Kunnilla ei ole mahdollisuutta paikata järjestöjen jättämää aukkoa

Julkaistu ensikerran Keskisuomalaisen medioissa, mm. Keski-Uusimaassa 10.4.2026.

Kunnissa nähdään päivittäin, mitä tapahtuu, kun turvaverkko pettää. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoituksen leikkaukset näkyvät suoraan ihmisten arjessa, erityisesti niiden, jotka tarvitsevat tukea eniten. Yhteiskunta onkin yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki.

Järjestöt toimivat tärkeinä kumppaneina kunnille. Ne tavoittavat ihmisiä, jotka eivät aina muutoin löydä palvelujen piiriin, ja tarjoavat matalan kynnyksen apua silloin, kun ongelmat ovat vasta syntymässä tai elämäntilanne on vaikea. Järjestöillä on erityisosaamista varhaisen vuorovaikutuksen ja vanhemmuuden tukemisesta päihde- ja mielenterveysongelmiin, lähisuhdeväkivaltaan, vammaisuuteen, sairauksiin, asunnottomuuteen, syrjäytymiseen ja vaikeasti työllistyvien tukemiseen. 

Järjestöjen merkitys korostuu erityisesti lasten, nuorten ja perheiden kohdalla.  Arjen tuki, vertaistoiminta ja turvalliset yhteisöt vahvistavat hyvinvointia ja tulevaisuususkoa. Kun nämä heikkenevät, seuraukset näkyvät pitkälle tulevaisuuteen.

Säästöpaineiden alla järjestöjen rahoituksesta on helppo leikata. Vaikutukset näkyvät viiveellä, mutta sitäkin raskaampina. Kun ennaltaehkäisevä tuki heikkenee, ongelmat kasautuvat ja raskaampien palvelujen tarve kasvaa. Kun toiminta supistuu, paine siirtyy kuntiin ja hyvinvointialueille. Kunnilla ei ole mahdollisuutta korvata järjestöjen työtä tai paikata syntyvää vajetta. 

Kuntien talousnäkymät ovat heikkenemässä ja sopeutustarpeet kasvavat. Kunnat tekevät jo nyt merkittäviä toimia taloutensa tasapainottamiseksi. Tässä tilanteessa niillä ei ole mahdollisuutta kantaa lisää vastuuta ilman vastaavia resursseja. Kustannukset eivät poistu, ne siirtyvät ja kasvavat.

Hyvinvoiva yhteiskunta on talouden perusta. Kun ihmiset voivat hyvin ja kokevat kuuluvansa yhteiskuntaan, syntyy osaamista, työtä ja yritystoimintaa. Jos arjen turvaverkot heikkenevät, vaikutukset ulottuvat myös elinkeinoelämään.

Kun hallitus leikkaa 140 miljoonaa euroa, noin kolmanneksen sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksista, on hyvä muistaa, että vaikutukset kohdistuvat kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleviin - usein samoihin ihmisiin kaksinkertaisesti. Samalla rapautuu kansalaisyhteiskunta, jonka varaan suomalainen hyvinvointi ja luottamus rakentuvat.

Kuntaliiton toimitusjohtajat
Minna Karhunen, toimitusjohtaja
Susanna Huovinen, varatoimitusjohtaja
Timo Reina, varatoimitusjohtaja