Lausunto erityisen koulutustehtävän asemaa lukiokoulutuksessa koskevasta selvityksestä

​Yleistä 

Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti 23.1.2015 KT Atso Taipaleen ja rehtori Kyösti Värrin selvittämään ja arvioimaan erityisen koulutustehtävän asemaa ja tarvetta ottaen huomioon valtioneuvoston 13.11.2014 antama asetus (942/2015) lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta.Mainitun valtioneuvoston asetuksen 14 §:n 2 momentin mukaan erityisen koulutustehtävän saaneelle koulutuksen järjestäjälle annetut määräykset raukeavat viimeistään 1 päivänä elokuuta 2016.  

Kuntaliitto kannattaa periaatteessa erityistehtävälukiokäytännön jatkamista. Kuntaliitto yhtyy selvityksessä havaittuihin näkemyksiin siitä, että nykyisessä järjestelmässä kehittämistarvetta on lupaprosessissa, tehtävien painotuksissa, lupien määrissä, erillisrahoituksessa ja tuntijakopäätöksestä poikkeamisessa. Olemme myös samaa mieltä siitä, että koko järjestelmä pitää perusteellisesti uudistaa vastaamaan tämän päivän ja tulevaisuuden tarpeita. Erityisen tehtävän saavien lukioiden tehtävänkuva tulee täsmentää, rahoitusperusteet pitää yhtenäistää ja valintaperusteet selkiyttää niin, että luvan hakijoiden vertailu tapahtuu yhtenäisten kriteerien pohjalta. 

Yleisesti ottaen Kuntaliitto on pahoillaan siitä, etteivät uuden valtioneuvoston asetuksen (942/2014) mukaiset lukiokoulutuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijako muuttuneet ja uudistuneet riittävästi vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin lukiokoulutuksen uudistumiselle ja kehittämiselle. Näistä syistä ei myöskään nyt työn alla olevien opetussuunnitelman perusteita voida uudistaa nykyajan ja tulevaisuuden vaatimusten mukaiselle lukiokoulutukselle. Mikäli annettu uudistettu tuntijako olisi ollut opiskelijoille ja koulutuksen järjestäjille valinnaisempi, olisi erityisen lukiokoulutustehtävän toteuttaminen lukioissa mahdollistunut kaikille koulutuksen järjestäjille eri puolilla maata opiskelijoiden ja alueiden tarpeiden ja mahdollisuuksien pohjalta. Näin ollen olisi eri lukioiden opintotarjontaa kehittämällä voitu tarjota opiskelijoille mahdollisuus erikoistua ja syventää osaamistaan paremmin haluamallaan tavalla lukioiden, muiden oppilaitosten ja toimijoiden sekä työelämän verkottuneella yhteistyöllä. Näin olisi päästy eriarvoistavasta erillisrahoituksesta osittain ja resurssit olisivat jakaantuneet tasa-puolisemmin lukiokoulutuksen järjestäjien kesken. 

Toivommekin, ettei seuraavaa tavoitteiden ja tuntijaon sekä opetussuunnitelman perusteiden uudistamista tehdä tavanomaisella kymmenen vuoden syklillä vaan pikemmin. Lukiokoulutus kaipaa kiireellistä ja riittävää kehittämistä ja uudistusta. 

Kuntaliitto on ehdottanut harkittavaksi opetussuunnitelmien valmistelutyön tueksi seuraavia uudistuksia:

1.    Käynnistetään mitä pikimmin laaja, pitkäjänteinen lukiokoulutuksen kehittämisohjelma, jonka tavoitteena olisi uudistaa lukiokoulutus tulevaisuuden haasteisiin vastaavaksi koulutukseksi. Kehittämisohjelmaan tulisi kuulua myös lukiokoulutuksen tavoitteiden ja tuntijaon uusiminen. Kehittämiselle antaisi hyvän pohjan lukiokoulutuksen kehittämistyöryhmän raportti (2010).   

2.    Luotaisiin pääosin valtion kustannuksella valtakunnallinen tieto- ja viestintätekniikan palvelu- ja etäopetusportaali tukemaan koulutuksen etäopetusmahdollisuuksia, digitaalisten oppimateriaalien saatavuutta ja digitaalisten oppimisympäristöjen implementointia opetukseen sekä niiden pedagogista kehittämistä. Valtakunnallisesti voisi näin myös mahdollistaa erikoiskurssien tarjoamisen.

3.    Rahoituslainsäädännön uudistamis- ja kehittämistyössä tulee huolehtia siitä, että myös haja-asutusalueilla ja pitkien etäisyyksien kunnissa turvataan resurssit lukiokoulutuksen antamiseen uudistuvan tuntijaon sekä uudistuvien opetussuunnitelmien mukaisesti ja mahdollisuudet niiden mukaisen toiminnan järjestämiseen.   

Selvitysmiesten ehdotukset 

Erityisen koulutustehtävän asemaa lukiokoulutuksessa koskeva selvitys julkaistiin 13.3.2015. Selvitysmiehet antoivat seuraavat kolme kehittämisehdotusta: 

1)    Valtioneuvoston 13.11.2014 antaman asetuksen 12 §:n muuttaminen: Tuntijaosta poikkeaminen koulutuksen järjestäjän päätöksellä

2)    Erityisten kehittämis- ja koulutustehtävälukioiden määräaikaisen verkoston perustaminen

3)    Erillisrahoituksessa siirrytään suoriteperusteisuuteen 

Kuntaliitto pitää annettuja ehdotuksia perusteluineen pääosin kannatettavina ainakin tulevan opetussuunnitelmakauden ja 2016 uudistuvan tuntijaon ajalle.  

Ehdotuksen 1) mukaista koulutuksen järjestäjän päätöksellä tuntijaosta poikkeamista tulee mielestämme pilotoida kokeiluina erilaisten lukiokoulutuksen järjestäjien kohdalla eri osissa maata. Pilotoinnit voisi toimeenpanna Kuntaliiton ehdottaman laajan ja pitkäjänteisen lukiokoulutuksen kehittämisohjelman yhteydessä mitä pikimmin. 

Selvitysmiehet ehdottavat ehdotuksessa 2), että erityisten kehittämis- ja koulutustehtävälukioiden määräaikaista verkostoa perustettaessa verkostoon nimettäisiin koulutuksen järjestäjät aluksi viideksi vuodeksi ja myöhemmin verkosto uudistettaisiin aina opetussuunnitelmauudistuksen yhteydessä. 

Kuntaliitto kyseenalaistaa viiden vuoden määräajan alussa ja katsoo, että myös ensimmäinen määräaikainen verkosto tulee nimetä koko voimassaolevaksi opetussuunnitelmakaudeksi. 

Vaikutusten arviointi 

Kuntaliitto pahoittelee sitä, ettei nykyistä erityistehtävälukiokäytäntöä arvioitu laajasti ja kattavasti riittävällä aikajänteellä kuten lukiokoulutuksen kehittämisryhmä 2010 esitti. Selvitysmiesten tekemälle selvitykselle annettiin aikaa vain kaksi kuukautta, jona aikana ei riittävää vaikuttavuusarviointia voinut tehdä.

Erityisesti ehdotusten kustannusvaikutukset tulee arvioida, ja ne tulee viedä Kunnallistalouden- ja hallinnon neuvottelukuntaan käsiteltäväksi.

Selvitysmiesten tekemä työ näin lyhyessä ajassa on kuitenkin mielestämme hyvin tehty annettujen resurssien viitekehyksessä.

SUOMEN KUNTALIITTO

Terhi Päivärinta
johtajaja, opetus ja kulttuuri

Lieselotte Eskelinen
erityisasiantuntija