Uudet yritykset elinvoiman ja kasvun lähteenä kunnissa

Kuntien rooli elinvoiman edistäjänä on vahvistunut entisestään työllisyys- ja elinkeinopalvelujen järjestämisvastuun myötä. Yritystoiminta on keskeinen elinvoiman lähde. Painopiste on siirtynyt kohti yritystoiminnan edistämistä, työvoiman saatavuuden turvaamista ja kunnan vetovoimatekijöiden vahvistamista. Samalla on myös lisääntynyt tarve hahmottaa yritysten ja työpaikkojen määrässä ja rakenteessa tapahtuneita muutoksia niin kunta- kuin maakuntatasolla. Erityisen kiinnostavia ovat alat, joissa on nähtävissä kasvun potentiaalia. Kuntaliiton teettämä selvitys alueellisesta yritysperustannasta ja työpaikkakehityksestä tietoalojen, vihreän siirtymän alojen ja muiden kasvualojen kehityksestä piirtää mielenkiintoisen, joskin alueellisesti eriytyvän kuvan kehityksestä Suomessa vuosina 2015–2023 

Tietoalat ovat olleet kaupungistuvan Suomen kasvun keihäänkärki 

Yli kolmannes maan työpaikkakasvusta vuosina 2015–2023 on syntynyt ohjelmistokehityksessä, asiantuntijapalveluissa ja liike-elämän konsultoinnissa. Samalla tietoaloille kokonaisuudessaan syntyi yli 76 000 uutta yritystä. Mittavaa uuden yritystoiminnan syntyä ja sen myötä tapahtuvaa yrityskannan uusiutumista voidaan pitää erityisen myönteisenä seikkana tuottavuuskehityksen näkökulmasta.  

Tietoala on kasvanut kaikkein nopeimmin siellä, missä se on jo entuudestaan vahva eli suurimmilla kaupunkiseuduilla, erityisesti Helsingissä, Tampereella ja Oulussa. Kansainvälisen tutkimuskirjallisuuden perusteella tätä kehitystä ei voi pitää yllättävänä. Ala on vahvasti suurkaupunkihakuinen eikä kommunikaatioteknologian kehitys, ja etätyön yleistyminenkään ole kuvaa merkittävästi muuttanut. Merkittävä havainto on se, että kasvun keskittymisen ohella tietoalan työpaikkojen määrä maaseutukunnissa ja seutukaupungeissa on jopa vähentynyt.  

Vihreä siirtymä on seutukaupunkien uusi mahdollisuus 

Vihreä siirtymä on maantieteellisesti laajemman kasvun ja kasvupotentiaalin toimialakokonaisuus. Kuntaliiton selvityksessä toimialojen rajaus on varsin tiukka. Aiempien selvitysten perusteella on syytä olettaa, että vihreän siirtymän vaikutus työmarkkinoille tulee pitkälti näkymään olemassa olevien työpaikkojen tehtäväkuvien ja osaamisvaatimusten muutosten kautta. Toki myös uusia työpaikkoja syntyy.   

Vaikka vihreä siirtymä vaikuttaa laajasti työpaikkakehitykseen ja työtehtävien sisältöihin koko maassa, vihreän siirtymän alat – energiaratkaisut, sähköteollisuus ja ympäristöteknologia – ovat 2020-luvulla nousseet lupaavaksi kasvusuunnaksi erityisesti maakuntakeskuksissa ja seutukaupungeissa sekä myös joissakin maaseutukunnissa. Vaikka ala on toistaiseksi pieni, sen työpaikkakasvu on suhteellisesti voimakasta ja nimenomaan monipaikkaista. Tämä avaa aidon mahdollisuuden niille kunnille, jotka pystyvät vastaamaan mm. infrastruktuurin ja työvoiman saatavuuden osalta alan tarpeisiin 

Muilla kasvualoilla kehitys mosaiikkimaisempaa  

Muiden kasvualojen joukosta nousevat esiin mm. koneiden ja laitteiden valmistus sekä metallituotteiden valmistus, tukkukauppa, liike-elämän tukipalvelu ja virkistykseen liittyvät palvelut. Tässäkin, osin aika heterogeenisessä, ryhmässä työpaikkakasvu painottuu selvästi suurimpiin kaupunkeihin ja maakuntakeskuksiin, erityisesti teknologisen tukkukaupan ja teollisuuden toimialoilla. Yritysten määrän kasvu on sen sijaan ollut tasaisempaa, ja suhteellisesti nopeinta pienemmissä kunnissa, seutukaupungeissa ja maaseutualueilla, näin erityisesti liike-elämän tukipalveluissa ja palvelualoilla.  

Pääkaupunkiseutu korostuu määrällisessä kasvussa, mutta yritysperustanta on suhteellisesti tarkasteltuna kuitenkin ollut aktiivisempaa muualla maassa. Kasvualojen vahva kasvu esimerkiksi Pohjanmaalla, Keski-Suomessa ja Pirkanmaalla erottaa ne positiivisesti Itä-Suomesta, jossa kehitys on ollut heikompaa. Kehityskuva viittaa siihen, että kasvualat uudistavat elinkeinorakennetta laajasti, mutta kasvun vauhti ja sen toimialapainotukset vaihtelevat alueittain. 

Pinnan alla tapahtuu 

Talouden yleiskuvan harmaudesta huolimatta myönteistä on, että taloutemme perusrakenne uudistuu jatkuvasti uuden yritystoiminnan myötä. Mika Malirannan ajatuksia lainaten, pinnan alla tapahtuu. Tietoalat ovat olleet selkeästi nopeimmin kasvava ja alueellisesti keskittynyt toimialaryhmä, erityisesti suurissa yliopistokaupungeissa. Vihreän siirtymän alat kasvavat vielä maltillisesti, mutta suhteellisen nopeasti ja myös tasaisemmin eri puolilla maata.  

Muut kasvualat uudistavat elinkeinorakennetta erityisesti maakuntakeskuksissa ja pienemmissä kunnissa. Kaikkia toimialaryhmät huomioiden yritysten määrän kasvu jakautuu suhteellisesti tarkastellen alueellisesti tasaisemmin kuin työpaikkakasvu, joka keskittyy suuriin keskuksiin.