Rakennetun ympäristön tiedon yhteentoimivuus etenee yhteiskehittämisellä

Käynnistimme Kuntaliitossa vuosina 2021–2022 seitsemän rakennetun ympäristön digikehityshanketta kuntien laajoina yhteiskehittämishankkeina. Hankkeet toteutettiin valtiovarainministeriön digikannustinavustuksen turvin. Yhteistyötä kuntien välillä oli toki tehty aiemminkin, mutta näin laajoja, jopa 24 kunnan yhteisiä ja tavoitteiltaan yhtenäisiä, yhteiskehittämisenä toteutettavia digihankkeita ei ollut aiemmin toteutettu. 

Hankkeissa huomattiin hyvin pian, että valtiovarainministeriön myöntämän avustuksen ja yhteiskehittämisen voima oli huomattava. 16 kunnan yhteinen Kaatio-hanke innosti kuntien kaavoittajat laajoin joukoin digikehittämiseen. 23 kunnan yhteisestä rakennusvalvontojen Rava3Pro-hankkeesta tuli menestys kansainvälisestikin. Kahdeksan kunnan yhteinen Indiko-hanke teki valtakunnallisesti merkittävää työtä tiedon turvallisuuden eteen.  

Tavoitteena useissa yhteishankkeissa oli kuntien prosessien yhtenäistäminen ja rakennetun ympäristön tiedon yhteentoimivuuden edistäminen. Tämä toteutettiin istuttamalla yhteiset tietorakenteet kuntien eri ohjelmistoihin hankkeiden aikana. Periaate, jossa toteutukset kehitetään pysyväksi osaksi kuntien ohjelmistoja, takaa sen, että kunnan prosessit tuottavat jatkossakin yhdenmukaista tietoa. Se auttaa myös jalkauttamaan tehdyn kehitystyön muihinkin kuntiin. 

Uusi alueidenkäyttölaki, rakentamislaki ja RYTJ-laki muuttavat kuntien rakennetun ympäristön tiedonhallintaa merkittävästi. Esimerkiksi kaavaa tuotetaan jatkossa kaikille yhteisen kansallisen tietomallin mukaisesti. 

Koska kuntien järjestelmiin tarvittavat muutokset aiheutuvat uudesta lainsäädännöstä, ympäristöministeriö jakaa kunnille ja maakuntien liitoille niin kutsutun rahoitusperiaatteen mukaisesti yhteensä 14 miljoonaa euroa uusien lakien aiheuttamien digivelvoitteiden toimeenpanoon vuosina 2023–2026. Rahoitusperiaatteella tarkoitetaan kunnallisen itsehallinnon perustuslain suojaan perustuvaa valtion velvollisuutta huolehtia kuntien tosiasiallisista taloudellisista edellytyksistä suoriutua tehtävistä, jotka niille lailla määritellään.  

Yhteiset tietomääritykset toimivat ohjeena toteutuksille, ja taloudellinen tuki mahdollistaa edelleen laajan yhteiskehittämisen. Kaava- ja rakennustietojen yhtenäinen toteuttaminen kestääkin vielä ainakin 1.1.2029 saakka. Jo nyt voidaan huomata, että tuki ja sen mahdollistama yhteiskehittäminen ovat tehokas vipuvarsi rakennetun ympäristön tiedon yhteentoimivuuden valtakunnalliseen toteuttamiseen. 

Olemme kiitollisia lain toimeenpanoon saadusta avustuksesta ja laajan yhteiskehittämisen jatkumisesta. Kunnissa on toivottu yhteiskehittämisen jatkuvan myös parhaillaan käsittelyssä olevan yhdyskuntarakentamislain digivelvoitteiden osalta, jotta myös infratietoja saataisiin valtakunnallisesti yhteentoimiviksi.  

Myös liikenne- ja viestintäministeriön tavoitteena ja EU:sta tulevan liikkumisen data-avaruustyön velvoitteena on tiedon yhteentoimivuuden valtakunnallinen toteuttaminen. Tämän valtakunnallisen hankkeen tavoitteena on kerätä liikenteenohjaustiedot valtakunnallisesti yhteen palveluun. Koska suuri osa katu- ja liikenteenohjaustiedoista syntyy nimenomaan kuntien tehtävissä, näiden tietojen yhteentoimivaan tuottamiseen liittyvät kyvykkyydet tulee kehittää nimenomaan kuntien järjestelmiin. 

Liikennemerkkejä pystytetään ja vaihdetaan päivittäin, joten vain pitkäkestoiset laadukkaasti toimivat digitaaliset prosessit takaavat näiden tietojen jatkuvan ajan tasalla pysymisen.  Valtakunnallisen tavoitteen saavuttaminen vaatii tässäkin tapauksessa pitkäjänteistä ja aktiivista yhteiskehittämistyötä, mikä ei synny ilman panostuksia. 

Edellä mainittujen valtakunnallisten laki- ja digihankkeiden lisäksi liikenne- ja viestintäministeriö sekä Traficom valmistelevat samaan aikaan niin sanotun gigabittiasetuksen toimeenpanoa. Tarkoituksena on, että verkkoinfrastruktuurin rakentamista varten tarvittavia lupia voisi jo ensi vuonna hakea keskitetystä tietopisteestä. Koska luvat käsitellään eri viranomaisten järjestelmissä, on selvää, että tiedon yhteentoimivuuden toteutus joudutaan toteuttamaan tässäkin hankkeessa useisiin eri järjestelmiin.  

Useat, eri ministeriöiden samanaikaiset valtakunnalliset hankkeet kuormittavat kunnissa samoja kehitysresursseja. Myös ohjelmistoyritysten resurssit ovat Suomessa rajalliset. Taloudellisen tuen ja yhteiskehittämisen lisäksi olisi tärkeää, että valtakunnallisten hankkeiden toteutusaikataulut olisivat kokonaisuutena suunniteltu niin, että hankkeiden laadukas toteutus olisi ylipäänsä mahdollista.