Björn Wahlroos arvioi äskettäin (HS 10.5.) värikkääseen tyyliinsä koronaelvytyksen keinovalikoimaa väittämällä, että ”jos meillä olisi fantastisia julkisia projekteja, ne olisi jo toteutettu”. Hänen mukaansa emme tarvitse eikä meillä ole varaa entistä suurempiin julkisiin investointeihin, vaan

Viime vaalikausina laaditut maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimukset ovat osoittautuneet oivalliseksi kaupunkipolitiikan ja laajemminkin aluekehityksen innovaatioksi. Ilman lainsäädännön pakkoa - tai ehkä juuri siksi - kuntien ja valtion yhteisvoimin on onnistuttu edistämään

Uusi vuosikymmen alkaa kuntien näkökulmasta pitkälti samoissa merkeissä mihin edellinen päättyi. Talous ja sote ovat myös 2020-luvun toisiinsa kietoutuvia kohtalonkysymyksiä. Ensin mainitussa eletään erittäin vaikeaa vaihetta. Jälkimmäinen taas on jälleen kerran kesken. Molemmissa katse kääntyy sekä

Tänään päivänvalon näkivät valtion ensi vuoden talousarvioesitys sekä esitykset koko hallituskautta koskevaksi julkisen talouden suunnitelmaksi ja siihen liittyväksi kuntatalousohjelmaksi. Kuntatalousohjelmaan sisältyy jälleen kuntatalouden kehitysarvio vuoteen 2023 saakka. Se on todella karua

Kokemus osoittaa, että kulloisenkin hallituksen kuntapolitiikan linjaukset ja tyylilaji paljastuvat yleensä heti alkumetreillä, ja kovin harvoin ne siitä enää muuttuvat. Työnsä nyt käytännössä aloittava Rinteen hallitus tuskin tekee tässä suhteessa poikkeusta. Kuntien kannalta syksyllä laadittava

Eräs kaatuneen sote- ja maakuntauudistuksen myönteinen sivutuote oli se, että alueiden kehittämisen avaintoimijoiden - erityisesti kuntaperusteisten maakunnan liittojen ja monialaisten ELY-keskusten - välille syntyi tiivis vuorovaikutus. Opittiin etsimään yhdessä keinoja, joilla alueiden elinvoimaa

Kuntataloudesta ei eduskuntavaalien alla juuri puhuttu. Se onkin monimutkaisine valtionosuusjärjestelmineen turuilla ja toreilla vaikeasti avautuva, abstrakti aihe. Mutta sitäkin enemmän vaalikeskusteluissa luvattiin palveluiden parannuksia, kuten oppivelvollisuuden pidentämistä, kaksivuotista

26.9.2018 Työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtaja Marjo-Riitta Pihlmanin kirjoitus (HS 22.9.) kuvaa hyvin sitä nurinkurista tilannetta, missä työllisyyskokeilujen jatkon osalta ollaan. Voisi olettaa, että työttömyyden torjunnasta etulinjan vastuussa oleva ministeriö pyrkisi ministerinsä johdolla

Valtiovarainministeriön sisäinen budjettiriihi käynnistää jälleen valtion vuoden 2019 talousarviovalmistelun loppusuoran. Kuntatalouden kannalta keskeistä on varmistaa kuntien edellytykset suoriutua palveluvelvoitteistaan ja investoinneistaan sekä vauhdittaa hyvää työllisyyskehitystä. Kuntatalouden

Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa on jälleen syntynyt uusi tilanne. Ennallaan on kuitenkin se, että harva kiistää uudistuksen tarvetta. Toisaalta juuri kukaan ei taida olla nyt pöydällä olevaan malliin täysin tyytyväinen. Lisäksi suhtautumistavoissa on myös alueellisia eroja. Kuntaliitto on