Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi jätelakia ja verkon välityspalvelujen valvonnasta annettua lakia. Esityksen tarkoituksena on antaa EU:n pakkaus- ja pakkausjäteasetuksen täytäntöönpanon kannalta tarpeellinen täydentävä sääntely. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi asetuksen edellyttämät kansalliset valvovat viranomaiset, poistettavaksi asetuksen kanssa päällekkäinen kansallinen sääntely sekä tehtäväksi tarvittavat informatiiviset viittaukset asetukseen. Pakkausten tuottajayhteisölle ja juomapakkausten palautusjärjestelmän ylläpitäjälle säädettäisiin velvollisuus osoittaa jätteen synnyn vähentämistä ja ehkäisemistä koskevien toimien rahoittamiseen vähimmäisosuus määrärahoistaan sekä vaatimus asettaa vakuus, jolla katetaan tuottajan vastuulle kuuluvien tuotteiden jätehuoltotoimista aiheutuvat kustannukset tuottajayhteisön toiminnan päättymisen tai maksukyvyttömyyden varalta.
Esityksessä ehdotetaan lisättäväksi jätelain 24 a §:ään uusi momentti, jossa säädettäisiin kunnan elintarvikevalvontaviranomainen markkinavalvontaviranomaiseksi pakkausasetuksen 7 artiklan 1 kohdan a-c alakohdassa ja 2 kohdan a-c alakohdassa säädetyn kierrätysmateriaalin vähimmäisosuutta koskevan vaatimuksen osalta. Ruokavirastolle esitetään velvollisuus osallistua mainitun valvonnan suunnitteluun, ohjaukseen ja kehittämiseen. Lisäksi ehdotetaan lisättäväksi jätelain 25 §:ään uusi 3 momentti, jossa säädettäisiin kunnan elintarvikevalvontaviranomaisen tehtäväksi valvoa pakkausasetuksen 32 artiklan noutoruoka- ja juoma-alan uudelleentäyttövelvollisuutta ja 33 artiklan noutoruoka- ja -juoma-alan uudelleenkäyttötarjontaa koskevan velvollisuuden noudattamista.
Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 12.8.2026.
Pakkausmateriaalien markkinavalvontaviranomaisen tehtävien sijoittaminen kunnan elintarvikevalvontaviranomaiselle ei ole tarkoituksenmukaista. Yhtenä perusteena ehdotukselle on mainittu ns. kontaktimateriaalien valvonnan kuuluminen kunnan elintarvikevalvontaviranomaiselle. Kuntaliitto huomauttaa, että myös kontaktimateriaalien valvonnassa tukeudutaan hyvin paljon Ruokaviraston asiantuntemukseen, koska valvonnan edellyttämän erityisosaamisen kerryttäminen ja ylläpitäminen on yksittäisessä valvontayksikössä hyvin haastavaa. Kuntaliitto esittääkin, että jätelain 24 a §:ssä velvoitettaisiin Ruokavirasto valvomaan pakkausasetuksen kierrätysmateriaalien vähimmäisosuutta koskevaa vaatimusta ja elintarvikevalvontaviranomainen avustaisi tehtävässä tarvittaessa.
Kuntaliitto ehdottaa ehdotettuun 24 a §:n 4 momenttiin seuraavaa muutosta:
Ruokavirasto valvoo markkinavalvontaviranomaisena pakkausasetuksen 7 artiklan 1 kohdan a-c alakohdan ja 2 kohdan a-c alakohdan vaatimusten noudattamista. Elintarvikelain (297/2021) 27 §:ssä tarkoitettu kunnan elintarvike[valvonta]viranomainen avustaa tarvittaessa Ruokavirastoa valvontatehtävässä.
Perustelut: Pakkausten valmistajien ja maahantuojien on ennen kontaktimateriaalipakkausten saattamista markkinoille laadittava kirjallinen virallisesti arvioitu vaatimustenmukaisuusvakuutus (todistus). Hallinnon keventämiseksi Kuntaliitto ehdottaa, että toimijoiden tulisi, ennen materiaalin käyttöönottoa, tallentaa vakuutus nykyiseen kontaktimateriaalien valvontaa koskevaan tietojärjestelmään. Ruokavirasto voisi valvontaviranomaisena tietojärjestelmän avulla varmistaa vakuutusten olemassaolon ja tehdä tarvittaessa asiaa koskevan täydennyspyynnön. Jos Ruokavirastolla olisi tarvetta tehdä kohteessa tarkastuksia, voisi kunnan elintarvikeviranomainen avustaa tässä muun valvontatoiminnan yhteydessä.
Kunnan elintarvikevalvonnan tarkastusten yhteydessä on mahdollista valvoa ehdotetun 25 §:n uuden 3 momentin mukaisesti ruoka- ja juoma-alan uudelleentäyttövelvollisuutta ja uudelleenkäyttötarjontaa koskevan velvollisuuden noudattamista, mikäli muut vaihtoehdot asetuksen toimeenpanossa eivät ole mahdollisia. Kuntaliitto kuitenkin korostaa, että em. velvollisuuksien valvonnasta aiheutuneet kustannukset on voitava periä valvontamaksuina. Kuntaliitto huomauttaa, että elintarvikevalvonnan tarkastukset ovat jo tällä hetkellä, niin viranomaisen kuin toiminnanharjoittajankin näkökulmasta massiivia, eikä uusien valvottavien kokonaisuuksien lisääminen tarkastuksiin helpota tilannetta.
Kuntien elintarvikevalvontaviranomaiset tarvitsevat myös tukea ja koulutusta uusien velvollisuuksien hoitamiseen.
Pykälään lisättäisiin viittaus pakkausasetukseen. Tällöin ehdotuksen mukaan valvontaviranomainen voi 1) kieltää sitä, joka rikkoo tätä lakia taikka sen nojalla annettua asetusta tai määräystä taikka jätteensiirtoasetusta, elohopea-asetusta, pakkausasetusta taikka akkuasetusta tai niiden nojalla annettuja säännöksiä, jatkamasta tai toistamasta säännösten tai määräysten vastaista menettelyä tai määrätä asianomaisen täyttämään muulla tavoin velvollisuutensa. Kuntaliitto pitää ehdotusta asianmukaisena.
Kuntaliitto korostaa, että uusien velvollisuuksien valvonnasta kunnille aiheutuneet kustannukset on voitava periä täysimääräisesti valvontamaksuina.
Vaikka kontaktimateriaalien kierrätyspitoisuuden valvonta säädettäisiinkin pääosin Ruokaviraston vastuulle, niin kunnan elintarvikeviranomaisen tehdessä Ruokaviraston pyynnöstä tarkastuksia, on kunnan voitava laskuttaa valvonnasta aiheutuneet kustannukset.
Kunnan elintarvikevalvontaviranomaista ei tulisi pitää ”yleisviranomaisena” jolle annetaan tehtäviä elintarvikelainsäädännön ulkopuolelta. Elintarvikevalvonnan tarkastukset ovat jo nykyään varsin raskaita, ja niiden sisältöä pitäisi päinvastoin keventää ja keskittyä elintarvikehygienian kannalta vaikuttavaan ja riskiperusteiseen valvontaan.
Kuntaliitto on ollut erittäin huolissaan edelleen jatkuvasta kuntien valvontaviranomaisten tehtäviä lisäävistä säädösmuutoksista. Kuntaliitto on jo useissa edellisissä lausunnoissaan kiinnittänyt huomiota säädösmuutoksiin, jotka lisäävät kuntien valvontaviranomaisten vastuita ja osaamistarpeista, mutta joiden työmäärän lisäyksen kunnille katsotaan kussakin yksittäisessä muutoksessa muodostuvan vähäisiksi. Ns. vähäisten työmääriä lisäävien muutosten yhteisvaikutuksia ei kuitenkaan ole missään yhteydessä analysoitu.
Pakkausasetuksen 68 artiklan 2 kohta ilmeisesti edellyttäisi rangaistusluonteisen seuraamuksen säätämistä asetuksen 24–29 artiklassa säädettyjen velvollisuuksien rikkomisesta. Pakkausasetuksen seuraamuksia koskevan 68 artiklan täytäntöönpano toteutettaisiin tässä vaiheessa kuitenkin nojaamalla voimassa olevassa jätelaissa, markkinavalvontalaissa ja verkon välityspalvelujen valvonnasta annetussa laissa säädettyihin valvontakeinoihin ja seuraamuksiin. Ehdotuksessa todetaan, että mahdollisiin rikkomuksiin sovelletaan tässä vaiheessa jätelaissa ja markkinavalvontalaissa säädettyjä hallinnollisia pakkokeinoja. Markkinavalvontalaissa ei ole hallinnollista seuraamusmaksua koskevaa sääntelyä. Näin ollen pakkausasetuksen 24–26 artiklan rikkominen ei ehdotuksen mukaan olisi hallinnollisen seuraamusmaksun piirissä. Pakkausasetuksen rikkominen lisättäisiin jätelain sakonuhkaista kieltoa ja määräystä koskevaan sääntelyyn.
Seuraamussääntelyä ei ehditty Kiertotalouslakityöryhmän yhteydessä valmistella kattavasti. Ympäristöministeriö tavoitteena on antaa kiertotalouslakia koskeva hallituksen esitys seuraavalla hallituskaudella. Siinä yhteydessä jätelain seuraamuksia koskeva sääntely uudistetaan kokonaan ja samalla tehdään arvio siitä, tulisiko pakkausasetuksen 24–29 artiklassa säädettyjen velvollisuuksien rikkominen joiltain osin kytkeä hallinnolliseen seuraamusmaksuun tai rangaistussäännökseen.
Kuntaliiton näkemyksen mukaan seuraamusmaksujärjestelmän kehittämisessä on järkevää edetä vaiheittain siten, että tässä vaiheessa keskeneräistä seuraamusmaksujärjestelmää ei oteta käyttöön eikä myöskään kytketä hallinnollista sakkoa nykyiseen toimimattomaan laiminlyöntimaksuun.
Toisaalta elintarvikevalvontaviranomaisen näkökulmasta tilanne on haasteellinen, koska se ei ole tottunut käyttämään jätelain nojalla annettavia hallinnollisia pakkokeinoja työssään. Uusien ehdotettujen valvontatehtävien vuoksi myös kunnan elintarvikevalvontaviranomainen siirtyisi noudattamaan jätelain laiminlyönnin ja rikkomuksen oikaisupykäliä. Kuntaliitto ei pidä tästä näkökulmasta ehdotusta onnistuneena.
SUOMEN KUNTALIITTO
Pirjo Sirèn Kaisa Mäntynen
Johtaja, yhdyskunta- ja ympäristö Kehittämispäällikkö
Miten kunnat voivat menestyä murroksen keskellä? Järjestämme keväällä 2026 sarjan webinaareja väestönmurroksesta.
Kuntajuristi! Liity mukaan ja hyödynnä verkostotapaamiset työsi tukena.
Teknisen alan työvoimapula on pahenemassa. Kunnista puuttuu lukuisia ammattilaisia.