Ehdotus haitallisten vieraslajien hallintasuunnitelmaksi VI - Maa- ja metsätalousministeriön lausuntopyyntö koskien vieraslajien torjuntaa koskevaa hallintasuunnitelmaehdotusta

Kuntaliitto kiittää mahdollisuudesta lausua vieraslajien torjuntaa koskevasta hallintasuunnitelmaehdotuksesta.

Kuntaliiton lausunto

Kunnat on tunnistettu hallintasuunnitelmaluonnoksessa keskeisiksi toimijoiksi erityisesti viher- ja katualueilla, sekä yleisemminkin rakennetun ympäristön alueilla. Etenkin vieraskasvilajien torjunnassa kunnat ovat merkittävässä roolissa sekä suurina maanomistajina, että jätteenkäsittelyn järjestäjinä, ja mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tehtävä torjunta on erittäin tärkeää. Kuntien näkökulmasta tehtävien resursointia ja vastuunjakoa suhteessa valtioon ja muihin toimijoihin olisi kuitenkin tarpeen täsmentää. Kunnille ehdotettuja toimia, kuten viestintää, voidaan tehdä eri toimijoiden osalta eri tavoin. Tehokas ja kohdennettu viestintä edellyttää yhtenäisiä, valmiita materiaaleja, joita kunnat voivat käyttää omassa viestinnässään. Lajitunnistukseen tulisi ohjeissa kiinnittää erityistä huomiota.

Suunnitelmaluonnoksessa todetaan, että vieraslajieläinten torjunta ja ympäristöstä poistaminen tulee tehdä eläinten hyvinvoinnin kannalta parhain mahdollisin menetelmin tuskaa, kipua ja kärsimystä välttäen ja selkärankaisten eläinten torjunnassa EU-tasoista ohjeistusta noudattaen. Viestinnässä ja ohjeistuksessa tuleekin tuottaa kaikkien viestijöiden käyttöön konkreettiset, selkeät ja yhtenäiset sekä helposti sovellettavat ohjeet, joiden avulla varmistetaan vieraslajieläinten turvallinen ja eettinen lopettaminen. Käytännön eettinen ohjeistus tukee viranhaltijoiden ja muiden vieraslajien parissa työskentelevien päätöksentekoa ja viestintää asukkaille.

Kuntien näkökulmasta vieraslajipitoinen maa-aines ja kasvijäte on yksi haastavimmista ja kustannuksiltaan merkittävimmistä kokonaisuuksista. Kuntaliitto toteaa, että vieraslajien osia sisältävien maa‑ainesten ja vieraslajikasvijätteen vastaanotto, käsittely, välivarastointi ja loppusijoitus edellyttävät selkeitä, valtakunnallisesti yhtenäisiä ohjeita. Lisäksi kuntien infra- ja kunnossapitotoimijat sekä ympäristönsuojeluviranomaiset tarvitsevat konkreettista tukea sen arviointiin, milloin maa‑aines katsotaan vieraslajien hallinnan osalta pilaantuneeksi ja mihin sen voi ohjata käsittelyyn. Jätteenkäsittelyyn liittyvät vaatimukset voivat aiheuttaa kunnille merkittäviä lisäkustannuksia, joita ei tällä hetkellä ole täysimääräisesti huomioitu. Kuntaliitto pitää tärkeänä, että kunnille mahdollistetaan pilotit ja alueelliset ratkaisut vieraslajipitoisten maa‑ainesten turvalliseen käsittelyyn.

Talkoiden järjestämisen osalta Kuntaliitto toteaa, että kaikilla kunnilla ei nykyisessä taloudellisessa tilanteessa ole niihin välttämättä resursseja. Esimerkiksi väylien varsilla tai muilla liikennealueiden pientareilla tarvitaan mukaan henkilö, joka on suorittanut tieturvakortin tai vastaavan. Kuntien kannalta tarkoituksenmukaisempi tapa avustaa asukkaita vieraslajien torjunnassa voi olla välineiden tarjoaminen ja kerätyn jätteen poiskuljetus. Monet kunnat ovat myös panostaneet taloudellisesti haitallisten vieraslajien torjuntaan esimerkiksi Crowdsorsa-mobiilipelin kautta. 

Vieraslajien torjunnassa on tärkeää painottaa ennaltaehkäisevien toimien merkitystä, myös kustannusten ja rahoitustarpeiden minimoimiseksi. Kuntaliitto pitää erittäin myönteisenä, että vieraslajien hallintatoimien rahoituksessa hyödynnetään soveltuvia EU-rahoituskanavia. Yhteiset hankkeet ja muut konkreettiset, esimerkiksi alueelliset toimet, voivat tuoda synenergiahyötyjä, ja niihin tulisi kunnille kohdentaa käytettävissä olevaa rahoitusta.

SUOMEN KUNTALIITTO

Pirjo Sirén                                                                                      Päivi Paavilainen     
johtaja, yhdyskunta ja ympäristöyksikkö                                          ympäristöpäällikkö