Keskihinta-asetus vuodelle 2026. Luonnos valtioneuvoston asetukseksi valtion rahoituksen perusteena käytettävistä lukiokoulutuksen, taiteen perusopetuksen ja kansalaisopistojen keskimääräisistä yksikköhinnoista vuonna 2026.

Suomen Kuntaliitto kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi valtion rahoituksen perusteena käytettävistä lukiokoulutuksen, taiteen perusopetuksen ja vapaan sivistystyön keskimääräisistä yksikköhinnoista vuodelle 2026. 

Yleistä keskihinta-asetusluonnoksesta

Luonnoksen mukaan vuonna 2026 keskimääräinen opiskelijakohtainen yksikköhinta olisi lukiokoulutuksessa 8 953,47 euroa, taiteen perusopetuksen keskimääräinen yksikköhinta olisi 96,41 euroa opetustuntia kohden ja kansalaisopiston yksikköhintoja määrättäessä keskimääräinen yksikköhinta olisi 103,69 euroa opetustuntia kohden. 

Vuoden 2026 keskimääräiset yksikköhinnat perustuvat vuoden 2023 toteutuneisiin käyttökustannuksiin. Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (618/2021) 19.2 §:n mukaan perushintaa säädettäessä tulee ottaa huomioon valtionosuustehtävien laajuuden ja laadun arvioidut muutokset, kustannustason arvioidut muutokset sekä valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkistukset. Laskennan perusteena oleva arvio peruspalveluiden hintaindeksin muutoksesta vuodelle 2026 on 3,5 prosenttia. 

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 23 b §:n mukaan keskimääräistä yksikköhintaa laskettaessa keskimääräisestä yksikköhinnasta vähennetään vuosittain lukiokoulutuksen osalta 996,13 euroa ja taiteen perusopetuksen osalta 3,92 euroa. Lisäksi vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) 11 b §:n mukaan kansalaisopiston yksikköhinnasta, jossa on huomioitu lain 12 §:ssä tarkoitettu kustannustason sekä toiminnan laajuuden ja laadun muutos, vähennetään 4,32 euroa.   

Kuntaliitto katsoo, että lukiokoulutuksen, taiteen perusopetuksen sekä vapaan sivistystyön rahoitukseen valtion säästötoimenpiteenä toteutettu pysyväisluonteinen valtionosuusrahoituksen vähentäminen ei ole millään tavoin perusteltua, vaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain 23 b § sekä vapaan sivistystyön lain 11 b § tulee kumota. Koulutuksen rahoitus tulee saattaa vastaamaan sen järjestämisestä tosiasiallisesti aiheutuvia kustannuksia. 

Lukiokoulutus

Oppivelvollisuuden laajentamisen myötä (HE 173/2020 vp) lainsäädäntöön tehtyjen muutosten takia lukiokoulutuksen toiminnan laadun ja laajuuden muutoksena otetaan huomioon oppivelvollisuuden laajentamisen määrärahalisäys vuosille 2021–2024. Koska oppivelvollisuuden laajentamisen vaikutus on vuoden 2023 kustannuspohjaan perustuvassa laskelmassa mukana vain osittain, kustannuspohjaan on lisätty siitä puuttuva vuoden 2024 vaikutus noin 13,9 miljoonaa euroa. 

Lukiokoulutuksen yksikköhintojen laskennan pohjana oleviin valtakunnallisiin kokonaiskustannuksiin on lisätty valtionosuustehtävien laajuuden ja laadun arvioituna muutoksena hallitusohjelman mukainen 10 miljoonan euron lisärahoitus etenkin oppimisen tuen lisäämisestä aiheutuvien kustannusten takia. Lisäyksen takia kunnan rahoitusosuutta koskevaa prosenttiosuutta on alennettu siten, että lisäys kohdentuu kokonaisuudessaan valtion maksuosuuteen. 

Kustannuspohjaan on tehty yhden miljoonan euron vähennys arvioituna valtionosuustehtävien laadun ja laajuuden muutoksena. Tämä liittyy 1.1.2025 voimaan tulleeseen lukiolain muutokseen lukion vuosisuunnitelman laatimisvelvoitteesta luopumisesta ja kodin ja oppilaitosyhteistyön keventämisestä, joiden on lain mukaan arvioitu vähentävän julkistalouden menoja yhdellä miljoonalla eurolla vuodessa. 

Kuntaliitto kiinnittää seuraavassa huomiota useisiin lukiokoulutusta koskeviin kohtiin asetusluonnoksessa: 

Oppivelvollisuuden laajentamista koskevassa hallituksen esityksessä (HE 173/2020 vp) todettiin lukiokoulutuksen valtionosuusrahoituksen momentin 29.20.35 (Valtionosuus ja –avustus lukiokoulutuksen käyttökustannuksiin) lisämäärärahan olevan yhteensä 62,7 miljoonaa euroa vuonna 2024. Asetusluonnoksen mukaan oppivelvollisuuden laajentamisesta aiheutuva lisämääräraha olisi kuitenkin nyt kokonaisuudessaan enää vain 61,24 miljoonaa euroa. Asetusluonnoksen mukaan arvioidusta lisämäärärahasta aiotaan osoittaa 1 460 000 euroa momentille 29.40.50 (Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan) oppivelvollisuuden laajentamiseen harjoittelukouluissa. 

Asetusluonnos sisältää siis uuden, 1,46 miljoonan euron lisäleikkauksen lukiokoulutuksen rahoitukseen. Lukiokoulutuksen vuoden 2026 yksikköhinnan laskenta ei sisällä oppivelvollisuuden laajentamisesta aiheutuvia määrärahavaikutuksia hallituksen esityksen (173/2020 vp) tarkoittamalla tavalla ja laajuudessa. Kuntaliitto ei pidä sopivana, että muutenkin niukasta rahoituksesta leikataan osa pois. 

Kuntaliitto vastustaa oppivelvollisuuden laajentamisen määrärahojen yliopistojen harjoittelukoulujen osuuden vähentämistä lukiokoulutuksen määrärahasta eli käytännössä muilta lukiokoulutuksen järjestäjiltä. Valtio voi lisätä yliopistojen harjoittelukoulujen rahoitusta vähentämättä lisäystä lukiokoulutuksen määrärahasta. Kustannuspohjaan tulee siten lisätä puuttuva rahoitus 1 460 000 €. 

Kuntaliiton näkemyksen mukaan asetus on korjattava tältä osin vastaamaan oppivelvollisuuslain hyväksymisen yhteydessä esitettyä tasoa. Kustannuspohjaan on siis lisättävä oppivelvollisuuden laajentamisen puuttuvana vaikutuksena 15,4 miljoonaa euroa, ei lisäleikkauksen sisältämä 13,9 miljoonaa euroa. 

Oppimisen tuen lisäämisestä johtuvista kustannuksista aiheutuva 10 miljoonan euron lisärahoitus on Kuntaliiton näkemyksen mukaan allokoitu teknisesti oikein, kun lisäys kohdentuu valtion maksuosuuteen kunnan rahoitusosuutta koskevaa prosenttiosuutta alentamalla. Myös erityisen koulutustehtävän lisärahoituksen prosenttiosuuden vähentäminen on tehty rahoituslain mukaisesti. Näihin Kuntaliitolla ei ole huomautettavaa. 

Kuntaliitto huomauttaa, että 1.1.2025 voimaan tullut lukiolain muutos lukion vuosisuunnitelman laatimisvelvoitteesta luopumiseksi ja kodin ja oppilaitosyhteistyön keventämiseksi ei Kuntaliiton näkemyksen mukaan tosiasiallisesti poista muutoksen aiheuttamaa työtä. Kyse ei siten ole julkistaloutta vahvistavasta toimenpiteestä, jolla saadaan tavoiteltu miljoonan euron säästö aikaan. Kyse on valtion ylimitoitetusta rahoitusleikkauksesta, joka heikentää koulutuksen järjestäjien rahoitusasemaa. Kustannuspohjaan tehty miljoonan euron leikkaus ei siten ole perusteltu. 

Lisäksi Kuntaliitto muistuttaa, että asetusluonnoksessa ehdotettu lukiokoulutuksen keskimääräinen yksikköhinta sisältää myös muita lukiokoulutuksen rahoitukseen kuuluvia tekijöitä, joilla valtion rahoitusvastuuta on siirretty kunnille. Ensinnäkin Kuntaliitto pitää lukiolain uudistamisesta johtuneita määrärahalisäyksiä alimitoitettuina (Kuntaliiton lausunto eduskunnan sivistysvaliokunnalle 17.4.2018). Toiseksi Kuntaliitto pitää oppivelvollisuuden laajentamisesta johtuvia määrärahalisäyksiä alimitoitettuina (Kuntaliiton lausunto eduskunnan sivistysvaliokunnalle 5.11.2020).

Nämä tarkoittavat käytännössä sitä, että valtio on sysännyt rahoitusvastuun valtion täysimääräisesti rahoittamien uusien ja laajentuvien velvoitteiden rahoittamisesta rahoituslainsäädännöstä välittämättä osittain kuntien rahoitusvastuulle. 

Kuten edellä todetaan, yksikköhintarahoitus on opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain 23 b §:stä johtuvasta lukiokoulutuksen yksikköhinnan rahoitusleikkauksesta (996,13 €/opiskelija) johtuen etääntynyt lukiokoulutuksen järjestämisestä aiheutuvista todellisista kustannuksista. Lausunnolla oleva asetusluonnos sisältää yli sadan miljoonan euron rahoitusleikkauksen. Kuntaliiton näkemyksen mukaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain 23 b § tulee kumota. Yhteiskunnan ja lainsäädännön lukiokoulutukselle asettamien velvoitteiden ja niiden rahoituksen välinen epäsuhta on ilmeinen ja kestämätön.       

Taiteen perusopetus 

Valtioneuvoston asetuksessa valtion rahoituksen perusteena käytettävä taiteen perusopetuksen keskimääräinen yksikköhinta vuodelle 2026 olisi 96,41 euroa opetustuntia kohden. Keskimääräinen yksikköhinta vahvistetaan arvonlisäverottomina. Muutos kuluvan vuoden hintaan on 4,8 euroa, kun arvonlisätön yksikköhinta vuodelle 2025 oli 91,60 euroa. Ensi vuoden keskimääräisessä yksikköhinnassa on huomioitu peruspalvelujen hintaindeksin muutos 3,5 % vuodelle 2026.     

Rahoituslain 23 b §:n 1 momentin mukaan keskimääräistä yksikköhintaa laskettaessa siitä vähennetään vuosittain taiteen perusopetuksen osalta 3,92 euroa. Kuntaliitto katsoo, että tästä pysyväisluonteisesta yksikköhintaan tehtävästä euromääräisestä vähennyksestä tulisi luopua, jotta valtionosuuden perusteena oleva hinta vastaisi kulloisenakin vuotena paremmin toiminnasta aiheutuneita kustannuksia. 

Vapaa sivistystyö 

Asetusluonnoksessa on otettu huomioon vapaasta sivistystyöstä annetun lain 11 b §:n 1 momentti, jonka mukaan kansalaisopiston yksikköhinnasta, jossa on huomioitu lain 12 §:ssä tarkoitettu kustannustason sekä toiminnan laajuuden ja laadun muutos, vähennetään 4,32 euroa. 

Kuntaliitto katsoo edellä todetun mukaisesti, että vapaan sivistystyön rahoitukseen valtion säästötoimenpiteenä tehty pysyväisluonteinen valtionosuusrahoituksen vähentäminen tulee lopettaa kumoamalla lain vapaasta sivistystyöstä 11 b §. Näin vapaan sivistystyön yksikköhinnat vastaisivat paremmin toiminnan järjestämisestä aiheutuvia kustannuksia. Kuntaliitolla ei ole muuten huomautettavaa asetusluonnokseen tältä osin. 

SUOMEN KUNTALIITTO

Susanna Huovinen                        
varatoimitusjohtaja

Sami Niemi 
erityisasiantuntija