Kuntien uusien tehtävien kustannukset arvioitava realistisesti – Verotuksen järjestelmäuudistuksista johtuva epävarmuus ratkaistava

Kuntaliiton hallitus pitää hyvänä, että Antti Rinteen hallitusohjelman julkisen talouden linjaukset päättävät lomarahaleikkaukseen liittyvät valtionosuusleikkaukset, kompensoivat valtion veropäätöksistä kunnille aiheutuvat verotuottomenetykset, palauttavat indeksitarkistukset, toteuttavat valtion ja kuntien kustannustenjaon tarkistuksen sekä kohdistavat uusiin ja laajeneviin tehtäviin täysimääräisen valtionosuuden. Näiden linjausten seurauksena peruspalveluiden valtionosuus kasvaa ensi vuonna noin 1,1 miljardia euroa.

– Valtionosuuksien kasvu paikkaa kuntien kustannuspaineita ja aukkoja verotulopohjassa heikkojen kuntatalousvuosien jälkeen. Päätöksestä palauttaa valtionosuus aiemmalle tasolle ei olekaan varaa lipsua budjettiriihessä, Kuntaliiton hallitus painottaa tänään julkaistussa kannanotossaan.

Valtionosuuksien palautus normaalille tasolle ei kuitenkaan yksinään riitä kattamaan menoja, sillä hallitusohjelma lisää kuntien velvoitteita merkittävästi. Hallitus on sitoutunut kompensoimaan uusien tehtävien kustannukset täysimääräisesti, mutta tällä hetkellä arviot laajenevien tehtävien kustannusvaikutuksista ovat epärealistisen alhaisia. Kuntaliitto arvioi, että esimerkiksi hoivamitoituksen nosto, hoitotakuun kiristäminen ja oppivelvollisuuden pidentäminen tulevat maksamaan vähintään 250 miljoonaa euroa enemmän kuin mitä hallitus on arvioinut.

Erityisesti kuntien ICT-järjestelmien kehittäminen edellyttää riittävää valtionrahoitusta, jolla voidaan edistää kuntien nyt vapaaehtoisesti tekemää sote-palvelujen integraatiota ja vaikuttavuutta.

Kuntaliiton hallitus on erityisen huolissaan verotukseen viime aikoina tehtyjen järjestelmämuutosten, kuten tulorekisterin ja verokorttiuudistuksen, vaikutuksista kuntien verotulokertymiin. Muutokset vaikuttavat verotulokertymiin voimakkaasti ja ennakoimattomasti, mikä vaikeuttaa nyt merkittävästi talouden suunnittelua. Veroviranomaisten on tehtävä muutosten vaikutuksista nopeasti kattava tilannekuva, ryhdyttävä korjaaviin toimenpiteisiin sekä minimoitava heilahtelujen vaikutuksia.

Työllisyysasteen nostaminen vaatii kuntien voimavarojen hyödyntämistä

Kuntaliiton hallitus korostaa kannanotossaan, että työllisyysasteen nostamisessa on hyödynnettävä kuntien voimavarat ja osaaminen. Kuntien toimivaltaa on lisättävä ja voimavaroja koottava etenkin vaikeimmin työllistyvien palvelujen parantamiseksi ja palvelukokonaisuuksien yhteensovittamiseksi.

Toimivallan laajentaminen kuntatasolla mahdollistaisi paikallispalvelujen uudenlaisen ekosysteemin, jossa osaamis-, elinkeino-, liikunta-, kulttuuri-, kotouttamis- sekä sosiaali- ja terveyspaleluiden yhteistyöllä pystyttäisiin vastaamaan nykyistä kokonaisvaltaisemmin työnhakijoiden tarpeisiin. Tämän mahdollistavat päätökset tulee tehdä jo budjettiriihessä.

Kuntaliiton hallitus muistuttaa, että hyvä työllisyyskehitys ei riitä takaamaan vahvaa julkista taloutta. Kuntatalouden viime vuoden tilinpäätösluvut putosivat tilastohistorian toiseksi heikoimpiin lukemiin, kun kaksi kolmasosaa kunnista teki alijäämäisen tilinpäätöksen. Erityisen huolestuttavaa on, että ennusteet eivät näytä kohenevan lähivuosina. Hallituksen asettamaan tasapainotavoitteeseen pääseminen tuleekin vaatimaan myös uusia tuottavuus- ja sopeutustoimia. Kuntaliiton hallitus painottaa, että nämä toimenpiteet on valmisteltava tiiviissä yhteistyössä kuntasektorin kanssa.

Kuntaliiton hallituksen kannanotto on tiedotteen liitteenä.

Lisätiedot:

Sari Rautio
Kuntaliiton hallituksen 1. varapuheenjohtaja
p. 040 522 0933

Timo Reina
Kuntaliiton varatoimitusjohtaja
p. 040 555 8458