Puolet kunnista ongelmissa tyhjien sote-kiinteistöjen vuoksi

Tyhjilleen jäävät sote-kiinteistöt aiheuttavat taloudellisia haasteita 48 prosentille kunnista, Kuntaliiton selvitys kertoo. Viidennes vastaajista ilmoitti, että tyhjät kiinteistöt aiheuttavat merkittäviä taloudellisia haasteita.

Kuntaliitto teki Manner-Suomen kuntiin kyselyn kuntien omistamien sote-kiinteistöjen tilanteesta. Vastauksia saatiin 157 kunnasta.

Sote-uudistuksessa kunnat jäivät sote-kiinteistöjensä omistajiksi. Hyvinvointialueet velvoitettiin jäämään vuokralaisiksi kiinteistöihin kolmen vuoden ajaksi. Määräaika päättyi vuoden 2025 loppuun. Jos hyvinvointialue on jatkanut toimintaansa kunnan kiinteistössä vuonna 2026, on pitänyt laatia uusi vuokrasopimus.

– Vuokraneuvotteluissa hyvinvointialueet jyräsivät kuntien ehdotukset kohtuullisesta vuokratasosta. Pienet kunnat ja osa suuremmistakin oli pulassa neuvotteluissa. Niillä ei ollut pieninä toimijoina neuvotteluvoimaa hyvinvointialueisiin päin, kertoo kuntien toimitilojen kehittämispäällikkö Mikko Simpanen.

– Neljäsosa kunnista suostui pakon sanelemana poikkeuksellisen mataliin vuokriin lähipalveluiden säilyttämiseksi. Uudet vuokrat eivät riitä kerryttämään puskuria kiinteistöjen tuleviin korjauksiin, Simpanen jatkaa.

Samalla runsas neljännes kyselyyn vastanneiden kuntien sote-kiinteistöistä on jäänyt vuoden 2026 alusta joko tyhjilleen tai vajaakäytölle. Vuonna 2025 näillä kunnilla oli hyvinvointialueille vuokrattuna 1480 kiinteistöä. Vuoden 2026 alusta vuokrattuna on 1335 kiinteistöä. Näistä 244 kiinteistössä hyvinvointialue vuokraa aiempaa pienempää tilaa.

Kahdessa kolmesta kunnasta ei ole enää kiinteistömarkkinaa

Jos hyvinvointialue jatkaa vuokrasuhdetta, kunnan tulee kuntalain mukaan arvioida, tuleeko kiinteistö yhtiöittää. Lain mukaan kunta arvioi oman toimintansa vaikutukset markkinoihin. Kiinteistötoiminta täytyy yhtiöittää, mikäli kiinteistöillä on markkina.

Yhtiöittämisellä varmistetaan, että kunnan kiinteistöjen vuokrataso on markkinahintainen ja että kunta toimii kiinteistömarkkinoilla kuten muutkin toimijat.

69 prosenttia vastaajista ilmoitti, että heidän kunnassaan sote-kiinteistöjä ei ole yhtiöitetty. Alle 5000 asukkaan kunnista 83 prosenttia ei ole yhtiöittänyt kiinteistöjä.

– Nämä kunnat ovat arvioineet, ettei niiden alueella ikävä kyllä ole enää kiinteistömarkkinaa. Juuri kukaan ei enää rakenna tai investoi rakennuksiin. Rakennuksille ei ole käyttöä, eikä sijoittaja saa niistä tuottoa. Tämä kertoo lohdutonta sanomaa kuntiemme autioitumisesta ja meneillään olevan väestönmurroksen seurauksista, Mikko Simpanen selittää.