Luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Kuntaliitto kiittää mahdollisuudesta antaa lausuntonsa. Esityksen mukaisella lainsäädännöllä pantaisiin kansallisesti täytäntöön uuden ympäristörikosdirektiivin mukaiset velvoitteet. Direktiivin tarkoituksena on varmistaa ympäristön entistä tehokkaampi suojelu siten, että Euroopan unionin keskeisen ympäristölainsäädännön vastainen menettely on kaikissa jäsenvaltioissa rangaistavaa ja että rangaistussäännökset täyttävät yhteisen vähimmäistason.

Kuntaliiton lausunto

Ympäristörikoksia tehdään yleensä taloudellisen hyödyn saamiseksi. Rangaistavaksi säädetyn menettelyn seuraamusten tulee olla riittävän vaikutuksellisia, jotta sääntely toimii myös ennaltaehkäisevästi. Tähän tavoitteeseen peilaten Kuntaliitto pitää perusteltuna, että ympäristörikoksia koskevia rangaistusasteikkoja kiristetään Suomessa sekä koko Euroopan unionin alueella.

Yhteiskunnallisesti on ollut jo pitkään tavoitteena lisätä valvontaviranomaisten tekemien tutkintapyyntöjen määriä. Lähtökohtaisesti ehdotettu ympäristöllisiä rikoksia koskeva sääntely monimutkaistuu huomattavasti. Jotta viranomaisilla olisi mahdollista tunnistaa epäilyt rikokset ja niiden vakavuus, tulee toimeenpanossa kiinnittää erityisesti huomiota kuntien valvontaviranomaisten ja poliisien kouluttamiseen ja toimeenpanon tukeen.

Ympäristörikosten tutkinta edellyttää tyypillisesti useiden eri viranomaisten yhteistyötä, jossa on mukana rikosprosessiviranomaisten ohella ympäristölainsäädäntöä valvovia viranomaisia. Tutkinnassa tarvittavat ympäristöalan asiantuntijoiden suorittamat selvitykset edellyttävät aikaa ja teknisiä ja taloudellisia resursseja. Asianomaisille valvontaviranomaisille, kuten kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille, tulee antaa riittävät resurssit valvoa tehokkaasti ympäristöä koskevien viranomaismääräysten noudattamista ja annettava keinoja puuttua tehokkaasti määräysten ja säännösten vastaiseen menettelyyn jo varhaisessa vaiheessa, jotta ympäristörikoksia voitaisiin ennaltaehkäistä. Myös viranomaisten välistä yhteistyötä tulisi edistää. Valvontaviranomaisten aktiivinen toiminta voi myös mahdollistaa sen, että ympäristörikokset eivät ehdi vanhentua ennen kuin ne saadaan tuomioistuimessa vireille. Uudesta sääntelystä aiheutuu usealle viranomaiselle, kuten valvontaviranomaisille, tarve kouluttaa henkilöstöä. Kuntaliitto pitää erittäin tärkeänä, että valtio panostaa myös kuntien valvontaviranomaisten koulutukseen ja varmistaa varsin monimutkaisten säädösten tehokkaan toimeenpanon jo tutkintapyyntövaiheessa. Kuntaliitto katsoo myös, että ympäristönsuojelun valvontaviranomaisten sekä poliisin yhteistyötä tulee edelleen vahvistaa ja kehittää. Suomessa yhteistyö eri alueilla toimii vaihtelevasti, ja olisi tarpeen, että koko maan tasolla myös kuntien ympäristönsuojeluviranhaltijoilla olisi säännöllistä matalan kynnyksen yhteistyötä poliisin kanssa. Näin osaltaan edesautettaisiin asiantuntemuksen jakamista, madallettaisiin tutkintapyyntöjen tekokynnystä sekä lisättäisiin ympäristörikosten selvittämisen määrää.

Huomiot EU:n metsäkatoasetuksen velvoitteiden valvonnasta ja seuraamuksista annettuun lakiin ehdotettavista muutoksista

EU:n metsäkatoasetuksen velvoitteiden valvonnasta ja seuraamuksista annetun lain 27 §:ään on ehdotettu lisättäväksi uusi 3–5 momentti koskien määräaikaista sulkemista julkisten hankintojen ja julkisen rahoituksen ulkopuolelle. Lisättäväksi ehdotetun 3 momentin mukaan hankintayksikön on päätöksellään suljettava ehdokas tai tarjoaja tarjouskilpailun ulkopuolelle, jos hankintayksikön tiedossa on, että ehdokas tai tarjoaja on rikosrekisteristä ilmenevällä lainvoimaisella tuomiolla tuomittu rikoslain 48 a luvun 3 d §:ssä tarkoitetusta törkeästä metsäkatorikoksesta rangaistukseen. Momentissa tarkoitettu poissulkeminen olisi tehtävä kuuden kuukauden ajaksi siitä, kun tuomio on saanut lainvoiman.

Kuntaliitto pitää kannatettavana törkeästä metsäkatorikoksesta rangaistukseen tuomittujen poissulkemista julkisten hankintojen ulkopuolelle, kuten monien muidenkin rikosten osalta toimitaan. Poissulkemisen mekanismia on esitysluonnoksessa kuvattu siten, että hankintalaissa on nykyisin säädetty samantyyppinen poissulkuvelvoite hankintayksiköille, eikä ehdotettu sääntely olisi uusi menettely. Menettelymekanismi on kuitenkin esitysluonnoksessa kuvattu hankintalaista poikkeavasti. Ero nykyisiin mekanismeihin liittyy EU:n metsäkatoasetuksen velvoitteiden valvonnasta ja seuraamuksista annetun lain 27 §:n 3 momenttiin esitettyyn viimeiseen virkkeeseen: Tässä momentissa tarkoitettu poissulkeminen on tehtävä kuuden kuukauden ajaksi siitä, kun tuomio on saanut lainvoiman.

Kuntaliiton näkemyksen mukaan mainittu viimeinen virke ei ole tarpeen, jos mekanismin on tarkoitus vastata nykyistä tarjoajien poissulun mekanismia. Esitetty poissulku kuuden kuukauden ajan tarkoittaisi jonkinlaista ennakollista päätöstä tuleviin hankintamenettelyihin nähden sen sijaan, että annettu tuomio otettaisiin kuuden kuukauden ajan huomioon. Nyt ehdotettu hankintayksikön tekemä määräaikainen poissulkeminen kuudeksi kuukaudeksi sekoittaa hankintasääntelyn systematiikan. Julkisia hankintoja koskeva lainsäädäntö koskee yksittäisen hankintasopimuksen tekemiseen tähtäävää menettelyä. Eri hankintasopimuksia koskevat menettelyt ovat toisistaan erillisiä ja itsenäisiä, eivätkä hankintayksiköt tee julkisissa hankinnoissa päätöksiä, joilla olisi oikeudellisia vaikutuksia myös tulevissa hankintamenettelyissä. Hankintayksikön tekemää ennakollista poissulkemista ei tunneta. Tarjoaja voidaan sulkea tarjouskilpailusta vain, jos se on jättänyt tarjouskilpailuun tarjouksensa tai osallistumishakemuksensa.

On epäselvää, miten ehdotettu poissulkeminen tulisi huomioida yksittäisessä hankintamenettelyssä. Hankintayksikkö ei voi teknisesti estää yritystä jättämästä tarjousta tai osallistumishakemusta. Esityksestä ei selviä, miten hankintayksikön tulisi menetellä, jos ennakkoon kuuden kuukauden määräajaksi poissuljettu tarjoaja jättäisi poissulkemisesta huolimatta tarjouksen tai osallistumishakemuksen hankintayksikön järjestämässä tarjouskilpailussa. Esityksessä esitetty ennakollinen määräaikaista poissulkemista koskeva päätös ei olisi yksinään hankintasääntelyn näkökulmasta riittävä, vaan poissulkeminen edellyttäisi myös erillistä hankintamenettelykohtaista päätöstä. Päätöksen tekeminen sekä ennakollisesti että menettelykohtaisesti on omiaan lisäämään kuntien ja muiden hankintayksiköiden hallinnollista taakkaa. 

Kuntaliitto katsoo, että sääntelyn selkeyden vuoksi rikoslain 48 a luvun 3 d §:ssä tarkoitettu törkeä metsäkatorikos tulisi lisätä hankintalain 80 §:n pakollisiin poissulkemisperusteisiin. Kaikkien pakollisten poissulkuperusteiden tulisi ilmetä hankintalain pykälästä. Lisäksi maininta kuuden kuukauden ajaksi poissulkemisesta tulisi poistaa. Mikäli poissulkeminen halutaan rajoittaa kuuden kuukauden kestoon laiminlyöntiä koskevan lainvoimaisen tuomion antamisesta, tulisi lisäksi säätää, että ehdokasta tai tarjoajaa ei saa sulkea tarjouskilpailusta, jos kyseistä rikosta koskevan lainvoimaisen tuomion antamisesta on kulunut yli kuusi kuukautta. Samaa sanamuotoa on käytetty tällä hetkellä hankintalain 80 §:n 5 momentissa. 

Esitetyn pykälän 4 momentissa on lisäksi kuvattu, että hankintayksikön on vaadittava ennen hankintasopimuksen tekemistä valittua tarjoajaa toimittamaan ajantasaiset todistukset ja selvitykset sen selvittämiseksi, koskeeko sitä 3 momentissa tarkoitettu poissulkemisperuste. Kuntaliitto toteaa, että hankintalain 88 §:ssä on esitetty sama mekanismi rikosrekisteriotteen tarkastamisesta. On tarpeetonta esittää mekanismi myös erikseen esitetyssä pykälässä, sillä se saattaa antaa kuvan siitä, että tarkastusvelvollisuus olisi jotenkin poikkeava tai eri kuin muiden rikosten osalta. Tältä osin olisi riittävää nojata hankintalaissa jo nyt säädettyyn.
 

SUOMEN KUNTALIITTO

Juha Myllymäki                            
Lakiasiainjohtaja                      

Marko Nurmikolu
Johtava juristi