Tiera-ratkaisu palauttaa määräysvallan tarkastelun keskiöön

Viime vuodet sidosyksiköistä on puhuttu omistuksen kautta, ja hankintalain muutos tuli voimaan kesäkuussa. Uusi oikeuskäytäntö kuitenkin palauttaa ajatukset takaisin perusasioihin. 

Korkein hallinto-oikeus (KHO) antoi 29.9.2026 päätöksensä koskien Kuntien Tiera Oy:n sidosyksikköasemaa. KHO katsoi, että kaupunki ei käyttänyt Kuntien Tierassa määräysvaltaa, jonka vuoksi se ei voinut hankkia Tieralta palveluita sidosyksikköhankintana.  

Ratkaisu tiivistyi hallituspaikkaan. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että viimekätinen päätösvalta Tieran strategisiin tavoitteisiin ja tärkeisiin päätöksiin on jäänyt hallitukselle. Kaupungilla ei kuitenkaan ollut hallituspaikkaa tai nimettyä yhteisedustajaa hallituksessa. Alemmassa oikeusasteessa tarkasteltu ohjausryhmien asema ei KHO:n mukaan ollut olennainen yhtiön päätöksenteossa ja määräysvallan toteutumisessa.  

KHO:n ratkaisu päättyy huomioon siitä, että kaupungin määräysvallan puuttuessa ei tuomioistuimen ollut tarpeen arvioida Tieran ulosmyyntiasioita tai ratkaista muiden osakkaiden sidosyksikkösuhdetta Tieraan. Myöskään varsinaisia seuraamuksia ei enää ollut määrättävissä, kun hankintasopimus oli jo tehty.  

Ratkaisiko päätös kuitenkin muutakin kuin yhden kaupungin tilanteen? Suoraan ei, mutta epäsuorasti kyllä. Lainaus päätöksestä: ”Koska Tieraa ei ole pidettävä […] kaupungin sidosyksikkönä […], hankintaan on tullut soveltaa hankintalain säännöksiä.” Toisin sanoen, kun tarkastellussa sopimuksessa ei ollut kyse sidosyksikkösopimuksesta, palvelu olisi pitänyt kilpailuttaa. Jatkossa ostot yhtiöltä ovat suorahankintaa. 

Päätöksen lopputuloksena ei ollut raskaita sakkoja, mutta jatkossa Tieralta tehdyt hankinnat ovat perusteettomia, eli laittomia suorahankintoja myös hyvin monen muun omistajan osalta. Lisäksi, kun todennäköisesti monelta omistajalta puuttuu määräysvalta, näiden ostoeurot kerryttävät joka päivä isommaksi ulosmyynnin pottia.  

KHO painotti tässä tapauksessa hallituspaikan merkitystä määräysvallan osoituksena, sillä yhtiön päätöksenteko oli rakentunut sille. Hallituspaikka voi olla myös usean omistajan yhteinen, kunhan hallituksen jäsen tietää, ketä se edustaa. EU-oikeuskäytännön mukaan myös muu päätöksentekoelin kuin hallitus voi olla ratkaiseva määräysvallan kannalta, mutta KHO:n osalta tämä ei toteutunut Tierassa.  

Tapaus painottaa määräysvallan toteutumista käytännössä. Hankintalain muutoksen vuoksi vuoden 2027 heinäkuusta alkaen jokaisella sidosyksikköosakeyhtiön palveluita käyttävällä tulee määräysvallan lisäksi olla 10 prosentin omistusosuus. Erityisen tärkeä sana tässä yhteydessä on ”lisäksi”, sillä 10 prosenttia ei tarkoita määräysvallan toteutumista. 

Vanha ohje on taas pintautunut: sidosyksikköä omistavan pitää varmistaa paitsi oma myös muiden omistajien määräysvallan toteutuminen. Ilman määräysvaltaa osto ei ole sidosyksikköhankintaa.