Minna Karhunen on Kuntaliiton toimitusjohtaja.

Kirjoittaja

Eurooppa-päivää vietetään vuosittain 9.5. Juhlapäivän alkuperä juontaa Ranskan ulkoministeri Schumanin julistukseen 9.5.1950, jolloin luotiin pohja eurooppalaiselle yhteistyölle. Taustalla oli raskas toinen maailmansota, ja eurooppalaisella yhteistyöllä haluttiin vahvistaa rauhaa ja turvallisuutta

Kirjoittaja

Olin maaliskuun alussa pitkästä aikaa työmatkalla. Tapasimme Kuntaliiton EU-asiantuntijoiden delegaatiolla Strasbourgissa suomalaisia Euroopan parlamentin jäseniä ja komissaari Jutta Urpilaisen. Matka toteutettiin osana Kuntaliiton Brysselin toimiston 30-vuotisjuhlavuotta. Vierailun tarkoituksena
Kirjoittaja

Kahden viimeisen vuoden aikana olemme huomanneet, että vaikka elämä voi yllättää, yksi asia pysyy: Kunta huolehtii kuntalaistensa hyvinvoinnista niin arkena kuin poikkeuksellisina aikoina, ja kuntien rooli hyvän elämän turvaajana on vain korostunut kriisien keskellä. Kun kohtaamme haasteita, näemme

Kirjoittaja

Kuntaliitto on edunvalvontaorganisaatio, josta löytyy asiantuntemusta lähes kaikilta elämänaloilta. EU-edunvalvonta on tärkeä osa tekemäämme kuntien edunvalvontatyötä. Aina tilaisuuden tullen haluan muistuttaa, että suurin osa kunnissa päätettävistä asioista juontaa juurensa tavalla tai toisella

Kirjoittaja

Neljä vuotta ei ole pitkä aika kunnan kehityksessä, mutta jo siinä kuntapäättäjä voi nähdä oman työnsä jäljen. Yksin ei kukaan kuitenkaan kuntaansa rakenna. Kuntalaisten palvelu on yhteistyötä, jota tehdään lautakunnassa, hallituksessa, valtuustoryhmässä, valtuustossa, ja myös seudun tai maakunnan

Kirjoittaja

Vuosi 2020 oli Kuntaliitolle monella tapaa sekä poikkeuksellinen että historiallinen. Otimme monia suuria harppauksia niin koronapandemian tuomien muutosten siivittäminä, kuin myös organisaatiouudistuksen myötä. Globaali koronapandemia vaikutti kokonaisvaltaisesti meistä jokaiseen ja on haastanut

Kirjoittaja

Kunnat ovat olleet viime vuodet melkoisessa myllerryksessä, jota korona on vain kiihdyttänyt. Väestön vanheneminen, väheneminen ja kuntatalous esimerkkeinä ovat jo tovin monimutkaistaneet kuntien toimintaa ja johtamista. Talouden sopeuttamistoimenpiteet kuumentavat tunteita politiikan puolella

Kirjoittaja

Korona jättää valtavan jäljen julkiseen talouteen. Valtiosihteeri Martti Hetemäen johtaman exit- ja jälleenrakennustyöryhmän raportin mukaan julkisen velan ja BKT:n suhteen taittaminen edellyttäisi noin 7 miljardin euron julkisen talouden vahvistamista. Pandemian on arvioitu heikentävän

Kirjoittaja

Koronaepidemia on testannut yhteiskunnan rakenteet ennen näkemättömällä tavalla ja jopa tosi tilanteessa. Kriisi on paljastanut yhteiskunnan vahvuudet ja heikkoudet. Samalla se on konkreettisesti osoittanut erilaiset keskinäisriippuvuudet. Selväksi on tullut, että koko kansantalous - kuntatalous