Normitutka: rahat leikattiin, mutta merkittävimmät norminpurut odottavat yhä toteutumistaan

Kuntaliiton päivitetty Normitutka osoittaa, että kuntien normien purkaminen etenee edelleen hitaasti. Hallituskauden alusta lokakuuhun 2026 mennessä kunnille on säädetty 48 uutta tehtävää tai velvoitetta, kun samalla 31 velvoitetta on kevennetty tai poistettu.

Kuntien näkökulmasta ongelma ei ole pelkästään normien lukumäärissä. Valtionosuuksia on jo leikattu norminpurun perusteella 23 miljoonalla eurolla, vaikka merkittävät sääntelyn kevennykset ovat edelleen toteutumatta.

– Kunnille luvattiin enemmän vapautta järjestää palveluita ja vähemmän hallinnollista taakkaa. Toistaiseksi kuntien arjessa näkyvät kuitenkin enemmän uudet velvoitteet kuin aidot mahdollisuudet tehdä asioita nykyistä joustavammin. Lupaus siitä, että kuntien erilaisuus otetaan lainsäädännössä huomioon, ei ole edennyt ollenkaan, Kuntaliiton kuntapolitiikan ja -johtamisen johtaja Sini Sallinen tiivistää.

Uusia velvoitteita erityisesti vesihuoltoon ja hankintoihin

Vuoden 2026 aikana Normitutkan listalle on tullut useita uusia kuntien tehtäviä erityisesti vesihuoltolain uudistuksen seurauksena. Kunnille on säädetty uusia velvollisuuksia muun muassa vesihuollon suunnitteluun, omistajaohjaukseen ja toiminnan seurantaan.

Lisäksi uusia velvoitteita on syntynyt muun muassa rakentamisen, tiedonhallinnan ja viranomaisvalvonnan tehtävissä. Vaikka yksittäiset muutokset voivat olla rajattuja, kokonaisuutena ne lisäävät kuntien hoidettavia tehtäviä ja hallinnollista työtä.

Myös hankintalain muutokset näkyvät uusina velvoitteina, kuten suurten hankintojen markkinakartoituksina ja sidosyksikkösääntelyn kiristymisenä. Kuntaliitto on kritisoinut erityisesti 10 prosentin omistusrajaa sillä perusteella, että se voi hajottaa kuntien yhteisiä palvelurakenteita, lisätä kustannuksia ja heikentää kuntien mahdollisuuksia järjestää palveluja tarkoituksenmukaisella tavalla.

Kevennysten vaikutukset jäävät pieniksi

Kuluneen vuoden aikana on tehty myös sääntelyä keventäviä muutoksia. Työttömän työnhakijan alkuhaastattelun määräaikaa pidennettiin viidestä päivästä kymmeneen päivään, mikä tuo kunnille lisää joustoa työvoimapalvelujen järjestämiseen.

Myös vesihuoltolain lausuntomenettelyjä on kevennetty ja vaalilain sääntelyä yksinkertaistettu samanaikaisesti järjestettävissä vaaleissa.

– Tällaiset muutokset ovat tervetulleita, mutta niiden vaikutukset jäävät selvästi pienemmiksi kuin niiden norminpurkujen, joihin hallitusohjelmassa alun perin kohdistui suuria odotuksia, Sallinen toteaa.

Säästöt otettiin jo, tulokset odottavat

Kuntaliitto pitää tärkeänä, että norminpurun onnistumista arvioidaan toteutuneiden vaikutusten eikä pelkästään hyväksyttyjen lakimuutosten määrän perusteella. Normien purkamisen tavoitteena oli lisätä kuntien liikkumavaraa, vähentää hallinnollista työtä ja auttaa kuntia selviytymään kiristyvästä taloustilanteesta.

– Normitutkan tämänhetkinen viesti on selvä: kuntien rahoituksesta on jo vähennetty norminpurun oletettuja hyötyjä vastaava osuus, mutta kunnissa odotetaan edelleen niitä uudistuksia, joista säästöjen ja joustavuuden piti syntyä, Sallinen sanoo.