”Eräs valmisteltavan uudistuksen riski piilee siinä, ettei ole kunnolla selvitetty, mitä ongelmia ollaan todella korjaamassa. Tähän usein yhdistyy se, että tavoitteita ei ole mietitty kunnolla, eikä myöskään kartoitettu vaihtoehtoja niiden saavuttamiseksi.” Nämä suuriin uudistuspyrkimyksiin

Ensi viikon budjettiriiheen kohdistuu myös kuntien ja kuntatalouden kannalta monia odotuksia. Niitä yhdistää vaatimus vakaudesta. Kevään kehysriihen jäljiltä kuntien valtionosuusrahoitukseen on kohdistumassa jälleen tuntuvia leikkauksia suhteessa kustannuskehitykseen ja laajeneviin tehtäviin. Tämä

Kuntaliitto ja Suomen Yrittäjät julkaisivat vuosi sitten keväällä maailmanlaajuisen koronakriisin myötä yhteiset suosituksensa kuntien ja yrittäjien yhteistyön tiivistämiseksi koronapandemian selättämiseksi. Suositukset sisälsivät toimenpide-ehdotuksia yritysten tukemiseen pandemiasta

Koronapademia muutti aikatauluja niin, että huomenna alkava hallituksen kehys- ja puoliväliriihi ehditään pitää ennen kuin yhtään ääntä kevään kuntavaaleissa on annettu. Tämä nostaa entistäkin läpinäkyvämmin esille myös Marinin hallituksen kuntapolitiikan uskottavuuden ja kunnille jo

Maakuntavero kuuluu sarjaan asioita, joista on paljon mielipiteitä ja jotka aiheuttavat suuriakin tunteita, mutta joista on verraten vähän järjenkäytön edellyttämää tutkittua tietoa tai kokemuksia. Esimerkiksi kysymykset mahdollisen maakuntaveron veropohjasta, suuruudesta, tasauksesta tai ylipäänsä

Alkaneena vuonna 2021 tehtävillä linjauksilla ja vireillä olevien uudistusten ”kohtaloilla” on poikkeuksellisen suuri merkitys kuntien ja kaupunkien tulevaisuuteen koko vuosikymmenenkin mittakaavassa. Katsotaanpa muutamaa esimerkkiä. Maaliskuun alussa kuntien työllisyysvastuu laajenee merkittävästi

Tänään julkistettu, kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä, bestseller eli kuntatalousohjelma kokoaa jälleen yhteen arviot kuntatalouden tilasta, valtion toimenpiteiden vaikutuksista sekä kehitysarviosta. Vaikka kuntatalouden kehitys näyttää koronakriisin keskellä tänä ja myös ensi vuonna selvästi pelättyä

Björn Wahlroos arvioi äskettäin (HS 10.5.) värikkääseen tyyliinsä koronaelvytyksen keinovalikoimaa väittämällä, että ”jos meillä olisi fantastisia julkisia projekteja, ne olisi jo toteutettu”. Hänen mukaansa emme tarvitse eikä meillä ole varaa entistä suurempiin julkisiin investointeihin, vaan

Viime vaalikausina laaditut maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimukset ovat osoittautuneet oivalliseksi kaupunkipolitiikan ja laajemminkin aluekehityksen innovaatioksi. Ilman lainsäädännön pakkoa - tai ehkä juuri siksi - kuntien ja valtion yhteisvoimin on onnistuttu edistämään

Uusi vuosikymmen alkaa kuntien näkökulmasta pitkälti samoissa merkeissä mihin edellinen päättyi. Talous ja sote ovat myös 2020-luvun toisiinsa kietoutuvia kohtalonkysymyksiä. Ensin mainitussa eletään erittäin vaikeaa vaihetta. Jälkimmäinen taas on jälleen kerran kesken. Molemmissa katse kääntyy sekä