Selvityksen tavoitteena on ollut selvittää ja arvioida johtojen, mainoslaitteiden, puuvarastojen ja muiden rakennelmien ja rakennusten sijoittamisen ohjaamiseen liittyviä menettelyjä maan tie- ja rautatiealueilla sekä niiden vierialueilla. Selvityksessä esitetään lainsäädännön kehittämismahdollisuuksia. Keskeisiä esitettäviä muutoksia ovat muun muassa johtojen ja mainosten ilmoitusmenettelyiden yhtenäistäminen, yksityisoikeudellisen kiinteistön käyttöoikeussopimuksen tuominen tiealueen käytön ohjauskeinoksi ja hallinnollisen rikkomusmaksun käyttöönotto eräissä asiaryhmissä.
Selvityksessä esitetään sähköisen yhden luukun luomista lupien hakemista ja käyttöoikeudesta sopimista varten. Sähköisten palveluiden kehittäminen on kannatettavaa. Sähköisten palveluiden kehittämisessä on kuitenkin erittäin tärkeä huomioida sähköisten palveluiden kehittämisen kokonaisuus ja se, että vältetään "teemakohtaisten luukkujen" eriytyminen tarpeettomasti.
Selvityksessä on todettu, että infraverkkoja koskevan sääntelyn virtaviivaistaminen ja yhden mukaistaminen voisi olla tarpeen. Tämä on selvittämisen arvoinen ajatus, kunhan huomioidaan erilaisten verkostojen ominaisuudet ja sijoittamisympäristöt sekä niiden asettamat vaatimukset.
Johtojen sijoittamisen keskittämistä maantiealueelle puoltavat monet syyt. Selvityksessä esitetään periaatteeksi, että valtion tulisi lähtökohtaisesti periä johtojen sijoittamisesta korvaus. Korvausten osalta tulee ottaa huomioon se, ettei korvausten vuoksi synny tarpeettomasti painetta sijoittaa johtoja muualle kuin maantiealueelle.
Maantielain 52 §: n mukaan tienpitoviranomainen voi pyytää ilmoituksen johdosta kunnalta lausunnon. Selvityksessä esitetään kuulemista koskevan kohdan poistamista. Kuntaliiton näkemyksen mukaan kunnan kuulemista koskeva kohta tulee säilyttää. Tienpitoviranomainen tarvitsee kunnan lausuntoa erityisesti sijoittamisen ympäristö- ja maisemallisten vaikutusten sekä kuntien alueidenkäyttöä koskevien päätösten merkityksen arvioimiseksi. Erityisen tärkeää kunnan kuuleminen on, kun kyseessä on kulttuurisesti tai maisemallisesti arvokas ympäristö. Ennen vuonna 2016 voimaan tullutta lakimuutosta kunnan lausunnon pyytäminen oli lain mukaan pää sääntö.
Johtotiedot ovat saatavilla tiedontarvitsijoille nykyisten palvelukanavien kautta. Infraverkot ovat yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisiä, minkä vuoksi tulisi tarkkaan harkita, miten laajasti ja miten tarkan tiedon jakamiselle on aito tarve.
Raportissa on useassa kohdassa viitattu tienpidon tai tieverkon yhtiöittämiseen. Tämä lähtö kohta on hieman erikoinen, koska tällaista lainsäädäntöä ei olla tiettävästi valmistelemassa.
Selvityksen valmistelun aikana ei ilmeisesti ole kuultu kuntien edustajia. Kuntaliitto pitää tärkeänä, että kuntien toimintaympäristöön liittyvissä ja niitä koskevissa kysymyksissä kuntia kuullaan ja kuntien näkökulmat otetaan huomioon.
SUOMEN KUNTALIITTO
Minna Mättö
lakimies
Kunnissa toimeenpannaan aivan merkittävä osa EU-politiikkaa ja EU-lainsäädäntöä. EU-politiikan vaikuttavuus onkin paljolti kiinni kuntien toimista.
EU-vaaleissa määritellään EU:n suunta seuraavaksi viideksi vuodeksi. Samalla määrittelemme kuntien suuntaa - EU-vaalit ovat kuntavaalit.
Teknisen alan työvoimapula on pahenemassa. Kunnista puuttuu kaavoittajia, rakennustarkastajia, kiinteistöinsinöörejä ja rakennuttajia sekä monia muita maankäytön, rakentamisen ja infrapalvelujen ammattilaisia.