Viisi pitkää vuotta odotettu julkisuuslain päivitys saatava viivytyksettä maaliin

Julkisuuslain tullessa voimaan joulukuussa 1999 kunnan asiakirjat olivat pääosin paperilla. Tietopyyntö tarkoitti yleensä kirjettä tai käyntiä kirjaamossa. Laki on kestänyt aikaa hyvin, ja sen perusta on edelleen kunnossa. 

Julkisuusperiaate vahvistaa demokratiaa myös paikallistasolla: kuka tahansa voi tarkastella kunnan päätöksiä ja rahankäyttöä. Se on yksi syy siihen, että kuntiin ja viranomaisiin luotetaan.

Tietopyyntöjen luonne kuitenkin on viime aikoina muuttunut. Kuntiin kohdistetaan aiempaa enemmän ja laajempia tietopyyntöjä. Aina taustalla ei edes ole tiedonsaanti-intressi, vaan motiivina voi olla työllistää viranomaista mahdollisimman paljon. Tekoälyllä pyyntöjä syntyy vaivatta, ja sama lähettäjä voi tehdä niitä hyvinkin monta. 

Kuormittavassa nykytilanteessa sinnittely syö kunnilta resursseja kohtuuttoman paljon.

Venyneestä valmistelusta päästävä hallitusohjelmaan

Oikeusministeriön vuonna 2021 aloittama julkisuuslain ajantasaistaminen vaatii kunnilta pitkiä hermoja. Työryhmän mietinnön jälkeen ministeriö päätti alkuvuonna 2025 jatkaa salassapitoperusteiden arviointia, ja hallituksen esitys valmistuu ministeriön mukaan vasta seuraavalla hallituskaudella. Uudistusta on siis valmisteltu viisi vuotta, ja odotus jatkuu. 

Toivon, että seuraavaan hallitusohjelmaan otetaan selvä kirjaus julkisuuslain uudistamisesta, koska uudistus on todella tarpeen. Hallituksen esitys on saatava eduskuntaan ilman uusia viivytyksiä. 

Jatkovalmistelussa on huomioitava myös ”uuden ajan julkisuus” ja tekoälyn esiinmarssi. 

Uudistuksen tavoitteena on oltava julkisuusperiaatteen vahvistaminen niin, että lainsäädäntö antaa viranomaisille mahdollisimman hyvät eväät tietopyyntöjen käsittelyyn. 

Kunnat selviytyneet, mutta aikamenetys näkyy muissa tehtävissä

Kuntien kunniaksi on kehuttava, että valtaosa tietopyynnöistä hoidetaan sujuvasti, vaikka useimmat kunnat ovat pieniä, ja käsittely tapahtuu muun työn ohessa. Nykyinen laki antaa välineitä myös laajojen pyyntöjen käsittelyyn: esimerkiksi epäselvän tietopyynnön täsmentäminen, tiedon luovuttaminen erissä ja tietopyyntöjen yhdistäminen hallintolain mukaisesti. 

Kuitenkin tekoälyn avulla toteutettujen tietopyyntöjen tulva on iso haaste, jonka parissa käytetyt tunnit ovat poissa kunnan muista perustehtävistä. 

Toki on todettava, että tekoälystä on myös iloa. Sen avulla viranomaisten tietoja saa myönteisellä tavalla tehokkaammin esimerkiksi kaupallisia, tieteellisiä tai toimituksellisia tarkoituksia varten. Viranomaisten asiakirjoissa oleva tieto on yhteistä omaisuutta, ja mitä laajemmin sitä käytetään, sitä enemmän se hyödyttää koko yhteiskuntaa.