Lausunto luonnoksesta lukiokoulutuksen, taiteen perusopetuksen ja vapaan sivistystyön yksikköhinta-asetukseksi vuodelle 2024

Luonnoksen mukaan vuonna 2024 keskimääräinen opiskelijakohtainen yksikköhinta olisi lukiokoulutuksessa 7 943,00 euroa, taiteen perusopetuksen keskimääräinen yksikköhinta olisi 89,34 euroa opetustuntia kohden ja kansalaisopiston yksikköhintoja määrättäessä keskimääräinen yksikköhinta olisi 95,18 euroa opetustuntia kohden.  

Rahoituslakia ja vapaasta sivistystyöstä annettua lakia on muutettu laeilla (1126/2022 ja 1127/2022) väliaikaisesti siten, että varainhoitovuosien 2023 ja 2024 yksikköhintojen laskemisessa käytetään poikkeuksellisesti vuoden 2019 kustannus- ja suoritetietoja. Koronapandemia ja siihen liittyvät toiminnan rajoitukset ovat vaikuttaneet merkittävästi vuosien 2020 ja 2021 toimintaan, minkä vuoksi kyseisten vuosien toteutumatietoja ei ole pidetty käyttökelpoisina tulevien vuosien valtionosuusrahoituksen perusteeksi. Ilman säädettyä poikkeusta varainhoitovuodelle 2024 määrättävät yksikköhinnat perustuisivat vuoden 2021 toteutuneisiin kustannus- ja suoritetietoihin.

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 23 b §:n mukaan keskimääräistä yksikköhintaa laskettaessa keskimääräisestä yksikköhinnasta vähennetään vuosittain lukiokoulutuksen osalta 996,13 euroa ja taiteen perusopetuksen osalta 3,92 euroa. Lisäksi vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) 11 b §:n mukaan kansalaisopiston yksikköhinnasta, jossa on huomioitu lain 12 §:ssä tarkoitettu kustannustason sekä toiminnan laajuuden ja laadun muutos, vähennetään 4,32 euroa. 

Kuntaliitto katsoo, että lukiokoulutuksen, taiteen perusopetuksen sekä vapaan sivistystyön rahoitukseen valtion säästötoimenpiteenä toteutettu pysyväisluonteinen valtionosuusrahoituksen vähentäminen ei ole millään tavoin perusteltua, vaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain 23 b § sekä vapaan sivistystyön lain 11 b § tulee kumota. Koulutuksen rahoitus tulee saattaa vastaamaan sen järjestämisestä tosiasiallisesti aiheutuvia kustannuksia.  

Lukiokoulutus

Lukiokoulutuksen yksikköhintojen laskennan pohjana oleviin valtakunnallisiin kokonaiskustannuksiin lisätään 13,892 milj. euroa vuonna 2024, mikä sisältää 5,742 milj. euroa kilpailukykysopimuksen mukaisen lomarahojen väliaikaisen alentamisen päättymisen vastaavana vaikutuksena sekä 8,15 milj. euroa lukiolain (714/2018) uudistuksesta aiheutuvista kustannuksista (HE 41/2018 vp) sisältäen myös ylioppilastutkinnosta annettuun lakiin (502/2019) liittyvät ylioppilastutkintoa koskevat muutokset. 

Lukiokoulutuksen toiminnan laadun ja laajuuden muutoksena otettaisiin huomioon oppivelvollisuuden laajentamisen määrärahalisäys vuodelle 2024, yhteensä 61,24 milj. euroa. Kustannustason muutoksena otettaisiin huomioon valtiovarainministeriön arvio peruspalveluiden hintaindeksin 2,2 prosentin muutoksesta vuodelle 2024.

Lukiokoulutuksen yksikköhintojen laskennan pohjana olevista valtakunnallisista kokonaiskustannuksista vähennetään lukion erityisen koulutustehtävän lisärahoituksen prosenttiosuus, 1,55 prosenttia vuonna 2024.   

Kuntaliitto kiinnittää huomiota useisiin lukiokoulutusta koskeviin kohtiin asetusluonnoksessa: Toteamme, että asetusluonnoksessa ehdotettu lukiokoulutuksen keskimääräinen yksikköhinta sisältää useita rahoitustasoa alentavia tekijöitä lukiokoulutuksen rahoitukseen.

Ensinnäkin Kuntaliitto pitää lukiolain uudistuksesta johtuvia määrärahalisäyksiä alimitoitettuina (Kuntaliiton lausunto eduskunnan sivistysvaliokunnalle 17.4.2018).
Toiseksi Kuntaliitto pitää oppivelvollisuuden laajentamisesta johtuvia määrärahalisäyksiä alimitoitettuina (Kuntaliiton lausunto eduskunnan sivistysvaliokunnalle 5.11.2020).
Kolmanneksi oppivelvollisuuden laajentamista koskevassa hallituksen esityksessä (HE 173/2020 vp) todettiin lukiokoulutuksen valtionosuusrahoituksen momentin 29.20.35 (Valtionosuus ja –avustus lukiokoulutuksen käyttökustannuksiin) lisämäärärahan olevan yhteensä 62,7 miljoonaa euroa vuonna 2024.

Asetusluonnoksen mukaan arvioidusta lisämäärärahasta aiotaan kuitenkin osoittaa 1 460 000 euroa momentille 29.40.50 (Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan) oppivelvollisuuden laajentamiseen harjoittelukouluissa. Asetusluonnos sisältää siis uuden, 1,46 miljoonan euron lisäleikkauksen lukiokoulutuksen rahoitukseen. Kyse vaikuttaa olevan uudesta piilotetusta lisäleikkauksesta lukiokoulutuksen valtionosuusrahoitukseen.

Kuntaliitto ei pidä sopivana, että muutenkin niukasta rahoituksesta leikataan osa pois. Pidämme tärkeänä, että asetus korjataan tältä osin vastaamaan oppivelvollisuuslain hyväksymisen yhteydessä esitettyä tasoa. 

Katsomme, että edellä mainituista uudistuksista aiheutuvat kustannukset on korvattava täysimääräisesti, eikä alimitoitettu rahoitus saa aiheuttaa piilotettuja rahoitusleikkauksia. Tämä on erityisen paheksuttavaa tilanteessa, jossa yksikköhintarahoitus on opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain 23b §:stä johtuvasta lukiokoulutuksen yksikköhinnan rahoitusleikkauksesta (996,13 €/opiskelija) johtuen etääntynyt lukiokoulutuksen järjestämisestä aiheutuvista todellisista kustannuksista.

Kuten edellä toteamme, opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain 23 b § tulee kumota. Yhteiskunnan ja lainsäädännön lukiokoulutukselle asettamien velvoitteiden ja niiden rahoituksen välinen epäsuhta on ilmeinen ja kestämätön.  

Taiteen perusopetus

Taiteen perusopetukselle ehdotetaan, että taiteen perusopetuksen keskimääräinen yksikköhinta vuodelle 2024 on 89,34 euroa opetustuntia kohden. Valtion talousarvioesityksessä on ensi vuodelle varattu määrärahaksi 96,6 miljoonaa euroa. Määrärahan tasossa on huomioitu 2,2 prosentin mukainen indeksikorotus. 

Suomen Kuntaliitto näkee tärkeänä, että keskimääräisessä yksikköhinnassa huomioidaan kustannustason mukainen indeksikorotus. 

Vapaa sivistystyö

Vapaan sivistystyön osalta esitetty yksikköhinnan taso vastaa aiempien vuosien yksikköhintatasoa eikä Kuntaliitolla ole huomautettavaa itse yksikköhinnan määrään eikä tasoon pois lukien jo johdanto-osassa esitetty 4,32 euron vähennys, joka Kuntaliiton näkemyksen mukaisesti tulisi poistaa.

Hallitusohjelman ja sen seurauksena valtion talousarvoesityksen 2024 osalta huolta aiheuttaa suuri leikkaus vapaan sivistystyön määrärahoihin. Etenkin kansalaisopistoihin kohdistuva noin 12,5 miljoonan euron leikkaus vaikuttaa merkittävissä määrin joko erilaisten kurssien määrään tai niistä perittäviin kurssi- ja asiakasmaksuihin.

Talousarvion perusteissa olevien vapaan sivistystyön laadullisten tavoitteiden saavuttaminen supistuvan toiminnan tai nousevien maksujen osalta on haasteellista. Myös vapaan sivistystyön rooli matalan kynnyksen ja laajan asiakasryhmän toimintana on isolta osin uhattuna. 

SUOMEN KUNTALIITTO

Sami Niemi
erityisasiantuntija