Lausunto muistiosta kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain uudistamiseksi.

Suomen Kuntaliitto kiittää mahdollisuudesta lausua työryhmän ehdotuksesta lain uudistamiseksi.

Kuntaliitto on pääosin tyytyväinen työryhmän esitykseen, joka tukee Suomen Kuntaliiton mielestä keskeisiltä osin tulevaisuuden sivistyskuntaa ja myös huomioi tulevan maakuntahallinnon ja muun yhteistyön merkityksen kulttuuritoiminnan järjestämisessä.

1. Onko nykytilassa otettu huomioon keskeiset asiat?

Esityksessä voisi suoremmin todeta, että kunnat rahoittavat kulttuuritoiminnan pääosin itse ja että valtionosuus on pysynyt vuosia samana eikä siinä ole aiemmin eikä nytkään huomioitu tehtävien laajentumisen mahdollisuuksia ja niistä aiheutuvia kustannuksia. Tästä syystä myös kuntien kustannukset kulttuuritoimintaan (nettokustannukset 112 miljoonaa euroa vuonna 2016) ovat pysyneet melko saman jo vuosia (laskennallinen valtionosuus alle euron/asukas ja vuosittainen kustannus keskimäärin 20 euroa/asukas.).

Toisena asiana voisi nykytilassa huomioida, että kuntakohtaiset erot kulttuuritoiminnassa ovat siitäkin syystä isot, koska kulttuuritoimintaa on vaikea määritellä vain yhdellä tavalla, ja se on kiinni paikallisissa painopisteissä (esim. lastenkulttuuri tai vastaavasti museotoiminta), voimavaroissa, osaamisessa, kysynnässä jne. Näistä syistä johtuen myös järjestämis- ja tuotantotavat vaihtelevat määräraha- ja henkilöstöerojen lisäksi.

3. Onko esityksen vaikutuksissa otettu huomioon keskeiset asiat?

Esitys ei suoraan lisää kuntien tehtäviä kulttuuritoiminnassa, mutta esityksessä on aiempaa laajemmin ja tarkemmin määritelty kulttuuritoiminnan tehtäväkokonaisuudet, yhteistyö sekä arviointi ja tietotuotanto, jotka voivat lisätä kuntien hallinnollista työtä mm. tietojen toimittamisessa ja säännöllisen tiedonkeruun järjestämisessä. Tästä syystä, jotta esitys ei lisäisi kuntien tehtäviä ja kustannuksia, on esityksessä ansiokkaasti huomioitu toiminnan järjestämisessä tarvittava joustavuus ja paikallinen liikkumavara: kunnat voivat järjestää kulttuuritoimintaa haluamallaan tavalla.

6. Onko 3 § (Kunnan tehtävät) ja sen yksityiskohtaiset perustelut tarkoituksenmukainen?

Lakiesitys määrittelee aiempaa yksityiskohtaisemmin kulttuuritoiminnan tehtäväkokonaisuudet ja kuntien järjestämisvastuun. Se antaa hyvän pohjan kunnissa tehtäville päätöksille, toiminnan asukaslähtöisille painotuksille.

Tämän lain ja muun lainsäädännön (kirjastot, taiteen perusopetus, teatterit, orkesterit ja museot, kansalaisopistot ym.) kautta on mahdollista luoda paikallista ja rikasta kaikenikäiset huomioivaa kulttuurielämää. Siksi päätöksenteon tulee olla lähellä kuntalaisia, jotta palvelut ovat asukaslähtöisiä ja asukkailla mahdollisuus vaikuttaa niihin. Siksi kunnan on voitava itse päättää tarvittavasta osaamisesta, painotuksista, yhteistyöstä ja tilojen käytöstä. Hyvinvoinnin korostuminen voi esimerkiksi luoda uusia kulttuuritoimintaan liittyviä nimikkeitä ja työtehtäviä kuntiin. Siksi on mahdollistettava kunnan muiden toimialojen ja muiden toimijoiden kanssa yhteistyössä osaamisen, tilojen ja palveluiden hyödyntämismahdollisuudet.

Kunta voi olla toimintaa eteenpäin vievä alusta, koordinaattori ja tukija. Meillä on vireää yhdistys- ja järjestötoimintaa, taiteen ja kulttuuriin ammatillisesti koulutettuja ihmisiä, ihmisten aktiivista omaehtoista toimintaa, ja tätä kaikkea (ammatillista ja harrastuspohjaista) kunnat voivat työllistää, tukea ja aktivoida monin eri tavoin. Uusi ajattelu edellyttää osin irrottautumista vanhasta kulttuuritoimi-hallintomallista kunnan kulttuuritoimintaa pelkästään määrittävänä resurssina. Entistä enemmän kulttuuri on palveluina ja toimintana läpileikkaavasti kunnan toiminnassa, jolloin oleellista on kulttuuria koskevien tavoitteiden ja toimien sisällyttäminen osaksi kuntastrategiaa, kuntaorganisaatiota ja kunnan päätöksentekoa laaja-alaisesti.

7. Onko 5 § (Kunnan asukkaiden osallistuminen) ja sen yksityiskohtaiset perustelut tarkoituksenmukainen?

Kohta on jo kuntia velvoittavana kuntalaissa, kuten myös tiedottaminen ja viestintä päätöksistä, suunnitelmista ja valmistelusta. Asukkaiden osallisuus ja vaikuttamismahdollisuudet on entistä tärkeämpi asia, ja siitä syystä on tarkoituksenmukaista nostaa se omassa pykälässä esille myös tässä laissa.

9. Onko 6 § (Kehittämistehtävä) ja sen yksityiskohtaisiset perustelut tarkoituksenmukainen?

Muutoksena esitämme täsmennystä. Kyse on kehittämistehtävästä, joka on kunnille ja muille toimijoille vapaaehtoinen. Se tulisi todeta sekä pykälässä että perusteluissa. Lisäksi olisi jo nyt hyvä tarkentaa perusteluissa, onko tehtävä valtakunnallinen vai alueellinen.

Ehdotus lisättäväksi lauseeksi pykälään: Kehittämistehtävä on kunnille tai muille toimijoille vapaaehtoinen ja se voidaan myöntää opetus- ja kulttuuriministeriön päättämällä tavalla hakemuksesta.  

11. Onko 8 § (Tiedon tuottaminen ja arviointi) ja sen yksityiskohtaisiset perustelut tarkoituksenmukainen?

Kunnille tulisi pakolliseksi peruspalvelujen arviointiin osallistuminen, mitä ne nyt jo de facto tekevät, ja uutena kunnan oman harkinnan mukaan osallistuminen muuhun tiedon tuottamiseen ja arviointiin.

Pykälään ehdotamme tarkentavaa lisäystä: Kunnat osallistuvat peruspalvelujen arviointiin ja tarpeen mukaan paikalliset voimavarat huomioiden muuhun tiedon tuottamiseen.
 

SUOMEN KUNTALIITTO

Johanna Selkee
erityisasiantuntija