Tiedote, 

Peruskoulun on uudistuttava - Kunnat kehittävät yhteistyötä

Suomi on luottanut vuosikymmeniä yhtenäisen perusopetuksen voimaan tasa-arvon takaajana. Kuntaliitto arvioi, että lähivuosina väestökehitys ja aluerakenteen muutokset haastavat toden teolla koulutusjärjestelmän kulmakiven, peruskoulun, laadukasta ylläpitoa.  

Perusopetuksen oppilasmäärät kääntyvät tällä vuosikymmenellä dramaattiseen laskuun. Käytännössä joka vuosi koulun aloittava ikäluokka on edellistä ikäluokkaa pienempi.   

Tilasto: peruskouluikäisten (7–15-vuotiaat) määrä vuosina 2020-2030  

Lapsimäärä vähenee - Kustannuskehitys aiheuttaa haasteita 

Väestönkehityksen ja maahanmuuton vaikutukset eivät jakaudu tasapuolisesti kuntien kesken. Harvaan asutuilla alueilla syntyy yhä vähemmän lapsia ja kasvukunnissa asukaslukua lisää ennen kaikkea maan sisäinen muuttoliike ja maahanmuutto. Lapsimäärän kasvun keskittyminen murto-osaan kuntia ja suurimpia kaupunkeja lisää paineita koulujen karsimiseen muualla. Yhden peruskoulun kuntia on Manner-Suomessa jo 61.  

Myös perusopetuksen kustannuskehitys on ollut nousujohteista. Kyseessä on kokonaiskustannuksiltaan noin 5,2 miljardin euron julkisin varoin rahoitettu koulutuspalvelu, kun se vuonna 2014 oli 4,6 miljardia euroa. Perusopetuksen kustannusten kasvu on tapahtunut samassa ajassa kuin sille merkittävää rahoituspohjaa kuntien peruspalveluiden valtionosuuksia on valtion toimesta leikattu. Yhtälö lisää painetta kunnissa omin varoin panostaa koulutuspalvelun laadukkuuteen ja saavutettavuuteen.

Tilasto: Kuntien perusopetuksen käyttökustannukset (€/oppilas) 2014-2020

Kuntaliitto arvioi, että koulutuspalveluverkkoa koskeva päätöksenteko tulee olemaan haastavaa tällä ja tulevalla valtuustokaudella. Kunnilta edellytetään jatkossa entistä enemmän yhteistyökykyä ja kuntapäättäjiltä muutosajattelua.  

Perusopetuslaki on kasvatus- ja koulutusjärjestelmän uudistusvimmassa jo poikkeus, sillä se on ollut voimassa vuodesta 1998. Perusopetuksen kehittäminen on toteutettu osittaisuudistuksina. Yhteiskunta kehittyy ja muuttuu eikä perusopetus voi jäädä tästä paitsioon. Lasten ja nuorten sekä perheiden lähtökohdat ovat yhtä monimuotoisempia. Kuntien mukaan oppilaiden tarpeisiin vastaaminen koulussa edellyttää resurssien lisäksi monipuolisuutta ja joustoa opetusjärjestelyissä. Tarvitaan kokonaisvaltaisempaa tarkastelua lainsäädännön toimivuudesta.   

Kunnat kehittävät perusopetuksen verkostojaan 

Pilottikunnat kartalla

Kuntaliiton tänä vuonna käynnistyvässä verkostoperuskoulu-hankkeessa 10 pilottialuetta ja 39 kuntaa eri puolella Suomea hakevat uudenlaisia tapoja ratkaista perusopetuksen järjestämisen haasteita. Peruskouluikäisten oppilaiden tarpeiden tunnistaminen on yhteistyön suunnittelun lähtökohta.

Verkostoperuskoulu-piloteissa kehitetään kuntien ja opetuksen järjestäjien yhteistyömuotoja ja -tapoja. On nähtävissä jo tässä vaiheessa, että eri puolella Suomea kuntien ajatukset yhteistyön kokemuksista ja mahdollisuuksista vaihtelevat. Kuntaliiton tavoitteena on, että hankkeen päättyessä vuonna 2024 on valtakunnallisesti enemmän tietoa siitä, miten monipuolisesti kunnat voivat tehdä yhteistyötä perusopetuksen järjestämiseksi nykyisen lainsäädännön puitteissa.  

- Tässä hankkeessa kunnat pääsevät ideoimaan, miten yhdessä ja alueellisesti voidaan varmistaa, että oppilaat voivat hyvin, saavat laadukasta, tasa-arvoista sivistyspalvelua eikä niin, että keskitytään keskustelussa koulutiloihin. Verkostoperuskoulussa kyseessä on uuden näkökulman hakemista yhdessä kuntien kanssa, toteaa hyvinvointi- ja sivistysyksikön johtaja Terhi Päivärinta.  

Kuntaliiton hankkeessa tietoa kartutetaan myös siitä, mitä pitäisi kehittää, jotta kuntien ylläpitämät peruskoulut olisivat vahvoja, mutta eri olosuhteissa toimivia lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja koulutuksen yhteisöjä.

Tags

Verkostoperuskoulu-hankkeen pilotit ovat:

  • Päijät-Häme: Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Iitti, Kärkölä, Lahti, Orimattila, Padasjoki, Sysmä
  • Riihimäen seutu: Hausjärvi, Loppi, Riihimäki
  • Pirkanmaa, Satakunta: Ikaalinen, Ylöjärvi, Jämijärvi, Parkano, Hämeenkyrö
  • Kielisaareke-kunnat: Vihti, Nurmijärvi, Hämeenlinna, Kerava, Hyvinkää, Tuusula
  • Uusimaa: Tuusula (ns. kielisaarekkeen rinnakkaishanke)
  • Lappi: Salla, Lapin yliopiston harjoittelukoulu
  • Tunturi-Lappi: Kittilä, Kolari, Muonio
  • SavoGrown: Vesanto, Rautalampi, Keitele, Pielavesi, Suonenjoki, Tervo, Konnevesi
  • Varsinais-Suomi: Kemiönsaari, Parainen
  • Etelä-Savo: Savonlinna, Enonkoski

Verkostoperuskouluhanke - Lue lisää täältä

Manner-Suomessa on lähes 2 100 kuntaperusteista peruskoulua, joka vastaa noin 95 % kaikista peruskouluista. Kuntien ylläpitämä perusopetuksen palveluverkko on kattava, sillä kunta on ainoa taho, jolla on lakisääteinen velvollisuus järjestää kaikille sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille

lateral-image-left