Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus ammatillisen koulutuksen rahoituksen laskentaperusteista annetun asetuksen muuttamisesta

Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt Suomen Kuntaliitolta lausuntoa luonnoksesta opetus- ja kulttuuriministeriön asetukseksi ammatillisen koulutuksen rahoituksen laskentaperusteista annetun asetuksen muuttamisesta.

Kuntaliiton saaman tiedon mukaan koulutuksen järjestäjiä on jo ohjeistettu ja koulutettu opiskelijapalauteen keräämiseen.

Kuntaliitto huomauttaa, että asetus on vasta lausuntokierroksella. Lisäksi se tulee Kuntaliiton käsityksen mukaan käsitellä kuntatalouden ja -hallinnon neuvottelukunnassa.

Kuntaliitto katsoo, että asetuksen toimeenpano tulisi täysimittaisesti käynnistää vasta kun asetus on lausuntopalautteiden sekä kuntatalouden ja -hallinnon neuvottelukunnan käsittelyn jälkeen saanut lopullisen muotonsa ja opetus- ja kulttuuriministeriö on antanut asetuksen.

Asetusta ammatillisen koulutuksen rahoituksen laskentaperusteista ehdotetaan muutettavan siten, että siihen lisättäisiin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 32 g §:n nojalla opiskelijapalautetta ja sen keräämistä koskevat pykälät.

Asetuksen 11 §:n mukaan vaikuttavuusrahoituksesta 1/6 myönnetään opiskelijapalautteen perusteella. Opiskelijapalautekyselyn perusteella jaetaan 2,5 prosenttia ammatillisen koulutuksen laskennallisesta rahoituksesta. Vuoden 2018 ammatillisen koulutuksen määrärahan tasolla tämä vastaa yli 40 miljoonaa euroa.

Kuntaliitto katsoo, että koulutuksen järjestäjän toiminnan kehittämisen näkökulmasta opiskelijapalauteen kerääminen ja sen perusteella tehtävät kehittämistoimenpiteet ovat erittäin tärkeitä. Kuntaliitto katsoo kuitenkin, että rahoituksen perusteena opiskelijapalaute ei ole luotettava ja läpinäkyvä mittari. Se lisää myös rahoituksen ennakoimattomuutta erityisesti, kun opiskelijapalautteen perusteella jaetaan merkittävä osa ammatillisen koulutuksen rahoituksesta.

Asetukseen ehdotetaan lisättävän uudet 13 a-13 c §:t, joissa säädettäisiin valtakunnallisesta opiskelijapalautekyselystä.

Ehdotetun säännöksen mukaan opiskelijakyselyyn vastattaisiin kaksi kertaa opintojen aikana. Ammatillisen koulutuksen opiskelijajoukko on hyvin epähomogeeninen kattaen niin nuoret perusopetuksen päättäneet kuin työmarkkinoilla olevat, työssä käyvät ja työttömät aikuiset. Osa opiskelijoista suorittaa koko tutkintoa, osa taas tutkinnon osia. Ammatillista koulutusta järjestetään myös erilaisissa oppimisympäristöissä, oppilaitoksen tiloissa, työpaikoilla koulutus- tai oppisopimuksella jne.

Kuntaliitto katsoo, että esitetty järjestelmä on koulutuksen järjestäjiä työllistävä ja kallis.

Kuntaliitto katsoo myös, että opiskelijapalautteiden vaikutus rahoitukseen tulisi alkaa vasta siitä hetkestä, kun opiskelijapalautejärjestelmä on kehitetty samalle tasolle kuin ammattikorkeakouluissa, joissa palautteen keruu ja palautelinkit on automatisoitu.

Kuntien rahoitusosuus ammatillisen koulutuksen määrärahasta on yli 50 %. Vuoden 2018 talousarviossa kuntien rahoitusosuus on lähes 1 miljardi euroa. Opiskelijapalautteen perusteella kuntien rahoitusosuutta jaetaan yli 23 miljoonaa euroa.

Kuntaliitto huomauttaa, että se ei ole ollut mukana opiskelijapalautekyselyn tai siihen liittyvä asetusluonnoksen valmistelussa.

Kuntaliitto vaatii, että asetusluonnos käsitellään kuntatalouden ja -hallinnon neuvottelukunnassa lain edellyttämällä tavalla ennen sen antamista.

SUOMEN KUNTALIITTO
 

Terhi Päivärinta
johtaja, opetus ja kulttuuri