Kuntatalous ajautui kriisiin: Kaksi kolmesta kunnasta teki negatiivisen tuloksen

(Kuntaliitto tiedottaa 13.2.2019) Kuntatalous näyttää vuoden 2018 tilinpäätösarvioiden valossa hälyttävän synkältä. Tulos painui vuonna 2018 negatiiviseksi 196:ssa eli peräti noin kahdessa kolmasosassa kunnista, kun vuotta aiemmin miinusmerkkisiä tuloksia oli 55 kunnassa.

– Näyttää siltä, että kuntatalous on ajautunut kriisiin. Kunnille ei saa antaa enää yhtään uutta tehtävää ilman sille osoitettua rahoitusta. Kaikenlaiset valtionosuusleikkaukset on vihdoin lopetettava. Päinvastoin, valtion lisärahoitukselle on selkeät perusteet. Heikennyksiä kuntakenttä ei enää kestä, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen vetosi tilinpäätöstietojen julkistamisen tiedotustilaisuudessa keskiviikkona 13. helmikuuta.

Tilinpäätösarviot kertovat, että verotulot ja valtionosuudet tippuivat vuonna 2018. Samaan aikaan kuntien ja kuntayhtymien menot kasvoivat yli 3 prosenttia. Valtaosa menojen kasvusta tulee materiaalien ja palvelujen ostoista. Henkilöstömenot kasvoivat varsin maltillisesti.

– Isoin yksittäinen tekijä kuntatalouden heikentymisessä on kilpailukykysopimus, joka kohtelee kuntakenttää ankarammin kuin yrityksiä. Vaikka tällä hallituskaudella tavoiteltiin kuntatalouden vahvistamista, niin todellisuudessa kuntien tehtävät ovat olleet yhä voimakkaassa myllerryksessä ja rahoitusta on vähennetty.

Kuntien ja kuntayhtymien velka kasvoi viime vuonna miljardilla eurolla. Kuntien velkataakka kasvoi reilut kolme prosenttia, mutta kuntayhtymien velka kiri lukuisten sairaalahankkeiden vuoksi yli 11 prosenttia. Yhteensä kuntatalouden velka on asettumassa noin 19,4 miljardiin euroon, mikä pitää velkaantumisen ennallaan suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Syömävelkaan jouduttiin turvautumaan jopa 38 kunnassa, kun vuotta aiemmin vuosikate oli pakkasella vain neljässä kunnassa.

Kunnilla itsellään on avaimet kriisin ratkaisuun

Julkisuudessa kuntakenttää on lyöty väittämällä, että kunnat ovat liian heikkoja, niissä on liian vähän osaamista ja kunnissa ulkoistetaan palveluja liian kevein perustein.

– Tämä ei pidä paikkaansa. Kunnissa on todella paljon osaamista. Kunnat ovat vahvempia kuin valtio, ja kunnat ulkoistavat palveluja, kun arvioivat sen tarpeelliseksi, Karhunen sanoo.

Minna Karhunen katsoo, että kunnilla itsellään on avaimet kuntatalouden kriisin ratkaisuun.

– Valtion puolella ei selkeästi ymmärretä, miten kuntatalouden kriisi ratkaistaan. Kunnissa haetaan koko ajan ratkaisuja, valtion tulee nyt luottaa kuntiin ja antaa niille mahdollisuus kehittyä.

Keskiarvojen takaa löytyy kahtiajakautunut kuntakenttä

Kuntien taloudellinen tulos eriytyi viime vuonna voimakkaasti. Helsinki, Espoo, Vantaa jauhavat hyvää tulosta. Moni muu iso kaupunki, kuten Tampere, Turku, Oulu, Kouvola ja Rovaniemi tekivät heikon tuloksen. Näiden ääripäiden väliin jää muu kuntakenttä.

– Tilanne on hyvin poikkeuksellinen. Heikko tulos on aina monen eri tekijän summa. Isoilla kaupungeilla huonon tuloksen selittää pääosin heikko verokehitys. Pienissä kuntakokoluokissa tulokseen vaikuttavat raskaat valtionosuusleikkaukset, Kuntaliiton kuntatalousyksikön johtaja Ilari Soosalu toteaa.

 

Lisätietoja
Kuntatalousyksikön johtaja Ilari Soosalu, p. 050 371 2999
Kehityspäällikkö Mikko Mehtonen, p. 050 592 8986
Pääekonomisti Minna Punakallio, p. 040 751 5175

Toimitusjohtaja Minna Karhusen haastattelupyynnöt tiedottaja Mariam Rguibin kautta, p. 040 751 5175

Lisätietoja, mm. kuntakohtaiset tiedot: www.kuntaliitto.fi/rafo2019

 

Liitteenä olevia Excel-taulukoita Tilinpäätösarviot 2018 kuntakoon mukaan sekä Tilinpäätösarviot 2018 maakunnittain päivitetty 14.2.2019 11.45 (korjattu poistonalaiset investoinnit -sarakkeen summa).

 

Tagit