U 67/2026 vp Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission asetusehdotuksesta kehyksen luomiseksi jäsenvaltioiden toimenpiteille asumisen kohtuuhintaisuuden ja saatavuuden turvaamiseksi (kohtuuhintaista asumista koskeva säädös)

Kuntaliitto kiittää mahdollisuudesta lausua asiasta. Kuntaliitto edustaa Suomen kuntia ja kaupunkeja, ja toimii kuntasektorin toimintaedellytysten turvaajana ja kehittäjänä.

Kuntaliitto toteaa, että sen näkemykset ovat hyvin yhtenevät valtioneuvoston kantojen kanssa.

Kuntaliitto pitää tärkeänä lähtökohtana sitä, että EU-sääntelyllä ei puututa jäsenmaiden toimivaltaan kaavoituksessa, maankäytössä ja asuntopolitiikassa.

Kuntaliiton näkemyksen mukaan Suomen tilanne liittyen asuntopulaan ja asuntojen lyhytvuokraukseen eroaa selvästi monen EU:n jäsenvaltion tilanteesta. Jäsenvaltioiden asuntopolitiikan ratkaisut ovat keskenään erilaisia ja asuntopolitiikan haasteet vaihtelevat suuresti jäsenvaltioiden ja valtioiden eri alueiden välillä. Kuntaliiton näkemyksen mukaan näitä haasteita pystytään ratkaisemaan parhaiten kansallisilla toimenpiteillä.

Suomessa on merkittäviä ongelmia asuntopulaan ja lyhytvuokraukseen liittyen joissakin matkailukaupungeissa, kuten Rovaniemellä ja muutamassa muussa Lapin kunnassa. Näiden kuntien asuntopulan haasteisiin tarvitaan ratkaisuja, mutta Kuntaliiton tarkastelujen mukaan asetuksessa esitetyt puuttumisedellytykset eivät täyttyisi kyseisillä alueilla. NUTS3-aluejako on maakunnallinen ja esimerkiksi Rovaniemen kohdalla samalla alueella on Rovaniemen lisäksi taantuvia alueita, eli tarkastelu tällä aluejaolla ei ole toimiva. Pelkästään Rovaniemen kaupunkia tarkasteltaessakaan esitetyt kriteerit eivät täyty.

Ongelmaksi muodostuu se, jos kyseisillä alueilla ei voida käyttää muita määritelmiä ja puuttumiskeinoja asuntopulaan ratkaisemiseen. Suomen tulee varmistaa, että ehdotetulla EU-sääntelyllä ei estetä muutoin mahdollisia ja Suomen oloissa tarkoituksenmukaisia ohjauskeinoja.

Kuntaliitto haluaa kiinnittää painavasti huomiota myös asetuksesta kunnille seuraavaan lisätyöhön ja kustannuksiin.

Yleisesti ottaen lyhytvuokraus melko uutena ilmiönä on tuonut mukanaan haasteita, joita voi esiintyä myös muualla kuin aiemmin mainituissa matkailukeskuksissa. On tarpeen, että asiaa seurataan ja tarvittaessa säädellään, mutta sääntelyn tulisi olla kansallisen tason sääntelyä. Vaihtoehtoisesti EUtason sääntelyn tulisi olla määritelmän, kriteerien ja aineistojen osalta joustavampaa ja paikallisempaa.
 

SUOMEN KUNTALIITTO

Pirjo Sirén                                                                       Mirka Härkönen
johtaja, yhdyskunta ja ympäristö                                        kehittämispäällikkö