistuen. Ja me Kuntaliitossa teemme työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Näillä sanoin toivotan kaikki tervetulleiksi kuntien digiviikolle ja tähän live-päivään.

Kiitos!

Täältä löydät tietoa vuoden 2025 digiviikosta.