Selvitys: Kunnat tehneet isoja panostuksia lasten ja nuorten hyvinvointiin

Kunnat ovat lisänneet viime vuosikymmenen aikana merkittävästi voimavaroja lasten ja nuorten hyvinvointiin, selviää Kuntaliiton selvityksestä. Uusia työntekijöitä on palkattu 13 000 ja palvelut ovat monipuolistuneet. Valtaosa nuorista voi edelleen hyvin: noin 85 prosenttia kertoo olevansa tyytyväisiä elämäänsä.

Samaan aikaan osa nuorista tarvitsee entistä enemmän tukea. Kunnat ovat tehneet vaikuttavia ratkaisuja, ja ilman näitä panostuksia nuorten hyvinvointi olisi selvästi heikommalla tasolla. Jotta tulevaisuudessa voitaisiin vastata kasvaviin haasteisiin, voimavarat on kohdistettava oikein ja kunnille on jätettävä riittävästi tilaa kehittää toimintaansa.

"On paikallaan kysyä, teemmekö oikeita asioita ja kohdistammeko voimavarat sinne, missä niistä on eniten hyötyä. Palvelutarpeisiin ei voida vastata loputtomasti lisäämällä uusia tehtäviä entisten päälle. Siksi kuntien kehittämistilaa ei tulisi kaventaa, vaan sitä olisi syytä laajentaa", kokoaa varatoimitusjohtaja Susanna Huovinen.

Massiivisia panostuksia lasten ja nuorten arkeen

Kunnat ovat panostaneet merkittävästi lasten ja nuorten hyvinvointiin viime vuosikymmenen aikana. Vuosina 2010–2023 perusopetukseen, lukioihin ja nuorisotyöhön palkattiin noin 13 000 uutta työntekijää ja perusopetuksen nettokustannukset kasvoivat 1,9 miljardilla eurolla. Perusopetuksen oppilas–opettaja -suhde on parantunut 16 oppilaasta 15:een.

Opettajien lisäksi myös muuta henkilöstöä on palkattu lisää: 94 prosenttia kunnista tarjoaa koulunuorisotyötä, ja kouluissa työskentelee entistä enemmän hyvinvointia tukevia aikuisia. Koulu kokoaa yhteen laajan joukon opettajia, kuraattoreita, ohjaajia ja muita oppimista ja hyvinvointia tukevia ammattilaisia. Kouluikäisten palvelut ovat monipuolistuneet myös lainsäädännön muutosten myötä.

”Kunnat ovat tehneet vaikuttavia ratkaisuja lasten ja nuorten hyväksi. Ilman näitä panostuksia nuorten hyvinvointi olisi selvästi heikommalla tasolla,” toteaa hyvinvointiasioiden johtaja Maria Salenius Kuntaliitosta.

Selvityksessä on koottu laajasti tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehityksestä ja kuntien toimista vuosina 2010–2024. Aineistona on hyödynnetty muun muassa Kouluterveyskyselyjen tuloksia, TEA-viisaria, taloudellisia tunnuslukuja sekä henkilöstömäärien kehitystä.

Hyvinvointi polarisoituu entisestään

Valtaosa nuorista voi edelleen hyvin: noin 85 prosenttia kertoo olevansa tyytyväisiä elämäänsä (v. 2023). Osalla lapsista ja nuorista on kuitenkin kasvanut tuen tarve. Esimerkiksi mielenterveyden haasteet, yksinäisyys ja turvattomuuden kokemukset ovat lisääntyneet tarkastelujaksolla v. 2010-2024. Oppimistulokset ovat laskeneet, vaikka resursseja on kasvatettu.

”Koulussa lapset ja nuoret kohdataan joka päivä ja lisäksi kunnan vapaa-ajan palveluilla on iso rooli nuorten elämässä. Kouluikäisten kanssa toimii laaja joukko aikuisia ja lainsäädäntö on tuonut arkeen uusia palveluita. On silti paikallaan kysyä, teemmekö oikeita asioita ja kohdistammeko voimavarat sinne, missä niistä on eniten hyötyä,” pohtii koulutusasioiden johtaja Irmeli Myllymäki.

Haasteet vaativat uudenlaisia ratkaisuja

Lasten ja nuorten arkeen vaikuttavat monet ilmiöt, joita kunnat eivät yksin voi hallita: mielenterveyden haasteet, yksinäisyys, liikkumattomuus, digitalisaatio, perheisiin ja järjestöihin kohdistuneet leikkaukset sekä globaali epävakaus. Nämä haasteet ovat luonteeltaan ”saippuamaisia” – ne liukuvat helposti otteesta.

”Kun resursseja on vaikea lisätä, meidän on pohdittava, miten monien muutosten keskellä turvataan kuntien toimintaedellytykset ja niiden kyky luoda lapsille ja nuorille kestävä pohja hyvälle elämälle. Erityisesti pitäisi ratkaista, miten autamme niitä lapsia ja nuoria, jotka eniten tukea tarvitsevat. Yhtään lasta ja nuorta ei saa hukata,” korostaa varatoimitusjohtaja Susanna Huovinen.

Lasten määrä vähenee, mutta kustannukset eivät pienene samassa suhteessa

Selvitysjakson aikana syntyvyyden lasku ei vielä näkynyt oppivelvollisuusikäisten kokonaismäärässä. Vuoteen 2030 mennessä perusopetusikäisiä on kuitenkin arviolta 80 000 vähemmän. Samalla kustannukset kasvavat ja palvelutarpeet moninaistuvat. Tämä asettaa kunnille entistä kovempia vaatimuksia.

Kuntien tekemä työ on jo osoittanut, että hyvinvointia voidaan rakentaa määrätietoisesti. Seuraavaksi on ratkaistava, miten luodaan rakenteita, jotka auttavat erityisesti niitä lapsia ja nuoria, jotka tarvitsevat eniten tukea.

Yhteistyö on avain

Kuntien palveluilla rakennetaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin perusta, mutta ongelmien ratkaiseminen edellyttää koko yhteiskunnan panosta. Perhe, ystävät ja vapaa-aika ovat tärkeitä, ja lasten ja perheiden palveluissa kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyö on välttämätöntä. Myös järjestöillä on keskeinen rooli.

Palvelutarpeisiin ei voida vastata loputtomasti lisäämällä uusia tehtäviä entisten päälle. On pystyttävä myös tarkastelemaan, mitä voidaan tehdä toisin. Tämän vuoksi kuntien kehittämistilaa ei tulisi kaventaa, vaan sitä olisi syytä laajentaa. Tulevaisuudessa on tärkeää hakea ratkaisuja yhteistyöstä muiden kuntien kanssa sekä jakaa hyviä käytäntöjä ja osaamista sekä hyödyntää jo kerättyä hyvinvointitietoa toiminnan kehittämisessä.

Keskeinen havainto selvityksen pohjalta on, että vanha tapa toimia siiloissa ei enää riitä. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin kysymykset edellyttävät uudenlaista yhteistä tekemistä ja sallivampaa lainsäädäntöä, joka tukee pitkäjänteistä kehittämistä.

Lisätietoa

 
Tutustu raporttiin: Kuntapalveluiden vaikuttavuus? Oppivelvollisuusikäisten hyvinvoinnin ja kuntien panostusten tarkastelua | Kuntaliitto.fi