Nousevatko kuntaverot vuonna 2027 kuten Talousbarometri ennakoi? 

Kuntien on päätettävä ja ilmoitettava vuoden 2027 veroprosenttinsa Verohallinnolle aivan pian, marraskuun 17. päivä mennessä. Kuntaliitolla on kutkuttava tilanneseuranta jälleen päällä.  

Kuntatalouden näkymä vuoteen 2027 on ollut synkkä jo pidemmän aikaa. Kuluvan vuoden kesäkuun lopussa kuntatalouden tila kyykähtikin huolestuttavasti. Kunnat pystyvät kuitenkin vaikuttamaan taloutensa tilaan monin keinoin. Ne voivat vähentää esimerkiksi sijaisten palkkaamista tai käynnistää pidemmällä aikavälillä vaikuttavia talouden sopeutusohjelmia. Kunnat voivat myös myydä omaisuuttaan tai lykätä investointisuunnitelmiaan tuleville vuosille. Yksi nopea tapa vaikuttaa talouden tilaan on muuttaa kunnan veroprosentteja. 

Kuluvana vuonna tuloverotustaan nosti 38 kuntaa ja laski 5 kuntaa. Asukasluvultaan suurin korottajakunta oli Lahti. Tuloveroprosenttiaan vuonna 2026 korottaneissa kunnissa asuu noin 560 000 suomalaista, mikä on selvästi pienempi määrä kuin tavallisesti. Myös kiinteistöverojen korotukset olivat viime vuonna maltillisia.  

Tuloilla painotettu keskimääräinen kunnallisveroprosentti on noussut Suomessa viimeisen 10 vuoden sisällä hyvin hitaasti. Toisaalta kiristykset ovat kasaantuneet usein samoihin kuntiin ja kaupunkeihin. Esimerkiksi sote-uudistuksen jälkeen peräti 32 kuntaa on korottanut tuloveroprosenttiaan yli prosenttiyksiköllä. Veroja nostaneet kunnat ovat olleet tyypillisesti pieniä tai keskisuuria kuntia. Viime vuosina tuntuvia sopeutustoimia tehneiden kuntien joukkoon on liittynyt myös osa suurista kaupungeista. Edes suurten kaupunkien taloudelliset puskurit alijäämien kattamiseen eivät ole rajattomat. 

Kuntatalousohjelman syksyn kehitysarvion mukaan kuntatalous velkaantuu vuoden 2027 aikana yli miljardilla eurolla. Kuntakohtaisesti tarkasteltuna asukaskohtainen lainamäärä kasvaa eniten 20 000–40 000 asukkaan kunnissa ja kaupungeissa. Jos kuntatalousohjelmasta ottaa tarkastelun kohteeksi laskennallisen veroprosentin korotuspaineen vuonna 2027 niin suurin paine kohdistuukin 100 000–300 000 asukkaan ja 2001–5000 asukkaan kuntakokoryhmiin. Yhteensä laskennallista korotuspainetta on 219 kunnassa. 

Kuntaliiton syksyn Talousbarometri selvitti kuntien talousjohtajilta arvioita kuntien sopeutustoimien tarpeesta ja todellisesta veronkorotuspaineesta vuonna 2027. Talousjohtajista valtaosa, noin 80 prosenttia, näki kunnassaan tarvetta kohtalaisille tai huomattaville sopeutustoimille. Tästä joukosta vain puolet eli noin 40 prosenttia vastaajista tunnisti kunnassaan aitoa veronkorotuspainetta. Veronkorotuspaineet jakaantuivat kuntakentän sisällä selvästi.  

Kuntaliiton Talousbarometrin mukaan suurimpaan, yli 100 000 asukkaan kuntakokoryhmään kohdistui aiempaa enemmän huomattavaa, yli 0,5 prosenttiyksikön veronkorotuspainetta. Suuria veronkorotuspaineita näkyi myös 20 000–100 000 asukkaan kuntakokoryhmässä, jossa vain reilu kolmannes vastaajista arvioi kuntansa veronkorotuspaineen nollaan. Asukasmääriltään pienimmässä eli alle 5 000 asukkaan kuntakokoluokassa vastaukset hajaantuivat. Osalla pienimmistä kunnista oli veroprosentin laskuvaraa sekä osalla lievää tai huomattavaa veroprosentin korotuspainetta.  

Yksi johtopäätös kuntien ensi vuoden veronkorotuspaineista onkin se, että veronkorotuspaineet tulevat jäämään maltillisemmiksi kuin mitä kuntatalousohjelmassa tai Kuntaliiton Talousbarometrissä ennakoidaan. Kuntatalousohjelman arviot perustuvat painelaskelmaan, joka ei ota huomioon kuntien kaikkia omia sopeutustoimia. Kuntaliiton Talousbarometri taas kysyy arviota kunnan todellisesta veronkorotustarpeesta, mutta todellisuudessa veronkorotusmahdollisuudet voivat olla poliittisista syistä hyvin rajalliset.  

Toinen johtopäätös veroprosentin korotuspaineista on myös jo nyt nähtävissä. Lirissä ei ole totuttuun tapaan pelkästään pienet ja asukasmäärältään supistuvat kunnat. Talousvaikeudet koskettavat nyt erityisesti suuria ja keskisuuria kaupunkeja. Tämä näkyy paitsi Kuntatalousohjelman kehitysarviossa niin myös Kuntaliiton Talousbarometrin vastauksissa. Toisaalta joukko asukasmäärältään pieniä kuntia elää juuri nyt murrosvaihetta, jossa vihreä siirtymä tai datakeskukset lisäävät vaikeiden vuosien jälkeen kunnan taloudellista liikkumavaraa ja antavat mahdollisuuden jopa veroprosentin alentamiseen.